Ihmislähtöisen datatalouden reilut ratkaisut nousevat Suomesta ja leviävät eurooppalaisiksi standardeiksi

Ehdotamme hallituskauden tavoitteeksi (4v.): Kansalaisella on käyttöoikeus itseään koskevaan dataan ja keinoja sen hyödyntämiseen. Rekisteridatan avoimuus ja nykyistä fiksumpi datan hyödyntäminen mahdollistavat innovatiivisen palvelutalouden ja siihen liittyvän viennin. Samalla datan avoimuus tehostaa julkisrahoitteisia palveluja ja parantaa niiden laatua.

Miksi muutos on välttämätön?

Luottamus yhteiskunnan instituutioihin ja toisiin ihmisiin on ollut yksi Suomen ja suomalaisten tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä jo vuosikymmenten ajan. Nyt maailman nopea muutos, digitalisaation ja globalisaation mukanaan tuomat ilmiöt etunenässä, nakertaa tuota luottamusta monella eri tavalla. Ihmislähtöisen datatalouden kehittäminen on välttämätöntä, sillä entistä paremmat vaikutusmahdollisuudet oman tiedon käyttöön, läpinäkyvyys sekä yksilölliset palvelut lisäävät kansalaisten osallisuuden tunnetta ja luottamusta järjestelmään.

Nykyistä ihmislähtöisempi datatalous luo osaltaan vastavoimaa nähtävissä oleville globaaleille megatrendeille ja tietojen, taitojen, varallisuuden ja osallisuuden polarisaatiolle. Nykyistä reilumpi pelikenttä olisi pienen maan etu, ja pitkällä aikavälillä siitä voisivat hyötyä kaikki.

Lisäksi Suomen ja suomalaisten lähtökohdat menestyä nykyistä ihmislähtöisemmässä datataloudessa ovat erittäin hyvät. Suomi kansakuntana voisikin johtaa muutosta edistyneen infrastruktuurimme (mm. Palveluväylä), hyvien tietovarantojemme, mahdollistavan lainsäädäntömme ja teknologiamyönteisyytemme ansiosta.

Hallituskauden tavoitteet ja kärkihankkeet

Ihmislähtöiseen datatalouteen kuuluvat esimerkiksi 1.) Datan toissijainen käyttö tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, joka edellyttää esimerkiksi rekisteridatan avoimuutta ja hyödynnettävyyttä, 2) Yksilöllisten palvelujen kehittäminen yksilön dataa yksilön antamalla luvalla.

Hallituskauden tavoitteina ihmislähtöisen datatalouden edistäminen tarkoittaa erityisesti uudistumisen edellytysten luomista ja esteiden poistamista.

Datan toissijaisen käytön edistämiseksi tulevalla hallituskaudella tulisikin selvittää rekisteridatan hyödyntämisen mahdollisuudet palveluoperaattorien avulla eri sektoreilla ja niiden välillä. Tavoitteena olisi avata, hyödyntää ja ristiin käyttää esimerkiksi liikenne-, maa- ja metsätalous-, energia- sekä työmarkkinadataa. Yksilöllisten palvelujen kehittämisessä valtion taas tulisi varmistaa ja tukea henkilökohtaisen datan käytön standardin luontia sekä kansallisesti että Euroopan tasolla.

Nykyistä fiksumpi datan hyödyntäminen edistää julkisrahoitteisten palvelujen uudistamista nykyistä asiakaslähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi, vauhdittaa nykyistä monipuolisemman palveluekosysteemin kehittymistä ja tuottaa näin palveluinnovaatioita myös vientiin.

Kärkihanke-esimerkkejä

1. Datan käytön standardi IHAN. Valtio varmistaa ja tukee henkilökohtaisen datan käytön standardin luontia sekä kansallisesti että Euroopan tasolla.
2. Uusia julkisia dataan pohjaavia palveluita. Valtio tuo markkinoille tai ottaa käyttöön palveluja, joissa yhdistetään henkilökohtaista dataa ja julkisista rekistereistä saatavaa dataa sekä luodaan mekanismi kanslaisten osallistumiseen häntä itseään koskevan datan käytössä.
3. Datapohjainen johtaminen ja palvelukehitys. Vahvistetaan datan hyödyntämisen mahdollisuuksia ja osaamista julkisen sektorin johtamisessa, palvelujen uudistamisessa sekä yritystoiminnan tukemisessa.
4. Rekisteridata laajasti käyttöön. Selvitetään rekisteridatan hyödyntämisen mahdollisuudet palveluoperaattorien avulla eri sektoreilla ja niiden välillä. Tavoitteena avata, hyödyntää ja ristiinkäyttää esimerkiksi liikenne-, maa- ja metsätalous-, energia- sekä työmarkkinadataa.
5. Genomitieto hyödyksi. Genomitiedon hyödyntäminen otetaan rutiininomaiseksi osaksi terveydenhuoltoa Kansallisessa genomistrategiassa määritellyllä tavalla.