Olen tavannut kuluneen kevään aikana vaikuttavuusinvestoimisen tiimoilta noin 150 kunnanjohtajaa eri puolilta Suomea. Osan kanssa olen ollut silmätysten maakuntaliittojen järjestämissä kunnanjohtajatilaisuuksissa ja osan olen tavannut erikseen. Tapaamiset ovat olleet opettavaisen mielenkiintoisia. Tässä hyvin tiivistetysti muutamia niiden herättämiä ajatuksia.
Aivan ensimmäiseksi olen päättänyt olla syyttämättä kuntien taloudellisista yms. ongelmista ainakaan kunnanjohtajaa. Kuulostaa siltä, että pääosalla kunnanjohtajista on hyvin realistinen kuva tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Yhtä lailla moni heistä on valmis miettimään ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja kuntalaisten tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi.
Kuntien operatiivisen johdon tulevaisuudenkuvaan sisältyy vahva tietoisuus edistävän ja ehkäisevän toiminnan inhimillisestä ja taloudellisesta hyötypotentiaalista. Monien väestöryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi (ei siis ”vain” syntyneiden ongelmien ja pahoinvoinnin poistamiseksi) tiedetään voitavan tehdä paljon nykyistä enemmän. Johto tuntuu myös ymmärtävän, missä ja miten erilaisten ihmisten hyvinvoinnin rakentumista voidaan tukea.
Huolestuttavalta sen sijaan kuulostaa se, että kuntien luottamushenkilö- ja operatiivisen johdon käsitykset tulevaisuuden tekemisen painopisteistä tuntuvat olevan joskus kohtuullisen kaukana toisistaan (tiedostan, että olen kuullut tässä mielessä vain toista osapuolta). Hieman vastaavalla tavalla eri ministeriöiden kautta tulevat kansalliset toimintalinjaukset ja paikallinen todellisuus voivat olla valitettavan eri taajuuksilla.
Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Siinä sijoittaja kantaa kokonaan hankkeen taloudellisen riskin ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.
Kuntatapaamiset ovat vahvistaneet näkemystäni siitä, että kunnissa on joka tapauksessa monilta osin hyvä henkinen valmius SIB-mallin käyttöön ottamiseen. Se on niille uudenlainen mahdollisuus edistävään ja ehkäisevään toimintaan sekä tulosten ostamiseen suoritteiden sijasta. Malli siis mahdollistaa kunnille myös taloudellisten resurssien osalta näiden tavallisesti hyvin etupainotteisten investointien tekemisen.
Nyt tarvitaankin vain maan hallitukselta tukea ja rohkaisua kunnille uuden toimintamallin käyttöön ottamisessa ja yksityisiltä sijoittajilta todellista valmiutta osallistua hyvinvointiyhteiskunnan uudelleen rakentamiseen.
Sitra järjestää kuntien edustajille tämän viikon torstaina (11.6.) SIB-työseminaarin, jonka tavoitteena on varmistaa, että kunnilla on käytettävissään kaikki mahdollinen tieto tuloksellisten SIB-hankkeiden toteuttamiseksi. Tilaisuudessa pohditaan SIB-mallin hyödyntämismahdollisuuksia muun muassa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä, nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistamisessa ja kuntien elinvoimaisuuden ja työllisyyden edistämisessä.
Vaikuttavuusinvestoiminen on laajasti esillä myös Suomen vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen Finsifin 5-vuotisjuhlaseminaarissa tämän viikon keskiviikona (10.5.). Millainen mahdollisuus vaikuttavuusinvestoiminen on yksityisille ja institutionaalisille sijoittajille? Entä millaisia ovat sijoituskohteet, joissa yhdistyy taloudellisen tuoton ja yhteisen hyvän tavoittelu? Seminaariin osallistuu suomalaisia ja kansainvälisiä sijoittajia sekä varallisuudenhoidon ja rahoitusalan ammattilaisia. Lisätietoja Finsifin ESG2015-seminaarista.
Suosittelemme