Huipulla on tilaa, Suomesta kiertotalouden kärkimaa?

Globaalin kiertotalouden kärkimaan saappaat ovat vielä täyttämättä. Vaikka saappaat ovat suuret, on Suomella kaikki potentiaali täyttää ne. Tästä oltiin yhtä mieltä tilaisuudessa, jossa jatkettiin kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman työstämistä perjantaina 13. toukokuuta.

Kiertotalouden pitää tuottaa positiivisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, ympäristövaikutuksia unohtamatta. Suomella on on jo paljon toimivia kiertotalouskonsepteja ja johtavaa osaamista, mutta globaaleilla markkinoilla on vielä tehtävää − ja valtava vientipotentiaali.

”Etsimme nyt kokonaisratkaisuja, joilla pääsemme kohti systeemistä muutosta. Emme halua toivelistaa siitä, mitä pitäisi tapahtua tulevaisuudessa, vaan listan konkreettisista keinoista, joilla pääsemme maaliin”, summasi Sitran hiilineutraali ja resurssiviisas yhteiskunta -teeman johtaja Mari Pantsar päivän tavoitteita.

Kokeilut ja kotimarkkina raivaavat tien

Tietyt painopistealueet ovat keskeisiä kiertotalouden mahdollistamisessa, selviää Sitran teettämistä laajoista taustahaastatteluista. Näitä ovat ruokajärjestelmä, metsäperäinen ja tekninen kierto sekä liikkuminen. Nopeita kokeiluja aiotaan toteuttaa nimenomaan näillä alueilla.

”Bottom-up on suunta, josta meidän tulee lähteä liikkeelle. Vasta kokeilemisen ja testaamisen avulla, tiedämme nopeasti mikä voi kiertotaloudessa toimia”, kommentoi Juha Laurio, tekstiilipalveluyritys Lindströmin toimitusjohtaja.

Lindströmillä business toimii kiertotalouden ehdoilla. Esimerkiksi työvaatteiden kohdalla asiakas maksaa palvelusta, ja Lindström toimittaa ja huoltaa vaatteet. Vaatteen täytyy olla kestävä, logistiikan toimia ja tekstiilimateriaalin loppukierron mietitty, sillä eurot eivät tule tuotteen, vaan palvelun myynnistä. Toimivan konseptin taustalla on rohkea kokeilu ja testaus.  Laurion mukaan voi jo kysyä, onko tulevaisuutta muunlaisella liiketoiminnalla kuin kiertotalouteen perustuvalla.

”Meillä palvelua on kehitetty ja kehitetään kiertotalouden näkökulmasta. Meille se on tarkoittanut samaa asiaa kuin taloudellisesti tehokasta toimintaa”, summaa Laurio.

Todellinen näytönpaikka kiertotalouden kannalta on kuitenkin toimivien kotimarkkinoiden luominen. Se vaatii toimintaympäristön, joka kannustaa kiertotalouden toteuttamiseen sekä materiaalitehokkaisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Päivän keskusteluissa esille nousi mm. regulaation merkitys markkinan luomisessa. Joskus pakko tuottaa uudenlaista liiketoimintaa. Yksi positiivinen esimerkki Suomesta on biopolttoaineen sekoitevelvoite, joka on nostanut suomalaisia yrityksiä biopolttoainealan huipuiksi.

Markkinoiden luomisessa kuvaan astuvat tietysti myös kuluttajat, jotka omilla valinnoillaan voivat edistää siirtymää kohti kiertotaloutta. Esimerkiksi ruokajärjestelmän kohdalla se tarkoittasi maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Marja-Liisa Tapio-Biströmin mukaan sitä, että miettisimme tarkkaan millaista ruokaa haluamme syödä ja kenen tuottamana. Kiertotaloutta voisi olla esimerkiksi paikallinen ruokajärjestelmä, jossa koko julkinen ruokahuolto ostaisi paikallisilta tuottajilta ja ostaja ja tuottaja yhdessä päättäisivät miten ruoka tuotettaisiin. Tapio-Biström tähdentää kestävyys-näkökulman huomioimista. ”Kaikki elämä maapalolla perustuu yhteyttämiseen. Se taas perustuu toimiviin ekosysteemipalveluihin. Siinä on myös kiertotalouden perusta.”

Kiertotalouden kansallista toimintaohjelmaa tehdään yhdessä

Kiertotalouden kansallista toimintaohjelmaa työstetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän sekä muiden merkittävien sidosryhmien kanssa. Sitran vetämän ja fasilitoiman työn tavoitteena on luoda yhteinen tahtotila ja keinot, joilla vauhditetaan Suomen siirtymää kiertotalouden edelläkävijäksi niin, että tuloksena syntyy talouskasvua ja uusia vientikonsepteja. Työ käynnistyi huhtikuussa ja jatkuu syyskuulle.

Sitra toivoo työhön mahdollisimman laajaa osallistumista. Toimintaohjelman ensimmäinen luonnos julkaistaan verkossa 24. päivä toukokuuta, jolloin sitä voi alkaa kommentoida. 2. kesäkuuta järjestetään kaikille avoin sidosryhmätilaisuus, jossa kerrotaan tarkemmin mistä työssä on kysymys, esitellään kansallisen kiertotalouden toimintaohjelman luonnos ja kerätään siihen kommentteja sekä ideoita kokeiluhankkeista.

Lopullinen ehdotus kiertotalouden kansallisesta toimintaohjelmasta julkaistaan syyskuussa 2016.