Jyväskylän seudulle laaditaan parhaillaan alueellisten resurssivirtojen mallia, joka luo uusia kiinnostavia mahdollisuuksia alueen liiketoiminnan kehittämiseen. Helmikuussa julkaistavan mallin avulla voidaan esimerkiksi arvioida erilaisten toimintojen ja päätösten vaikutuksia päästöihin, luonnonvarojen käyttöön, aluetalouteen ja työllisyyteen.
Luonnonvarojen käytön tehostaminen vaatii konkretisoimista sekä fyysisten resurssivirtojen tuntemista ja niistä syntyvien ympäristövaikutusten arviointia alueellisella tasolla. Sitran toimeksiannosta materiaali- ja energiavirroista on Suomessa ensimmäistä kertaa kehitetty kokonaisvaltainen aluetason todellisiin materiaalimääriin perustuva malli.
Jyväskylän alueella testattu alueellinen resurssivirtamalli antaa luotettavan kuvan alueen luonnonvarojen käytöstä, toiminnan tehokkuudesta ja kokonaisympäristövaikutuksista sekä ymmärryksen alueen toimialarakenteesta ja aluetalouden tilasta. Malli kertoo, miten raha- ja materiaalimääräiset resurssivirrat ohjautuvat alueelle, toimialojen välillä ja kulutukseen sekä alueelta pois, millaista arvonlisäystä resurssivirroissa tapahtuu ja kuinka suuri työllistävä vaikutus alueen tuotannosta syntyy. Mallilla voidaan laskea, kuinka suuret kokonaispäästöt resurssivirroista aiheutuu ja mikä on hyödyntämättömien sivuvirtojen ja jätteiden määrä.
Alueelliset resurssivirrat malli tarjoaa uudenlaisia eväitä ja sovellusmahdollisuuksia kestävään suunnitteluun ja rakentamiseen, biotalouden ja kiertotalouden edistämiseen sekä suunnitelmien, ohjelmien ja hankkeiden vaikutusten arviointiin. Mallin avulla voidaan arvioida erilaisten kysynnässä tai teknologiassa tapahtuvien muutosten kokonaisvaikutukset tuotantomääriin, aluetalouteen, työllisyyteen ja ympäristövaikutuksiin.
Malli avaa kiinnostavia uusia mahdollisuuksia myös yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Yritykset voivat hyödyntää mallia toiminnan resurssitehokkuuden arvioinnissa ja vertailussa omaan toimialaansa nähden. Mallilla voidaan tunnistaa yritysten merkitys aluetaloudelle, työllisyydelle ja ympäristölle sekä yritysten rooli kiertotalouden edistämisessä.
Malli on sovellettavissa eri aluetasoilla, sen avulla voidaan tehdä vastaavia resurssitehokkuuden kokonaistarkasteluja eri puolille Suomea.
Tilaisuuden esitykset löytyvät SlideSharesta sekä linkkeinä alla.
Ohjelma
12.00 Kahvitarjoilu
12.30 Tilaisuuden avaus ja alkusanat
vanhempi neuvonantaja Jukka Noponen, Sitra
Miksi resurssivirroista tarvitaan alueellista tietoa?
kehittämispäällikkö Hannu Koponen, Keski-Suomen liitto
Alueelliset resurssivirrat -hankkeen keskeiset tulokset
FT dosentti Joonas Hokkanen, Ramboll
Lyhyet kommenttipuheenvuoro tuloksiin ja hyödynnettävyyteen hanketta ohjanneilta ministeriöiltä: neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen (maa- ja metsätalousministeriö), ylitarkastaja Erja Fagerlund (työ- ja elinkeinoministeriö), neuvotteleva virkamies Merja Saarnilehto (ympäristöministeriö)
Kommenttipuheevuorojen esitykset:
Anne Vehviläinen
Erja Fagerlund
Merja Saarnilehto
14.00 Kahvitauko
14.10 Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden edistämisessä
kehityspäällikkö Saara Vauramo, Lahden seudun ympäristöpalvelut
Resurssivirtamalleissa hyödynnettävät alueelliset tilastot ja niiden kehittämistarpeet
kehittämispäällikkö Leo Kolttola, Tilastokeskus (talous- ja ympäristötilastot)
Hankkeen tulosten ja mallin hyödyntäminen yrityksen näkökulmasta
ympäristöpäällikkö Marita Valkonen, Vapo Oy
Ekoteollisuuspuiston suunnittelu alueellisen resurssitehokkuuden näkökulmasta,
Case Ämmässuo
kehittämisinsinööri Kimmo Koivunen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Loppukeskustelu, puheenjohtajana Jukka Noponen, Sitra
15.30 Tilaisuuden päätös
vanhempi neuvonantaja Jukka Noponen, Sitra
Lisätietoja:
ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, riina.kankanen(as)ramboll.fi tai puh. 040 768 8084
asiantuntija Laura Järvinen, laura.jarvinen@sitra.fi tai puh. 0294 618 407