sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Laaja yhteiskunnallinen osallistuminen on keskeinen lähtökohta Suomen kestävälle kehitykselle ja menestykselle. Demokratia edellyttää osallistumista, ja on myös demokratian etu kehittää järjestelmää jatkuvasti. Kehittäminen taas edellyttää hallinnon ja päätöksenteon toimintatapojen sekä rakenteiden systeemistä uudistamista.
Yksi keino tähän oli nyt ensi kertaa järjestetty Sitran Uudistuva päätöksenteko -projektin ja HAUS-kehittämiskeskuksen Näkökulmia lainsäädäntöprosessien kokonaiskehittämiseen -pilottivalmennus, jossa syvennyttiin lainsäädäntöprosessin kokonaisuuteen sen eri osien kautta.
Valmennuksessa toimijat eri organisaatioista, kuten ministeriöistä, eduskunnasta ja järjestöistä, tarkastelivat lainsäädäntöprosessin kokonaisuutta yhdessä yli siilorajojen ja jakoivat samalla hiljaista tietoa.
Valmennuksen tietopohja perustui Sitran helmikuusta 2018 lähtien tuottamaan lainsäädäntöprosessien prosessidataan, mallinnuksiin ja analyyseihin sekä lainsäädäntöprosessin kokonaiskehitystä ja systeemistä muutostyötä tukeviin julkaisuihin. Lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosessien läpinäkyvyyttä kuvaamalla ja analysoimalla voidaankin tarkastella prosessien etenemistä, pullonkauloja ja tunnistaa vaikuttamisen paikkoja.
”Tavoitteenamme on ollut kehittää valmennus, joka auttaa kokonaiskuvan muodostamista päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosesseista ja lisää ymmärrystä lainsäädännön kaikista vaiheista,” kertoo johtava asiantuntija Lea Konttinen.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Lainsäädäntöprosessista syntyvää dataa ei juurikaan hyödynnetä
Lainsäädäntöprosessista syntyy runsaasti prosessidataa, jota ei nykyisellään juurikaan hyödynnetä. Prosessidataa voisi hyödyntää muun muassa lakihankkeiden resurssoinnissa, valmistelussa ja suunnittelussa. Tämä nousi esiin myös valmennuksessa, jonka yksi huomio olikin datan tuovan paremmin esille prosessin kokonaisuuden sekä siihen liittyvät yksityiskohdat, kuten lakien läpimenoajat.
Prosessin läpinäkyvyyden lisääminen datan avulla on myös yksi keskeinen keino tuoda kansalaisia lähemmäs kansallista ja EU:n päätöksentekoa. Lisäämällä läpinäkyvyyttä vahvistettaisiin myös eduskunta- ja lainsäädäntötyön ennakointityötä.
Sitran selvitystyön mukaisia keinoja edistää datan avulla lainsäädännön läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta ovat seuraavat:
- Kaikilla laeilla tulisi olla henkilötunnuksen kaltainen tunniste, joka pysyy samana alusta loppuun. Näin valmistelun seurattavuus paranisi.
- Lainsäädäntöprosessi tulisi dokumentoida tavalla, joka sisältäisi sekä tapahtumien kuvaukset että aikaleimat.
- Tästä syntyvän datan tulisi olla yhdistettävää ja avointa, jotta sen avulla voitaisiin rakentaa kansalaisia palvelevat työkalut lainsäädännön etenemisen seuraamiseen.
Valmennuksessa kävi myös ilmi, että prosessin eri vaiheet ja sen luoma kokonaisuus ei ole välttämättä selvä prosessin eri vaiheissa työskenteleville tai edes kaikille kansanedustajille. Lainsäädäntöhankkeen suunnittelussa olisi hyvä ennakoida ja viestiä valmisteluun tarvittavasta ajasta ja teknisistä vaiheista niin virkakunnalle kuin myös poliittiselle puolelle.
Demokratia edellyttää osallistumista
Oikeusvaltiossa lainsäädäntö mahdollistaa osallistumisen, mutta kansalaisen tulisi voida osallistua myös itse lainvalmisteluun. Kehittämällä kansalaisten osallistumista lainvalmisteluun voitaisiin vahvistaa hallinnon ja kansalaisten välistä luottamusta sekä demokratioiden ongelmanratkaisukykyä.
Lainsäädäntöprosessin osallistamista tulisi kehittää siihen suuntaan, että kaikilla väestöryhmillä olisi halutessaan mahdollisuus seurata ja osallistua lainvalmisteluun. Tällä hetkellä erityisesti nuoret osallistuvat yhteiskunnan toimintaan virallisten osallistumispaikkojen ulkopuolella somessa, adresseilla ja erilaisien liikkeiden kautta. Demokratiaan osallistuminen paranisi ja monipuolistuisi, jos nuorten osallisuus huomioitaisiin paremmin myös virallisessa prosessissa. Käytännön lainsäädäntötyössä tulisikin katsoa kokonaisuutta riittävän pitkällä tähtäimellä.
Valmennuksessa huomioitiin, että erityisen tärkeää osallistamisessa on vuorovaikutteisuus, jossa yksilö ymmärtää, mitä merkitystä osallistumisella on ja mistä osallistumisen vaikutuksia voi seurata. Osallisuuden lisääminen vaatii erityisesti sitä, että se huomioidaan ennakoiden koko prosessissa, ja että vaiheista viestitään kansalaisille selkeästi sekä riittävän ajoissa.
Myös vaikuttamisen paikkoja ja tapoja lainsäädäntöprosessissa tulisi miettiä ja kuvata entistä laajemmin. Voisimmeko esimerkiksi hyötyä jo prosessin alussa tapahtuvasta osallistumisesta? Ennen varsinaista valmisteluvaihetta koskeva keskustelu koettiinkin osallistujien kesken mielenkiintoisena esimerkiksi osallistamisen lisäämisen kannalta.
Lainsäädäntöprosessien kehittämisessä pidettiin tärkeänä myös virkamiesten tukea poliittiselle johdolle, ammattimaista yleisjohtajuutta ja johtamiskoulutusta sekä ministeriön sitoutuneisuutta prosesseihin. Valmistelussa kaivattiin parempaa näkymää myös poliittisen puolen valmisteluun. Lainsäädäntöprosessien kehittämiselle olisi tärkeää myös resurssien varmistaminen ja tarpeiden ennakoiminen.
Uudenlaista lainsäädäntökoulutusta
Valmennuksen tavoite oli lisätä kokonaisymmärrystä lainsäädäntöprosessin eri vaiheista sekä syventää valmiuksia, jotka liittyvät prosessidataan, tiedolla johtamiseen sekä osallistamiseen.
”Valmennuksen ote poikkesi tyypillisestä lainvalmistelu- tai juridisesta koulutuksesta. Valmennus rakentui kahden päivän laajuisesta bootcamp-tyyppisestä työskentelystä lainsäädäntöprosessin vaiheiden parissa, välityöskentelystä ja sparrauksista osallistujien omien prosessipohdintojen äärellä. Bootcamp valmennusmetodina tavoitteli lainsäädäntöprosessien eri vaiheiden moniammatillista tarkastelua. Valmennuksen päätöstapaamisessa tarkasteltiin Sitran EU-lainsäädäntöprosessien analyysin tuloksia sekä pohdittiin yhteisesti opittuja asioita,” kertoo asiakkuus- ja koulutuspäällikkö Kati Kivistö HAUS-kehittämiskeskuksesta.
Valmennukseen osallistuneilla oli yhteinen tahtotila parantaa lainsäädäntöprosessia ja osallistujat tunnistivat paljon yhteisiä haasteita. Valmennuksen koettiin lisäävän erityisesti kokonaisymmärrystä prosessista ja siinä mukana olevien eri tahojen näkökulmista. Erityisesti koettiin, että vuoropuhelua tarvitaan myös jatkossa kokonaisvaltaisen kuvan kehittämiseksi ja paremman lainsäädännön rakentamiseksi.
Valmennus sai kiitosta siitä, että lainsäädäntöprosessia katsottiin monialaisesti eri toimijoiden kesken.Valmennukseen osallistuneiden yhteinen kokemus oli, että erilaisten näkökulmien yhdistäminen todella on hedelmällistä.Vertaistuen ja tiedonvälityksen tärkeys korostui toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tarve yhteiselle osaamisverkostolle onkin jo aikaisemmin tunnistettu ja sitä on kehitetty valtioneuvostossa.
”Osallistujien upea heittäytyminen prosessin eri vaiheiden äärelle mahdollisti sen, että eri näkökulmat, haasteet ja kehittämisideat kyettiin keräämään ylös yhteisen oppimisprosessin tueksi,” Kivistö tiivistää.
Olipa uusi tapa käsitellä lainsäädäntöprosessia. Kiitos. Lisää vain tällaisia jatkossakin.
Osallistujapalaute
Kokonaisvaltainen näkökulma syntyy yhteistyössä. Tapaamalla saman asian parissa mutta eri näkökulmista työskenteleviä oma näkökulma laajenee.
Osallistujan kommentti
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.