Edelläkävijäkaupunkien verkostossa luodaan elinvoimaa resurssiviisaudesta

Sitra hakee kaupunkeja työhön kehittämään ja kokeilemaan resurssiviisaan kaupungin toimintamallia. Vuoden 2015 alusta ensimmäisen aallon kaupungit lähtevät rakentamaan pitkän aikavälin resurssiviisaustiekarttaa ja pilotoimaan resurssiviisasta kaupunkikehittämistä uusilla toimintatavoilla.

Kohti resurssiviisautta -hankkeessa on osoitettu erilaisten pilottien ja selvitysten avulla uusia toimintatapoja, joiden avulla voidaan vahvistaa aluetaloutta ja  rakentaa alueelle kestävää elinkeinotoimintaa ja hyvinvointia entistä vähemmillä haitallisilla ympäristövaikutuksilla. Jyväskylässä ideoituja ja kokeiltuja ratkaisuja tullaan jatkossa hyödyntämään myös muissa kaupungeissa sekä osana resurssiviisaan alue- ja elinkeinokehittämisen toimintamallia.

Resurssiviisas ja kestävää hyvinvointia luova kaupunki rakentuu kolmen periaatteen varaan; ei ylikulutusta, ei  jätettä, ei ilmastopäästöjä. Luonnon kantokyvyn rajoihin perustuva kaupunki ei kuitenkaan tarkoita nuukuutta ja elämänlaadusta tinkimistä. Resurssiviisaus on ennen kaikkea olemassa olevien resurssien järkevämpää käyttöä, osaoptimoinnista kokonaisvaltaiseen ja systeemiseen ajatteluun siirtymistä sekä nykyisten toimintatapojen haastamista kohti elinvoimaisempaa, osallistuvampaa ja viihtyisämpää kaupunkia.

Näitä tavoitteita edistää esimerkiksi lähiruoan tuotannon lisääminen ja sen käyttö julkisissa keittiöissä, kun alueelle syntyy uusia ruokayrittäjiä ja paikallisia ruokakonsepteja esimerkiksi särkipitsan muodossa. Bussiloikka ja Tulevaisuuden kotitalous -piloteissa simuloidut ratkaisut  yhteiskäyttöautoista ja arjen uudelleen rytmittämisestä tekevät puolestaan liikkumisestamme monipuolisempaa, ajankäytöllisesti fiksumpaa sekä kustannustehokkaampaa.

Toimintamalli ja askeleet resurssiviisauteen

Resurssiviisaan kaupungin toimintamalli rakentuu viiden moduulin varaan, joiden avulla kaupungit voivat käynnistää kokonaisvaltaisen kestävän hyvinvoinnin edistämisen ja luoda viihtyisää, kilpailukykyistä ja kaikkien yhteistä kaupunkia.

Toimintamallin käyttöönotto etenee prosessina: ensin kartoitetaan nykytila, tämän jälkeen tiekartan laadinta ja sen toimeenpano. Kaupunki saa jäsenyyden kansallisessa verkostossa ja oikeuden tarjoamiin julkispalveluihin, joita on tuottamassa mm. Suomen ympäristökeskus Syke. 

Toimintamallin modulaarinen rakenne mahdollistaa sen sovittamisen kuntien olemassa oleviin ilmasto- tai ympäristöohjelmiin tai sen käyttöönoton elinkeinopolitiikan ja kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen toimintaohjelmaksi sellaisenaan niissä kunnissa, jossa sellaista ei vielä ole laadittu.

Resurssiviisaus-mallin tarkoituksena on rakentaa kaupungin strateginen kehittäminen, elinvoimaisuus ja hyvinvointi maapallon kantokyvyn rajat huomioivaan hiilineutraaliin kiertotalouteen, joihin liittyville ratkaisuille on kasvava tarve kaikkialla, globaalisti. Alueet ja yhteisöt, jotka kykenevät näitä tuottamaan, ovat referenssialueita ja voivat luoda skaalattavia ja kestäviä cleantech- tai hyvinvointiratkaisuja.

Toimintamalliin sitoutuminen edellyttää kaupungeilta eri moduulien toimintojen organisointia ja niiden mukaisen työn käynnistämistä. Työn käynnistämisestä sovitaan erikseen yhteistyösopimuksella kaupungin ja kansallisen koordinaattorin kesken.

I  Nykytilan kartoitus – resurssiviisaus-indikaattorien laskenta ja lähtötason selvitys

Moduulissa lasketaan resurssiviisauden johtamisen indikaattorit kaupungin osalta; ilmastopäästöt, jätevirrat, ekologinen jalanjälki, koettu hyvinvointi. Ekologiseen kestävyyteen liittyvät indikaattorit lasketaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Muiden indikaattorien osalta tieto on usein saatavilla kaupungin nykyisistä järjestelmistä.

II Tiekartta – pitkän aikavälin toimintasuunnitelma kohti resurssiviisautta ja kolmea päätavoitetta

Tiekartan laatimisen valmisteluvaiheessa käydään läpi kaupungin käytössä olevia toimenpiteitä ja menettelyjä elinkeino-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan osalta. Näitä tietoja ja linjauksia hyödynnetään tiekartta-työpajassa, johon kutsutaan mukaan avainhenkilöitä ja organisaatioita julkiselta sektorilta, sekä paikallisista sidosryhmistä. Kaksipäiväisessä työpajassa laaditaan vuosiin 2030/2050 tiekartta kaupungille, johon kirjattavien toimenpiteiden avulla kaupunki saavuttaa pitkällä aikavälillä kolme resurssiviisauden periaatetta; ei ylikulutusta, ei jätettä, ei ilmastopäästöjä.

III Toimeenpano – resurssiviisauden jalkauttaminen

Tiekartan laatimisen jälkeen käynnistyy toimeenpanovaihe. Tiekartta jalkautetaan osaksi kaupungin palvelualueita tai vastaavia hallinnollisia yksiköitä ja niiden toimintasuunnitelmia. Resurssiviisauden vastuuhenkilöistä muodostetaan resurssiviisausryhmä, joka vastaa tiekartan toimeenpanosta jatkossa. Resurssiviisausajattelu ja –indikaattorit kytketään kaupungin johtamiseen, ja luodaan toimintatavat, joilla resurssiviisaus ja aluetalousvaikutukset otetaan huomioon päätöksenteossa ja hankinnoissa. Moduulissa otetaan myös käyttöön uusia osallisuutta edistäviä toimintatapoja, sekä kehitetään vuorovaikutuskanavia eri sidosryhmien suuntaan.

Toimeenpanomoduulia kehitetään yhdessä Jyväskylän kaupungin ja ensimmäisen aallon kaupunkien kanssa kesäkuuhun 2015 saakka. Toimenpiteiden tarkempi  toteutus järjestetään paikallisesti, kunkin kaupungin organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä huomioiden.

IV Verkostojäsenyys – edelläkävijäkaupunkien tiedonvaihto- ja osaamisverkosto

Kun I – III moduulien edellyttämä työ on organisoitu, kaupunki voi liittyä resurssiviisausverkostoon. Verkoston jäsenenä  kaupunki saa käyttöönsä kansallisen koordinaattorin tukipalvelut, osallistumisoikeuden verkoston tapahtumiin ja oikeuden käyttää toimintamallin ja verkoston tunnusta viestinnässä ja sidosryhmäyhteistyössä. 

Verkoston sisällä jaetaan ratkaisuja, tuloksia ja ajatuksia eri viestintäkanavia hyödyntäen (tapahtumat,  slideshare, twitter, uutiskirjeet, verkkotyökalut). Koordinaattori ylläpitää aineistopankkia parhaista käytännöistä ja ajankohtaisesta kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta.

V Seuranta ja raportointi

Kaupungit raportoivat vuosittain resurssiviisausindikaattori sekä paikallisesti toteutetut ja tulossa käynnistettävät toimenpiteet. Koordinaattori koostaa kaupunkien resurssiviisausvuosikertomusten pohjalta vuosittaisen yhteenvetoraportin, joka julkaistaan vuosiseminaarin yhteydessä.

Kansallinen yhteistyöverkosto kaupunkien tukena

Toimintamallia soveltavista kaupungeista muodostuu kansallinen edelläkävijäkaupunkien verkosto, jotka rakentavat yhdessä kestävän hyvinvoinnin uusia sovelluksia ja luovat uudistumiskykyisestä elinkeinotoiminnasta hyvinvointia alueelle myös laajemmin.

Kansallisesta yhteistyöstä ja koordinoinnista tukea saava kaupunki rakentaa ja hyödyntää kestävässä elinvoimaisuudessa uusia malleja tuottaa parempi hyvinvointi vähemmillä haitallisilla vaikutuksilla. Toimintamalli vastaa osaltaan myös Työ- ja elinkeinoministeriön 2014 käynnistämään kansallisen materiaali-tehokkuusohjelman toimenpiteeseen luoda alueille resurssiviisauden toimintamalli. Mallilla kaupungit pystyvät vastaamaan myös yleisiin päästövähennystavoitteisiin ja -sitoumuksiin sekä esimerkiksi kiristyvään jätelainsäädäntöön.

Toimintamallin levittäminen ja kansallisen verkoston käynnistäminen edistävät kansallista tavoitetta tehdä Suomesta cleantechin ja kestävän hyvinvoinnin mallimaa sekä tuottaa ratkaisuja globaaleille markkinoille. Toimintamalli vahvistaa aluetaloutta, omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja lisää kuntien elinvoimaisuutta, pohjautuen luonnon kantokyvyn rajat huomioivaan kaupunkikehittämistyöhön – resurssiviisaaseen sellaiseen.