Kestävä talous -foorumin ekskursio: Energiewende – jättiläisen askel kohti kestävyyttä

Tämä kirjoitus on osa verkkoartikkelisarjaa siitä, mitä Kestävä talous -foorumi koki ja oppi ekskursiollaan Berliiniin 4.-8.11.2012.

Saksassa on käynnissä historiallinen energiauudistus, joka hakee vertaistaan – Energiewende. Sillä on Saksassa harvinaisen laaja yhteiskunnallinen kannatus. Kuinka tällainen ”yhteiskuntasopimus” on saatu aikaan?

–Wende viittaa Berliinin muurin murtumiseen. Energiakäännettä pidetään Saksassa yhtä suurena muutoksena, Petri Hakkarainen aloittaa. Kestävä talous -foorumin tapaama Hakkarainen työskentelee potsdamilaisessa Institute for Advanced Sustainability Studies -tutkimusinstituutissa energiauudistusten parissa.

Kyse on Saksan hallituksen vuonna 2011 vahvistamasta päätöksestä luopua ydinvoimasta ennen vuotta 2022  ja lisätä tuntuvasti uusiutuvan energian käyttöä, aina 80% osuuteen vuoteen 2050 mennessä.

Hallituksen päätös on purrut. Saksassa säädettiin jo vuosituhannen alussa syöttötariffeista määräävä EEG-laki (Renewable Energy Sources Act), joka kymmenessä vuodessa kolminkertaisti uusiutuvan energian osuuden tuotetusta energiasta.  EEG  takasi uusiutuvaa energiaa verkkoon myyville tuottajille kiinteän hinnan seuraavalle kahdellekymmenelle vuodelle. Se siis kannusti tuottamaan uusiutuvaa energiaa.  Käytännössä EEG-maksun maksaa kuluttaja sähkölaskussaan.

Energiakäänteen historia ei ole ollut mutkaton.

-Merkelin luotsaama hallitus päätti jo pidentää käytössä olevien ydinvoimaloiden toimintaikää, kunnes se pyörsi omat päätöksensä yhdessä yössä, Hakkarainen kertoo.  Japanin Fukushimassa tapahtui ydinvoimalaonnettomuus, joka ei voinut olla vaikuttamatta atomivoimaan hyvin herkästi suhtautuvan Saksan energiapolitiikkaan. Maan vanhimmat ydinvoimalat suljettiin heti ja muut ajetaan alas tavoitevuoteen 2022 mennessä. Samalla Saksa vahvisti tavoitteensa leikata kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosentilla ennen vuotta 2050 (vuoden 1990 tasosta).

Saksan pitkä vihreä historia

-Energiakäänne on valtavan mittaluokan muutos, mutta Saksassa  se nojaa harvinaisen vahvaan konsensukseen. Esimerkiksi ydinvoimasta luopumista ei ole juuri kyseenalaistettu, vain aikataulu herättää keskustelua, Hakkarainen kertoo.  Saksalainen kuluttaja maksaa energiastaan lähes kaksinkertaisesti suomalaiseen verrattuna, mutta ei protestoi.  Mistä Energiakäänteen suuri kannatus johtuu?

Ydinvoiman vastustamisella on Saksassa pitkä historia. Maahan syntyi kylmän sodan aikaan vahva rauhanliike, joka vastusti ydinaseita. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikutti syvästi saksalaisiin, vaikkei maa ollut pahimmin ydinsaasteista kärsivien joukossa.

Onnettomuus vahvisti entisestään saksalaisten ydinvoimavastaisuutta ja ympäristötietoisuutta. Sen seurauksena Saksan Vihreiden kannatus nousi pysyvästi, raivasi tietä ympäristötietoisemmalle politiikalle ja lopulta 1998 nosti puolueen hallitukseen, joka lopullisesti käynnisti Energiakäänteen. Tsernobylin onnettomuuden jälkeen ydinvoiman lisärakentamisesta ei ole edes keskusteltu.

”Saksalaiset pitävät Energiakäännettä talkoina, joihin he haluavat osallistua”, Hakkarainen toteaa.

EEG-laki korkeine syöttötariffeineen synnytti  pientuottajien ryntäyksen energiamarkkinoille, ja nykyään yksittäiset ihmiset ja osuuskunnat tuottavat yli puolet Saksan uusiutuvasta energiasta. Saksalaiset haluavat tehdä osansa ilmaston puolesta, mutta pientuotantoa kannatetaan myös koska se demokratisoi energiapolitiikkaa ja lisää kansalaisten omavaraisuutta.

Saksassa jopa teollisuustoimijat kannattavat Energiakäännettä. Tiukat ilman ja veden saastuttamista kitkevät lait 1970-luvulla antoivat jo silloin vauhtia puhtaampien teknologioiden kehittämiselle. Nyt uusiutuvan energian vaatiman teknologian kehittämisessä nähdään suuri liiketoimintamahdollisuus. Saksan vihreän teollisuuden ennustetaakin ainakin kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.

”Future made in Germany”

”Tähän asti Saksassa on surfattu Fukushiman harjalla. Nyt on alkanut kuulua myös soraääniä”, Hakkarainen toteaa Energiakäänteestä. EEG-maksu nousee Saksassa ensi vuonna ja keskeinen debatin aihe onkin, myös tulevissa parlamenttivaaleissa, onko energiauudistus liian kallis kuluttajalle. Energiakäänteen kulujen jakamisesta keskustellaan, sillä monet energiaintensiiviset teollisuudenalat ovat välttyneet maksulta.

Toinen haaste on sähkönjakeluverkon päivittäminen tukemaan tilkkutäkin lailla hajautunutta tuotantoa. Sähkönsiirtokapasiteettia pitää tuntuvasti kasvattaa, jotta Etelä-Saksan teollisuuskeskittymät saavat luotettavasti sähköä tuulisesta pohjoisesta. Energiauudistus on aluillaan, sillä puolet Saksan energiasta on yhä hiilivoimaa.

Saksalla on siis energiauudistuksessaan haasteita ratkaistavana. Siinä nähdään silti valtavasti mahdollisuuksia. Uudistus  on järeä keino hillitä ilmastonmuutosta ja edistää ympäristön kestävyyttä. Yli 380 000 ihmisen arvioidaan työskentelevän uusiutuvien energiamuotojen parissa Saksassa.

Myös maan globaali arvovalta kasvaa: Saksa on matkalla selkeäksi johtajaksi kansainvälisesti kasvavilla energia- ja ympäristötekniikan markkinoilla. Jos maailman neljänneksi suurin talous onnistuu päästöjen ja talouskasvun irtikytkennässä, muita todennäköisesti seuraa perässä. ”Future made in Germany”, uskoo energiauudistuksen tunnuslausekin.

Katso Petri Hakkaraisen esitys Energiakäänteestä.