6 pointtia kestävästä koulutuksesta

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on koulujen ja koko koulutusjärjestelmän tärkein tehtävä. Näin voidaan tiivistää tuoreen Sustainability, Human well-being and the Future of Education -kirjan keskeisin viesti. Tässä kirjan kuusi pointtia, jotka pitäisi koulutuskentällä ottaa huomioon.

1. Ilmastoahdistuksesta toivoon ja toimintaan

Nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut huomattavasti verrattuna kymmenen vuoden takaiseen. Erittäin tai melko huolissaan ilmastonmuutoksesta vuonna 2008 oli 39,5 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2018 luku oli hieman vajaa 70 prosenttia. Yhä useampi kokee myös ilmastoahdistusta.

Mitä opettaja voi siis tehdä luodakseen toivoa ja ehkäistäkseen apatiaa? Tähän kysymykseen näkökulmia tarjoaa Anna Lehtosen, Arto Salosen ja Hannele Cantellin artikkeli ilmastonmuutoskasvatuksesta. He nostavat esiin muun muassa taiteen ja ilmiöpohjaisuuden merkityksen.

Jotta voi kasvaa muutoksentekijäksi, joka omalta osaltaan on ratkaisemassa globaaleja ongelmiamme, täytyy tiedostaa omaan ajatteluunsa, käyttäytymiseensä ja maailmankuvaansa vaikuttavia tekijöitä. Näistä aiheista kirjassa kirjoittavat Harold Glasser ja Erkka Laininen. 

2. Luovan prosessin hallitsemisella ja ajattelun treenaamisella pääsee pitkälle

Linda Nathan opettaa Harvard Graduate School of Educationissa ja lisäksi hän on perustanut Bostoniin taidepainotteisen lukion, joka on suunnattu vaikeista oloista tuleville nuorille. Nathan kirjoittaa siitä, miten epävarman työelämän aikakaudella taideopetuksesta opitut taidot voivat kantaa pitkälle. Luova prosessi vaatii kykyä empatiaan ja vastaanottajan huomioimiseen. Luovaa prosessia voi tarkastella muotoiluajattelun tarjoamien työkalujen kautta, jossa luovuus ei ole hetkellinen purskahdus, vaan järjestelmällistä etenemistä vaiheesta toiseen: määrittele ongelma, ideoi, tarkenna ehdotusta, testaa sitä ja rakenna prototyyppi.

Mitä tekevät maailman parhaat tieteen tekijät, kun tuntuu, ettei tutkimus vain etene? Treenaavat ajatteluaan ja ottavat intuitionsa käyttöön. Asta Raami kirjoittaa artikkelissaan, että haastavassa ongelmanratkaisussa ja epävarmassa maailmassa pelkkä päättely ja rationaalinen ajattelu ei riitä, vaan intuition hyödyntämisestä ja kehittämisestä on tullut tärkeä taito.

3. Mikä on koulutuksen tarkoitus?

Yhdysvallat ja Euroopan unioni yhdessä käyttävät koulutukseen noin 1,3 biljoonaa (biljoona = tuhat miljardia) dollaria vuodessa. Minkälaista tuottoa odotamme tältä investoinnilta, kysyy Justin Cook johdantoartikkelissaan. Entä mitä pitäisi ajatella siitä, että Yhdysvallat käyttää vuosittain yli 600 miljardia dollaria koulutusjärjestelmäänsä, mutta miltei sama summa käytetään saman järjestelmän uudistushankkeisiin? Onko tämä monimutkaisen järjestelmän merkki vai osoitus siitä, että järjestelmä ei vastaa tarkoitustaan? Entä mikä on koulutusjärjestelmän tarkoitus? Tästä olisi syytä olla jatkuva ja mukaan ottava keskustelu yhteiskunnissamme, toteaa Cook.

4. Keitä ovat me?

Yksi koulun tärkeimmistä tehtävistä on luoda sosiaalista koheesiota. Yhteiskunnan kasvava diversiteetti vaatii uuden arvostavan tarinan meistä kirjoittaa Marjo Kyllönen artikkelissaan. Kyllönen työskentelee Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja käyttää artikkelissaan Helsinkiä esimerkkinä. Viimeisimmät PISA-tulokset kertoivat huolestuttavia tietoja maahanmuuttajaoppilaiden osaamisen tasosta.

Huolestuttavaa tämä on erityisesti siksi, että yleisesti ottaen maahanmuuttajien Suomen kielen taso on hyvä. Näin on etenkin toisen polven maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla.  Kyse on sosioekonomisesta asemasta ja sosiaalisesta pääomasta, Kyllönen kirjoittaa.

5. Yhdessä tekemisen, yhteisöllisyyden ja yhteiskehittelyn systematisoiminen kannattaa

Kirjassa esitellään kaksi koulua, jossa huomio kiinnittyy oppilaiden aktiiviseen rooliin, ja joiden toiminta perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen. Tanskalainen Kaospilot on kandidaatin tutkintoa vastaava koulutusohjelma, joka keskittyy akateemisuuden sijasta yhteiskunnallisen muutoksentekijyyden vahvistamiseen yrittäjyyden ja muotoiluajattelun avulla. High Tech High -koulut Kaliforniassa taas toimivat ilmiöpohjaisesti a:sta ö:n. Tosielämän haasteisiin kiinnittyvät oppimisprojektit ja oppilaiden oma vastuu oppimisestaan on tärkein osa High Tech High’n pedagogiikkaa.

Jenna Lähdemäki-Pekkinen tutki 2016 voimaan tulleen Suomen opetussuunnitelman tekoprosessia haastattelemalla rehtoreita ja muita työssä mukana olleita ammattilaisia ympäri Suomen. Miten he kokivat 2,5 vuotta kestäneen prosessin? Onko kansallista opetussuunnitelmaa mahdollista tehdä kehittäen yhdessä?

 6. Ja vie tämä kaikki käytäntöön!

Järjestimme osana kirjan tuottanutta tutkimusprojektia Kestävän koulutuksen kehittäjät -kokeilu- ja koulutusohjelman, joka kokosi yhteen opettajia, rehtoreita ja koulutusalan ammattilaisia. Ohjelma järjestettiin, koska halusimme käsitellä kirjan artikkeleja koulutusalan ammattilaisten kanssa ja kysyä heiltä mitä kirjan teemat tarkoittavat heidän arkipäivän työssään. Ohjelman osallistujat muodostivat tiimejä ja tekivät kokeilun kirjan artikkeleista inspiroituneina. Heillä oli myös mahdollista konsultoida artikkeleiden kirjoittajia kokeiluja tehdessään. Sitra järjesti ensimmäinen Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelman keväällä 2017, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala järjesti toisen keväällä 2018 ja tällä hetkellä meneillään on kolmas, Vaasan kaupungin, järjestämä ohjelma. Käsittelemme ohjelman oppeja kirjan aineistojen soveltamisesta käytäntöön toisessa artikkelissa, joka julkaistaan pian.

Sustainability, human well-being and the future of education -kirja löytyy open access e-kirjana Palgrave Macmillanin sivuilta. Kirjasta on julkaistu myös suomenkielinen tiivistelmä Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja.