Demokratiakokeilujen loppukiri häämöttää

Demokratian nykytila ja tulevaisuudennäkymät ovat viimeistään kuluneen talven aikana nousseet maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi – eivätkä vähiten vuodenvaihteessa nähtyjen Washingtonin Capitol-kukkulan tapahtumien johdosta.

Jo ennestään niin Suomessa kuin maailmalla on oltu huolissaan ”osallisuusvajeesta”, kärjistyvästä yhteiskunnallisen keskusteluilmapiiristä ja voimistuvasta vastakkainasettelusta.

Samaan aikaan maailman näkökulmasta kaukaisessa Suomessa on etsitty kokeilujen kautta käytännön ratkaisuja juuri näihin globaaleihin haasteisiin Sitran käynnistämässä ja rahoittamassa Demokratiakokeilut 2020 -hankekokonaisuudessa, joka on kevättalvella 2021 loppusuorallaan.

Kokeiluilla on tavoiteltu demokratiaa vahvistavia innovatiivisia yhteishankkeita, joilla edistetään demokraattista osallisuutta, osallistumista ja vuoropuhelua. Näin on pyritty vahvistamaan erityisesti niiden väestöryhmien osallistumista ja osallisuutta, jotka ovat syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä demokraattisesta osallistumisesta. Lue kokeilujen kevään 2020 kuulumisista kertova artikkeli täältä. Viime syksyn tunnelmiin taas voit tutustua tästä.

Kokeilut toteutetaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ja ne ovat osa hallitusohjelmaa. Kokeilujen itse järjestämät ”syväsukellus”-verkkotilaisuudet alkavat maaliskuun puolessavälissä. Tutustu tulevien tilaisuuksien aikatauluun.

Vaan mitä kokeiluille kuuluu juuri nyt?

Järvenpäässä opittiin ja innostuttiin kuntapolitiikasta

Järvenpään demokratiahankkeessa ”Toimi politiikan näyttämöllä” päästiin iltakoulun ja varjovaltuuston myötä tutustumaan, oppimaan ja innostumaan kuntapolitiikan kiemuroista. Demokratiahankkeen pääasiallinen kohdeyleisö oli Järvenpäässä asuvat maahanmuuttajat, joiden osallisuutta ja osallistumista kuntademokratiaan pyrittiin hankkeen myötä vahvistamaan.

Ensimmäinen valtuustosimulaatio järjestettiin syyskuussa ja tutustuminen Järvenpään päätöksentekoon jatkui marraskuussa toisen valtuustosimulaation parissa. Marraskuussa päätösasiana oli kunnan veroprosentit, joita Järvenpään oikeakin valtuusto käsitteli miltei samaan aikaan – valtuustosimulaation osallistujat tekivät päätöksen siis erittäin ajankohtaista aiheesta.

Kuten syyskuussakin, varjovaltuustoa edelsi iltakoulu, jonka aikana opittiin kuntademokratiasta. Iltakoulusta teki onnistuneen osallistujien ja kuntapäättäjien välinen dialogi, jossa keskusteltiin arvoista, kohtaamisesta ja moniäänisyydestä. Iltakoulussa syntynyttä keskustelua kaivataan, mutta sellaista on vaikea löytää politiikan näyttämöltä – ainakin toistaiseksi.

Järvenpään demokratiahanke on ollut antoisa ja opettavainen matka, jonka aikana on päästy pohtimaan muun muassa demokratiaa, päätöksentekoa, osallisuutta ja erilaisuuta. Keskustelu näistä aiheista on ollut hedelmällistä. Ennen kaikkea se on auttanut huomaamaan, että osallisuustyöskentelylle on Suomessa tarvetta: Demokratiastamme tulee huolehtia ja sitä pitää voida kehittää inklusiivisemmaksi.

Järvenpään demokratiahankkeen osallistujilta saatu palaute on ollut pitkälti positiivista ja kiittävää – hankkeen aikana opitut asiat liittyen esimerkiksi kuntapäättämisen prosesseihin ja suomalaiseen monipuoluejärjestelmään on koettu tärkeinä. Valtuustosimulaatiossa on saanut ottaa roolin, johon demokratiahankkeen osallistujat eivät aiemmin ole päässeet. Se on puolestaan herättänyt itseluottamusta ja motivoinut toimimaan politiikan näyttämöllä myös tulevaisuudessa.

Järvenpään demokratiahankkeen viimeiset kuukaudet kuluvat vaikuttamisoppaan työstämisen parissa, joka julkaistaan maaliskuun lopulla. Opasta työstetään yhdessä demokratiahankkeen osallistujien kanssa. Lue lisää aiheesta Järvenpään kaupungin verkkosivuilta.

Helsingissä aukeaa uusi osallisuusverkkopalvelu

Helsingissä syksyn tapahtumat on saatu pakettiin. Talven aikana ehdittiin kuitenkin mennä vielä mukaan OmaStadi-työpajoihin, joissa yhdessä kaupunkilaisten kanssa kehitettiin edelleen syksyllä kerättyjä ideoita 8,8 miljoonan euron budjetoimiseksi.

Palautetta kerätään ja kuullaan myös näistä niin kutsutuista alueraksoista. Palautetta ja muuta materiaalia hankkeen aikana onkin kertynyt runsaasti. Niitä käydään läpi yhdessä Cultura-säätiön ja muiden hankkeessa mukana olleiden kanssa helmikuun työpajassa. Tarkoituksena on saada konkreettisia työkaluja osallisuuden lisäämiseen venäjänkielisten helsinkiläisten keskuudessa.

Sitran asiantuntijoiden johdolla tehdään myös hankkeen vaikuttavuuden arviointia ja mietitään mahdollisuuksia hankkeen skaalaamiseen. Hankkeen oppien esittely ja yhteistyö kaupungin eri yksiköiden välillä onkin jo alkanut. Piakkoin avataan myös kaupungin uusi osallisuusverkkopalvelu, jonne päivitetään jatkossa hankkeen kuulumiset ja parhaat käytännöt.

Oululainen Nuorten politiikkakoulu sai virtaa nuorille järjestetyistä työpajoista

Nuorten politiikkakoulu ehti käydä pitämässä nuorille työpajoja vaikuttamisesta lähes kaikilla hankkeen pilottikouluilla viime syksynä koronarajoitusten välissä. Nuorisotiloille sekä lasten ja nuorten osallisuusryhmille tarjotut työpajat ehdittiin juuri aloittaa, kun korona siirsi loput työpajat toteutettavaksi myöhemmin. Hankkeen työpajat ovat tavoittaneet tähän mennessä n. 350 nuorta sekä parisenkymmentä opettajaa ja nuorisotyöntekijää.

Nuorille suunnattu Näin voi vaikuttaa -opas julkaistiin joulukuussa. Oppaaseen voi tutustua hankkeen nettisivuilla ja sitä voi hyödyntää myös nuorten parissa työskentelevät. Opasta painettiin pieni painos ja sitä on jaettu mm. Oulun alueen kouluille, nuorisopalveluiden yksiköihin ja Oulun nuorisovaltuustolle.

Hankkeen seuraavassa julkaisussa puolestaan avataan Nuorten politiikkakoulun työpajoja ja päättäjävierailuja oppimateriaalin muodossa. Materiaalin käyttöön liittyvät tunnin mittaiset koulutukset järjestetään maaliskuussa. Materiaali julkaistaan maaliskuussa. Lisätietoa hankkeen nettisivuilla.

Yhteistyö Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankkeeseen osallistuvan Oulun kirjaston kanssa on alkanut. Ensimmäinen yhteistyössä valmisteltu tapahtuma Kansanvallan kahvit: Vaikuttaminen. NYT. järjestetään 17.2. klo 18-19 (Teams). Teemana on nuoret ja paikallispolitiikka – mikä innostaa nuoria vaikuttamaan paikallisesti – mikä mahdollisesti estää sen? Keskustelussa ovat mukana Marjut Lehtonen (Nuorten politiikkakoulu), Hilkka Haaga (kaupunginvaltuutettu, vas.) ja ONE:n (Oulun nuorisovaltuusto) pj Akseli Köngäs. Tapahtuma on osa Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankkeen Kansanvallan kahvit -sarjaa.

Nuorten politiikkakoulun yhteenvetoseminaari järjestetään 16.3. klo 13 – 15.30 (Teams). Koulutus Nuorten politiikkakoulun oppimateriaalista järjestetään keskiviikkona 17.3. klo 15 – 16 (Teams) ja torstaina 18.3. klo 9 – 10 (Teams) Koulutukset ovat samansisältöiset. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet seminaariin ja koulutuksiin löytyvät hankkeen nettisivuilta. (Ps. muistathan seurata: Instagram: @nuortenpolitiikkakoulu)

Tampereella ja Tuusulassa joukkorahoituksella kohti parempaa, kestävämpää ja yhteisöllisempää arkea

Tampereen ja Tuusulan yhteishankkeessa on kehitetty joukkorahoitukseen pohjautuvaa osallistuvan rahoituksen mallia. Asukkaat ja yhdistykset ovat keränneet joukkorahoituskampanjoilla varoja tärkeille hankkeille, kuten puistojen kehittämiseen sekä tapahtumien järjestämiseen. Kampanjoihin on voinut osallistua niin rahoittamalla, kuin myös jakamalla viestiä kampanjoista omille tutuille tai tarjoamalla talkooapua hankkeiden toteuttamiseksi.

Tampereen ja Tuusulan kunnat ovat myös omalta osaltaan tukeneet kampanjoita niin rahallisesti kuin myös tarjoamalla niille näkyvyyttä ja sparraamalla kampanjantekijöitä.

Aktiivisen kampanjointityön ansioista jo 8 kampanjaa on kerännyt rahoituksen hankkeillensa. Tuusulassa pääsee jo nyt tutustumaan uudistuneeseen Piilipuistoon. Tampereella vuorostaan on kerätty varoja mm. Niemenrannassa sijaitsevan karjarakennuksen entisöimiseksi ja korjaamiseksi kaupunkilaisille inspiroivaksi ja rennoksi kohtaamispaikaksi. Tutustu Tampereen kampanjoihin ja Tuusulan kampanjoihin.

Lisätietoja: https://tampere.fi/joukkorahoitus ja https://tuusula.fi/hybridirahoitus

Draamallinen kansalaisraati edisti demokratiaa kahdella tasolla

Draamallinen kansalaisraati toteutettiin joulukuussa 2020 Kuhmossa kahdessa nettilähetyksessä. Draamallisen kansalaisraadin aiheena oli Kuhmon kaupungin hyvinvointisuunnitelma, johon liittyen kainuulainen Vaara-kollektiivi oli haastatellut kuhmolaisia erilaisista viiteryhmistä.

Kuhmolaisten hyvinvointiin liittyviä haastatteluita tehtiin muun muassa Kuhmon terveysaseman henkilökunnalle, ​kaupungin vuokra-asuntojen lähiötuvan henkilökunnalle ja asukkaille, mielenterveystyön henkilökunnalle sekä venäjänkielisille kaupunkilaisille. Haastattelujen pohjalta luotiin esityskäsikirjoitus ja videoesitykset/lyhytelokuvat, jotka julkaistiin Kuhmon kaupungin Youtube-kanavalla.

Videoesitykset esitettiin koululaisesityksessä, joka pidettiin paikalliselle yläkoululle ja lukiolle Teamsin kautta, sekä yleisessä esityksessä, joka pidettiin Kuhmon kaupungin Facebook-sivulla livestreamina.

Esityksien yhteydessä järjestettiin live-keskustelutilaisuudet, joissa esityksistä ja niiden aiheista olivat keskustelemassa Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä, kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen, kuhmolainen kaupunginvaltuutettu ja kuhmolaisia nuoria. Katsojat pääsivät sekä kommentoimaan tilaisuutta että vastaamaan kyselyyn, joka linkitettiin keskusteluun.

Draamallinen kansalaisraati toteutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen verkon välityksellä vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Vaikka esitystapa muutti tilaisuuden luonnetta radikaalisti, hanke ja esitys toteuttivat hankkeen perusideaa, eli ne edistivät demokratian toteutumista paikallisesti, tässä tapauksessa Kuhmossa.

Draamallinen kansalaisraati toimi demokratian edistämisen välineenä kahdella tasolla: ensiksi kysymällä paikallisilta ihmisiltä valitusta aiheesta ja tuomalla heidän äänensä esiin esityksessä, toiseksi herättämällä keskustelua ja tarjoamalla väylän keskustelulle ja mielipiteen ilmaisulle. Esitys sai aikaan keskustelua ja mielipiteitä, ja verkossa olevia lyhytelokuvia voidaan hyödyntää keskustelun herättäjänä jatkossakin.