Mihin menee poliittinen valta?

Jos puolueet ovat kanveesissa, eduskunnasta ei tule poliittisia innovaatioita ja etujärjestöjenkin vaikutusvalta on muuttumassa, niin kenellä on vastedes poliittista valtaa? Miltä näyttää kansanvallan tulevaisuus?

Näihin kysymyksiin etsitään vastausta Hyvää huomista -tulevaisuuspodcastin 10. jaksossa, jossa vieraina ovat professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta ja Sitran vanhempi neuvonantaja, entinen kansanedustaja ja ministeri Jouni Backman.

Kantola ja Backman pohtivat jaksossa muun muassa sitä, onko kansanvallan tilasta tosiaan syytä olla huolissaan, voivatko uudet, Italian Viiden tähden liikkeen kaltaiset poliittiset toimijat pelastaa demokratian sekä sitä, mitkä ovat kansanvallan päivittämisen merkittävimpiä pullonkauloja.

Suomen menestystarina on vaarassa hiipua

Keskustelun pohjana toimii Sitran helmikuussa julkaisema Kansanvallan peruskorjaus -työpaperi, jonka tekijöinä olivat kokeneet yhteiskunnalliset vaikuttajat Backman ja työparinsa, niin ikään Sitran vanhempana neuvonantajana työskentelevä Liisa Hyssälä.

Työpaperissa Backman ja Hyssälä arvioivat laajan haastatteluaineiston pohjalta, että Suomen menestystarina on vaarassa hiipua, ellei kansanvallan rakenteita uudisteta.

Julkaisu herätti tuoreeltaan vilkkaan ja edelleen jatkuvan keskustelun kansanvallan tilasta niin mediassa kuin eri organisaatioiden sisällä.

Jouni Backmanin mukaan maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan aikakausilla kehitetyt päätöksenteon rakenteet ja toimintatavat eivät enää toimi nykyisessä saati tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa.

”Vanhan sanonnan mukaisesti tämä on järjestelmän vika. Järjestelmä on tehty perusteiltaan muuttumattomaksi, enkä viittaa vain perustuslakiin, vaan esimerkiksi puolueiden säännöt suojaavat puolueiden olemassa olevaa johtoa ja kulloistakin tilaa niin, ettei voida tehdä kovin nopeita tai radikaaleja muutoksia. Järjestelmään on sisään kirjoitettu erilaisia muuttumattomuuden lakeja ja sääntöjä”, Backman sanoo.

Tippuuko osa kelkasta, jättävätkö menestyjät Suomen?

Viime kuukausina on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan edustuksellisen demokratia on jopa saattanut tulla tiensä päähän. Tällaisen arvion on tehnyt esimerkiksi Turun yliopiston tutkija Markku Wilenius.

Professori Anu Kantola puolestaan kertoo jaksossa, että ei usko historian tai demokratian loppuun, vaikka elämmekin parhaillaan murrosvaihetta eri aikakausien rajalla.

”Se, mistä olisin huolissani, on se, onko meille syntymässä uusi ryhmä ihmisiä, jotka eivät enää pääse mukaan poliittiseen järjestelmään, koska kokevat, ettei siellä ole ketään, joka edustaisi heitä. Ja toisaalta on kyse myös yläluokasta, joka elää aika globaalissa todellisuudessa. Onko heillä enää intressiä tähän yhteiskuntaan ja Suomeen?” Kantola kysyy podcastissa.

Hänen mukaansa pääongelma on, että puolueiden luokkapohjaiset ideologiat ovat päässeet vanhentumaan suhteessa maailman nopeaan muutokseen.

”Talouden rakennemuutos, digitalisaatio ja palvelujen tuleminen ovat murtaneet puoluejärjestelmän, joka on aika vanhanaikainen”, Kantola sanoo.

Hän myös pohtii, tarvitaanko Suomessa nykyisenkaltaista kirjoa puolueita.

”Politiikka on Suomessa aika huonosti jäsentyvää, eikä äänestäjä voi oikeastaan yhtään tietää, mitä hän äänellään saa.”

Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sitran Hyvää huomista -tulevaisuuspodcast kertoo, mihin olemme menossa ja miten voimme vaikuttaa huomisen maailmaan jo tänään.

Podcastin uudet jaksot sekä aiheita taustoittavat artikkelit löydät osoitteesta www.sitra.fi/tulevaisuuspodcast. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja Apple Podcasteissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvää huomista”.

Twitteristä meidät löytää hastagilla #tulevaisuuspodcast

Tervetuloa tilaamaan podcast, kommentoimaan, kysymään ja keskustelemaan! (Otamme mieluusti vastaan palautetta myös sähköpostiosoitteessa tulevaisuuspodcast@sitra.fi)