Edistyksellinen demokratia ja hallinto tarttuvat isoihin muutosilmiöihin yhdessä kansalaisen kanssa

Ehdotamme hallituskauden tavoitteeksi (4v.): Kansalaisilla on uusia tapoja ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Strateginen ja ketterä hallinto ratkaisee viheliäisiä ongelmia ja toteuttaa rakenteellisia uudistuksia.

Miksi muutos on välttämätön?

Edustukselliset demokratiat ovat ison murroksen keskellä. Megatrendit, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, synnyttävät työn murroksen kaltaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, joihin vastaaminen ei onnistu teollisen aikakauden rakenteilla. Samalla edustuksellisen demokratian näköalattomuus ja tehottomuus vastata kansalaisten tarpeisiin ovat syöneet demokratian uskottavuutta, mikä näkyy osallisuuden, esimerkiksi äänestysaktiivisuuden, jatkuvana heikkenemisenä.

Nykyinen poliittis-hallinnollinen johtamisjärjestelmämme pohjautuu mallille, jossa ongelmia ratkotaan valtioneuvoston johdolla ministeriöissä eli hallinnon eri siiloissa, jotka tuottavat ministeriökohtaisesti lakimuutoksia eduskunnalle uudistusten eteenpäin viemiseksi.

Hallinnon siiloutuminen ja lainsäädännön sekä budjetoinnin yksityiskohtaisuus ovat tehneet vaikeaksi tarvittavien rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tekemisen. Siilot ja hallinnonalakohtaiset budjetit eivät riittävästi tue ongelmanratkaisua tilanteessa, jossa kohtaamme monimutkaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Näiden ratkaiseminen vaatisi kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa hallinnolta ja julkiselta johtamiselta. Myös hallituskausien ylittävä laajapohjainen parlamentaarinen yhteistyö olisi välttämätöntä.

Poliittis-hallinnolliselta järjestelmältämme vaaditaan nyt samankaltaista näköalaa ja uudistumista kuin suomalainen hyvinvointivaltio oli aikanaan. Suomen kaltaiselle pienelle maalle uudistumiskyky on elinehto sopeutuessamme megatrendeihin ja menestyäksemme globaalissa kilpailussa – unohtamatta pohjoismaisia ihanteitamme, jotka tukevat luottamusta osallisuuteen.

Hallituskauden tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituskauden tavoitteena on valtioneuvosto, joka hallitsee ilmiöpohjaiset työskentelytavat, tarttuu mahdollisuuksiin ennakoivasti ja strategisesti, on mahdollisimman avoin ja dialoginen sekä luo arvoa yhdessä kansalaisten ja kumppaneiden kanssa.

Valtioneuvoston päätösten toimeenpanonkyvyn kehittäminen on olennainen osa keinovalikoimaa, jolla ylläpidetään yhteiskuntamme ja demokraattisen oikeusvaltiomme kykyä vastata kansalaisten odotuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin.

Toimeenpanokyvyn vahvistaminen edellyttää mallia, jossa rahoitus seuraa hallituksen strategisiksi kärjiksi valittuja ilmiöitä, näiden ratkaisemiseksi asetettuja tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi tarvittavia tehtäviä. Valtion budjetin valmistelu ja toimeenpano tulisi muuttaa niin, että budjettiin voitaisiin rakentaa osin ilmiölähtöisiä kokonaisuuksia.

Hallituksen strategisen ohjelman yhteensovittamista ja strategista otetta tukemaan ehdotamme vahvempaa strategisen johtamisen tukea uuden julkishallinnon kehitysosaston muodossa. Osaston tehtävä kattaisi uudistustyön käytännön työkalut ja tuen kaikissa muodoissaan, kuten politiikan johtamista tukevat toimet, tiedon käytön valtioneuvoston päätöksenteon valmistelussa, ja julkisen hallinnon reformien projektijohtamisen tuen.

Kärkihanke-esimerkkejä

1. Työkaluja toimeenpanon tueksi. Julkisen päätöksenteon uudistamiseksi kehitetään ja vakiinnutetaan käyttöön uusia työkaluja, kuten ilmiöpohjainen budjetointi ja vaikuttavuusinvestoiminen, joiden avulla päätöksenteossa ja esimerkiksi valtion talousarvion laatimisessa pystytään tarttumaan kokonaisvaltaisesti monimutkaisiin ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen tai ilmastonmuutokseen.
2. Hallinnon uudistajat yhteen. Perustetaan julkishallinnon kehitysosasto valtionhallinnon uudistumis- ja sopeutumiskyvyn vahvistamiseksi ja synergioiden varmistamiseksi.