Aurinkoenergia on nyt kannattavaa myös taloyhtiöille

Kokeiluun osallistuneiden talonyhtiöiden tulokset osoittavat, että resurssiviisas asuminen tuo euromääräisiä säästöjä ja vähentää ilmastopäästöjä. Esimerkiksi viisaampi veden käyttö asumisessa toisi maanlaajuisesti taloyhtiöille yhteensä 25 miljoonan euron säästöt.

Sitran ja Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n yhteisessä Resurssiviisas asuminen -hankkeessa etsittiin ja kokeiltiin yhdessä neljän jyväskyläläisen taloyhtiön kanssa konkreettisia keinoja luonnonvarojen viisaamman käytön edistämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvitti kokeilujen vaikutuksia ilmastoon ja luonnonvarojen käyttöön.

Asumisella ja siihen liittyvillä valinnoilla on merkittävät ympäristövaikutukset. Syken ekokoti-hankkeessa on arvioitu, että suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 8,7 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Tästä asumisen osuus on 3,1 tonnia eli yli kolmannes. Lisäksi asumisen ratkaisut vaikuttavat oleellisesti esimerkiksi liikkumiseen ja kulutukseen, joilla on merkittävä vaikutus hiilijalanjälkeen. Iso osa hiilijalanjäljestä muodostuu energian – erityisesti sähkön ja lämmön – kulutuksesta, joita säästävät ratkaisut säästävät myös rahaa.

– Monet asumisen ympäristövaikutuksia koskevista ratkaisuista tehdään taloyhtiöissä. Siksi taloyhtiöillä on merkittävä rooli resurssiviisaiden ratkaisujen edistämisessä ihmisten omien valintojen rinnalla, kertoo Sitran asiantuntija Hanna-Leena Ottelin.

Testissä taloyhtiön omat aurinkopaneelit ja viisaampi valaistus

Jyväskylässä Aatoksenkatu 6:n taloyhtiössä katolle asennettiin 20 aurinkopaneelin 5 kW järjestelmä, joka on mitoitettu noin 4 000 kWh vuosituotantoon. Taloyhtiö pystyy käyttämään lähes koko tuotannon itse. SYKEn arvion mukaan taloyhtiö voi säästää aurinkopaneeleilla sähkön tuottamisen ansiosta vuodessa noin 480 euroa. Lisäksi vuotuiset ilmastopäästöt ovat tällöin noin 1900 kg CO2e alhaisemmat.

Taloyhtiöiden omalla energiantuotannolla on merkittävät laajenemismahdollisuudet. Jos esimerkiksi 10 % huoneisto- ja kiinteistösähköstä tuotettaisiin taloyhtiöiden omalla aurinkosähköllä, tuotannon määrä olisi noin 500 GWh vuodessa ja säästö sähkön hankintakustannuksissa 60 miljoonaa euroa.

Aurinkoenergiamarkkinoilla on tapahtumassa läpimurto, kun teknologia on kehittynyt ja aurinkosähkö on tullut hinnaltaan kilpailukykyiseksi (ks. Aalto-yliopiston Finsolar-hankkeen raportti). Aurinkosähkön tuotanto on kannattavaa, jos valtaosa tuotannosta voidaan käyttää itse ja korvata sillä ostosähköä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että järjestelmät on mitoitettava niin, että kesällä aurinkoisinakaan päivinä tuotanto ei ylitä merkittävästi omaa kulutusta.

Jos pientuotannon verotuskäytäntöjä ja ylijäämän myynnin pelisääntöjä muutetaan tai sähkön varastointiin tulee kehittyneempiä ratkaisuja, aurinkosähkön tuottaminen muuttuu vielä kannattavammaksi. Aurinkosähkön lisäksi taloyhtiöt voivat käyttää aurinkokeräimiä esimerkiksi käyttöveden lämmittämiseen.

Taloyhtiö Lyhdekatu 4:ssä kokeiltiin puolestaan LED-valojen käyttöä ulkovalaistuksessa. Suomessa on arvioitu olevan noin 1,3 miljoonaa ulkovalaisinta, jotka kuluttavat yhteensä 800 GWh sähköä vuosittain (Sippola 2010). Näiden korvaaminen LED-valoilla vähentäisi ulkovalaistuksesta johtuvaa sähkönkulutusta n. 80 % eli 640 GWh vuodessa,  mikä säästäisi vuodessa noin 77 miljoonaa euroa. Lisäksi vuotuiset päästöt alenisivat noin 190 kt CO2e. Samalla LED-tekniikka mahdollistaa valaistuksen suunnittelun uudella tavalla perinteisiä teknologioita joustavammin ja erilaisiin olosuhteisiin paremmin sopivaksi.

Pilottitaloyhtiössä LED-valot otettiin käyttöön marraskuussa, kun taloyhtiöiden pihojen valaistusta uusittiin. Uusi valaistus johtaa SYKEn mukaan vuositasolla noin 8334 kWh pienempään sähkönkulutukseen, jolloin vuosittaiset kustannukset alenevat noin 1000 eurolla (olettaen sähkön hinnaksi 0,12 e/kWh).

Lämpimän veden kulutusta vähentämällä säästyy rahaa ja energiaa

Resurssiviisas asuminen -hankkeessa Aatoksenkatu 6 -taloyhtiöön asennettiin myös veden kulutusta vähentävät suuttimet keittiön, wc:n ja suihkun hanoihin. Marraskuussa talonyhtiön asukaskohtainen vedenkulutuksen mitattiin laskeneen noin 9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Asukkaiden mukaan suuttimet ovat vaikuttaneet arjen asumiseen vain siten, että vedenjakelu toimii entistä tasapuolisemmin, sillä veden paine säilyy ylimpien kerrosten hanoissa paremmin.

Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan taloyhtiön vuosittainen vesilasku tulee olemaan noin 560 euroa alhaisempi, kun vuotuisen kulutuksen oletetaan laskevan samassa suhteessa. Lisäksi pienempi veden kulutus tarkoittaa noin 1500 kg CO2-ekvivalentin vähennystä vuosittaisissa kasvihuonekaasupäästöissä, jotka aiheutuvat veden lämmityksestä.

Veden kulutusta vähentävät suuttimet ovat helposti asennettavissa. SYKE arvioi, että suuttimien avulla voitaisiin saavuttaa kaikissa suomalaisissa kerrostaloissa vuorokaudessa yhteensä noin 7,3 miljoonaa litraa alhaisempi lämpimän käyttöveden kulutus, olettaen pilotissa havaittu 9 prosentin kulutuksen väheneminen. Lisäksi rivi- ja ketjutaloissa lämpimän veden kulutus vähenisi noin 2,8 miljoonalla litralla vuorokaudessa.

– Yhdeksän prosentin säästö asumisen vedenkulutuksessa vastaisi Suomen tasolla 25 miljoonan euron säästöä taloyhtiöiden vesilaskuissa ja 11 miljoonan euron säästöä veden lämmityskustannuksissa, kertoo Sitran johtava asiantuntija Lari Rajantie.

Huomattavan rahallisen säästön ohella havaittu yhdeksän prosenttia pienempi veden kulutus vähentäisi Suomen ilmastopäästöjä noin 47 kilotonnia (CO2e), kun vettä tarvitsisi lämmittää pienempi määrä.

Myös asuntokohtaisella veden käytön mittaamisella on vaikutusta

Kokemusten perusteella mahdollisuus oman vedenkulutuksen seurantaan vähentää vedenkulutusta n. 20 prosentilla. Gaia Consulting Oy arvioi Sitran toimeksiannosta asuntokohtaisten vesimittarien tuoman säästön taloudellisia vaikutuksia Jyväskylän seudulla. Jos Jyväskylän seudulla asennettaisiin yhteensä 28 000 asuntoon putkiremontin yhteydessä asuntokohtaiset vesimittarit ja veden kulutus vähenisi tämän seurauksena 20 %, veden kulutus vähenisi 1,2 miljoonaa litraa vuorokaudessa. Nettosäästö taloyhtiöille olisi n. 1,2 miljoonaa euroa vuodessa kun otetaan huomioon vesimittarin hinta ja huoltokustannukset.

Lue lisää

SYKE: Jyväskylän resurssiviisas asuminen -hankkeen pilottien vaikutusarviointi sekä laajenemisvaikutukset

Gaia Consulting Oy: Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi

Resurssiviisaan asumisen toimintamalli