EU:n tulevaisuus: kriisienhallintaa vai ennakoivaa yhteistyötä?

Yhteistä suuntaa Euroopalle ja Euroopan unionille on ollut viimevuosina vaikea löytää. Millainen on se Eurooppa, jota yhdessä haluamme rakentaa ja miten yhteisiin tavoitteisiin voitaisiin päästä? Tätä pohdittiin päättäjien, tutkijoiden ja muiden vaikuttajien voimin Berliinissä Vision Europe Summit -huippukokouksessa.

Seitsemän eurooppalaisen ajatushautomon ja säätiön Vision Europe Summit -yhteistyö huipentui tältä vuodelta Berliinissä viime viikolla. Vision Europe Summit -huippukokous toi yhteen päätöksentekijöitä, tutkijoita ja muita vaikuttajia sekä EU- että kansallisella tasolla. Konferenssissa julkistettiin myös yhteistyössä tuotettu tutkimuspaperi.

Turhautuminen jatkuvaan kriisistä toiseen siirtymiseen oli tilaisuudessa käsin kosketeltava. Tyytymättömyyttä herättivät sekä yksittäisten valtioiden että EU:n kyvyttömyys tarttua tämän päivän haasteisiin – ja taklata niitä ennakoiden.

Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että Euroopassa tarvitaan yhteistä suuntaa ja visiota – ja päätöksenteossa yhä enemmän dialogisuutta ja avoimuutta. Mikä on se Eurooppa, jota yhdessä haluamme rakentaa?

Reaktiivisesta hallinnasta proaktiiviseen yhteiskuntaan

“Kriisien keskelläkin meidän pitäisi katsoa tulevaisuuteen yhdessä yli kansallisten tasojen”, linjasi Andrea Nahles, Saksan työ- ja sosiaaliministeri avauspuheenvuorossaan.

Euroopan maita ravistelevat suuret haasteet, joihin on lähes mahdoton löytää ratkaisua, jos toimimme omissa poteroissamme. Tarvitaan ennennäkemätöntä yhteistyötä niin eri hallinnonalojen ja yhteiskunnan eri toimijoiden välillä kuin kansainvälisestikin.

Euroopan unioni on rakentunut etenkin taloudelliselle yhteistyölle, mutta tämän päivän haasteiden edessä olisi suuri tarve myös laajemmalle solidaarisuudelle – sosiaalipoliittiselle yhteistyölle. Mitä sosiaalinen yhteistyö EU-tasolla sitten voisi tarkoittaa? Ajatushautomoiden ja säätiöiden yhteistyössä toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan eurooppalaiset kannattavat lisääntyvää integraatiota, sekä yhteisen minimitason käyttöönottoa sosiaaliturvalle.

”Robin Hood -mallista siirryttiin aikoinaan säästöpossumalliin, josta pitäisi nyt päästä malliin sosiaalisista investoinneista”, haastoi brittiläisen Chatham Housen johtaja Robin Niblett.

Eurooppalaisen hyvinvointivaltion tulisi siirtyä riskin jakamisen periaatteesta riskien välttämiseen ennakoivalla yhteistyöllä. Huippukokouksessa yhdessä laaditun julistuksen mukaan hyvinvointivaltiota ei tulisi nähdä pelkkänä kustannuksena, vaan voimana, jolla voidaan investoida inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan. Tähän voidaan päästä vahvistamalla sosiaalisten investointien lähestymistapaa sekä kansallisella että EU-tasolla, linjaa verkosto julistuksessaan.

“Suomessa hyvinvointikustannukset nähdään ensisijaisesti sijoituksena tulevaisuuteen”, totesi europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. ”Ovathan ihmiset tärkein resurssimme.”

Työkaluina läpinäkyvyys ja aito yhteistyö

Aika, jolloin päätöksiä tehdään pöydän alla ja suljettujen ovien takana, on ohitse. Päätöksenteon tulisi olla aidosti dialogista ja läpinäkyvää. Luottamusta ei synny yhteiskunnassa, jossa ihmiset kokevat, etteivät heidän äänensä pääse kuuluviin.

”Hallintauudistus (engl. governance) on otettava ykkösprioriteetiksi kaikkialla Euroopassa”, sanoi OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi. ”Hallintomme tulisi rakentua avoimuudelle, innovatiivisuudelle, rohkealle kokeilemiselle sekä aidolle yhteistyölle eri toimijoiden kesken sekä hallinnon sisällä että eri toimijoiden välillä.”

”Oikeastaan meidän ei pitäisikään puhua hyvinvointivaltiosta vaan hyvinvointiyhteiskunnasta”, totesi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. ”Hyvinvointiyhteiskunnassa ei toimita poteroissa, vaan hyvinvointipalveluja ja hyvinvointia tuotetaan hallinnonalojen sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan  kanssa yhteistyössä, asiakaslähtöisesti.”  

Yhtä mieltä oltiin siitä, että täysin samat hallintamallit eivät sovellu sellaisenaan eri maihin, joissa historia, toimintatavat ja kulttuuri voivat olla hyvin erilaisia. Käyttöä olisikin enemmänkin yhteiselle tavoitteelle ja visiolle kuin operatiivisille malleille.

Lue lisää:

Vision Europe Summit -tapahtumassa tuotettiin konferenssijulistus viestiksi kansallisille ja EU-päättäjille. Julistuksen voi lukea täältä.

Redesigning European welfare states – Ways forward -julkaisun voi ladata täältä.

Kyselytutkimukseen eurooppalaisten näkemyksistä EU:ta ja hyvinvointivaltiota kohtaan voi tutustua täällä.