Illat pimenevät mutta Demokratiakokeilut 2020 etenevät

Koko maailman pysäyttäneen koronakevään jälkeen arki ja jo ennestään menossa olleet projektit ovat etsineet uomiaan uudenlaisissa oloissa. Näin myös Sitran käynnistämät ja rahoittamat Demokratiakokeilut 2020 -hankkeen kokeilut eri puolilla Suomea. (Lue kokeilujen kevään kuulumisista kertova artikkeli täältä.)

Hankkeella tavoitellaan demokratiaa vahvistavia innovatiivisia yhteishankkeita, joilla edistetään demokraattista osallisuutta, osallistumista ja vuoropuhelua. Kokeilujen avulla pyritään vahvistamaan erityisesti niiden väestöryhmien osallistumista ja osallisuutta, jotka ovat syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä demokraattisesta osallistumisesta. Kokeilut toteutetaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ja ne ovat osa hallitusohjelmaa.

Loppuvuodesta 2019 kokeiluihin valikoituivat Kuhmon, Suonenjoen (yhdessä Keiteleen, Pielaveden, Rautalammen, Tervon ja Vesannon kanssa), Tampereen ja Tuusulan, Helsingin, Järvenpään ja Oulun ideat. Alun perin valituista kuudesta ideasta Suonenjoen yhdessä kumppanikuntien kanssa suunnitteleman Vuokko-kansalaiskanavan kehittäminen päätettiin syksyllä 2020 lopettaa, joten tällä hetkellä mukana on viisi kokeilua ja kuusi kuntaa. Tässä artikkelissa kerrotaan mukana olevien kokeilujen viimeisimmistä kuulumisista.

Järvenpäässä varjovaltuusto teki päätöksiä – vaikeinta oli ymmärtää äänestystä 

Maahanmuuttajien ja valtuutettujen ensimmäinen valtuustosimulaatio Järvenpään demokratiahankkeessa pidettiin syyskuussa 2020. Päätösasiana oli Järvenpään liikkumisen investoinnit, joita myös oikea valtuusto käsittelee tämän tai ensi vuoden aikana. Varjovaltuustoa edelsi vilkkaasti aihetta pohtiva iltakoulu, joka osoittautui menestykseksi, kokeilun helmeksi.

Varjovaltuusto oli astetta muodollisempi tilaisuus, jota kuljetti jokerina näyttelijä, opettaja ja valtuutettu Ville Mustonen. Valtuuston kokouksesta on projektissa syntynytkin kokouksen käsikirjoitus, josta saamme eväät selkokieliseen päätöksenteon oppaaseen – ihan meille kaikille sopivaa opastusta aiheeseen. Itse varjovaltuusto paljasti päätöksenteosta kohtia ja paikkoja, joita tulee selkeyttää: esimerkiksi pohjaesityksen ja muutosesityksen merkityksiä, samoin kuin äänestystapaa, tulee selkeyttää.

Kohtaamisista ja niiden eroista on muodostunut mielenkiintoinen tutkimusasetelma, mitä tutkimaan on ryhtynyt hanketutkija ja -asiantuntija Meeri Tiensuu. Osallistujien palaute on ollut iloista ja kiittävää.

Katso varjovaltuustoa. Seuraava politiikan iltakoulu pidetään 11.11. ja varjovaltuusto 18.11. Molemmat tilaisuudet pidetään Järvenpää-talolla. Varjovaltuustoa voit seurata livestriiminä Järvenpään kaupungin YouTube-tilillä.

Järvenpään kaupungin verkkosivut: Järvenpään demokratiahanke on osa Kansanvallan peruskorjausta.

Tampere ja Tuusula jatkavat osallistuvan joukkorahoituksen kehittämistä

Osallistuva rahoituksen mallia kehitetään Tampereen ja Tuusulan yhteishankkeessa. Kehittämisen lähtökohtana on joukkorahoitus, joka on uudenlainen keino kunnille tukea asukas- ja yhteisölähtöistä toimintaa.

Käynnistymässä on Mesenaatti.me-alustalla uusia joukkorahoituskampanjoita, joissa kehitetään ja kokeillaan uudenlaisia osallistumisen tapoja. Aitoon tarpeeseen pohjautuva kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asukkaiden, yhdistysten ja kuntien kanssa. Hankkeessa jatkuu myös uudenlainen ketterä viestintä, jolla on saatu tavoitettua kohderyhmiä, jotka ovat aiemmin olleet vaikuttamisesta syrjässä. Osallistuvan rahoituksen mallia tullaan esittelemään lähikuukausina myös muiden kuntien edustajille.

Lue lisää kokeilusta Tampereen osalta täältä. Joukkorahoituskampanjat löytyvät myös kokonaisuudessaan mesenaatti.me -sivustolta, jahka ne on valittu ja julkaistu: Tampereen joukkorahoituskampanjat, Tuusulan joukkorahoituskampanjat.

Helsingissä etsitään keinoja tehdä osallistumisesta mutkattomampaa myös vieraskielisille

Koronan takia monet suunnitelluista aktiviteeteista siirtyivät keväältä syksylle, mutta viimein on päästy vauhtiin. Raportti kesällä toteutetusta kyselystä venäjänkielisille helsinkiläisille on valmistunut ja sitä käytetään pohjana hankkeen suunnittelussa sekä laajemminkin kaupungin osallisuus- ja neuvontayksikössä. Kyselyyn vastasi 623 Helsingissä asuvaa venäjänkielistä.

Helsingin kaupungin OmaStadin toinen kierros käynnistyi lokakuun alussa ja tavoitteena on kerätä ideoita ja kokemuksia vieraskielisten osallisuuden lisäämiseksi. OmaStadissa kaupunkilaiset voivat ideoida ja äänestää ehdotuksia asuinympäristön ja kaupungin palveluiden parantamiseksi. Yhteistyössä Cultura-säätiön kanssa on muun muassa käännetty osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-materiaalia venäjäksi ja koulutettu venäjänkielisiä ohjaajia ideointityöpajoihin.

Työpajojen tuloksena on saatu ehdotuksia siitä, kuinka Helsingistä tehdään maailman toimivin kaupunki. Samalla on kerätty osallistujien tuntemuksia ja mielipiteitä, joiden pohjalta voidaan arvioida, miten osallistumisesta voidaan tehdä entistä mutkattomampaa myös vieraskielisille.

Hankkeen puitteissa asukkaiden kanssa on osallistuttu myös muihin kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin, kuten pormestarin asukasiltaan ja Uutta Itä-Helsinkiä rakentamassa –tapahtumaan. Lisäksi syksyn aikana on vielä suunnitteilla tapahtuma venäjänkielisille järjestöille, jonka tarkoituksena on lisätä ja edistää järjestöjen osallisuutta ja tietämystä kaupungin asioista. Hankkeen verkkosivut: – Helsingin kaupungin demokratiakokeilu – yhä useampi helsinkiläinen mukaan vaikuttamaan.

Työpajat käyntiin – Nuorten politiikkakoulu jalkautuu pilottikouluille

Syksyn aikana nuorten politiikkakoulu on päässyt jalkautumaan pilottikouluille ja toteuttamaan työpajoja. Kouluvierailun aikana on järjestetty kolme työpajaosiota, joiden aikana nuoret ovat päässeet pohtimaan omia keinojaan vaikuttaa yksin ja yhdessä.

Työpajojen teemat lähtevät liikkeelle nuoren omista keinoista ja mahdollisuuksista vaikuttaa. Nuoret miettivät omaa toimintaansa ja miten he voivat vaikuttaa omassa lähiympäristössään, kuten koulussa, kotona ja harrastuksissa. Toisessa työpajassa nuoret lähtevät miettimään miltä vaikuttaminen heidän mielestään näyttää ja tuntuu. Taiteen keinoin nuoret kertovat omista ajatuksistaan ja teokset käydään yhdessä keskustellen läpi. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta jo tässä vaiheessa voidaan nähdä yhteneväisyyksiä pilottikoulujen välillä. Nuoria huolettaa ilmastonmuutos, tasa-arvon toteutuminen sekä korona ja sen vaikutukset. Kolmannessa työpajassa nuoret ottavat kantaa johonkin julkisuudessa esillä olevaan asiaan. Vallalla olevat aiheet liittyvät usein vahvasti myös tiettyihin valtakunnan politiikassa oleviin henkilöihin ja heistä syntyviin mielikuviin. Sen sijaan paikalliset poliitikot eivät ole herättäneet nuorissa vastaavaa mielenkiintoa.

Nuoret ovat toteuttaneet erilaisia aloitteita, esimerkiksi omaan kouluun tai lähiympäristöön liittyen. Nämä aloitteet viimeistellään ja ne lähetetään eteenpäin henkilölle, joka asiaa voisi viedä eteenpäin. Työpajojen lisäksi on tehty päättäjävierailuja kouluille pääasiassa etäyhteyksiä hyödyntäen.

Nuorten politiikkakoulua on viety syksyn aikana myös maailmalle. Politiikkakoulu pääsi mukaan Euroopan Unionin The European Week of Regions and Cities -tapahtumaan lokakuussa, jossa politiikkakoulua esiteltiin Oulun kaupungissa toteutettavana hyvänä toimintana. Tilaisuus oli Questions & answers -tilaisuus, jossa hankkeen esittelyn jälkeen osallistujat saivat esittää kysymyksiä hankkeesta.

Loppuvuoden aikana Nuorten politiikkakoulu kokoaa työpajojen palautteet, ideat ja ajatukset yksiin kansiin, josta koostetaan materiaalipankki kaikille vapaasti käytettäväksi. Syksyn aikana tullaan julkaisemaan myös Näin voi vaikuttaa -opas, johon on koottu erilaisia keinoja vaikuttaa ja olla osallisena. Oulun kaupungin verkkosivut: Nuorten politiikkakoulu -hanke. Nuorten politiikkakoulu Instagramissa.

Kuhmossa draamallinen kansalaisraati pureutui nuorten kanssa ajankohtaisiin ilmiöihin

Draamallinen kansalaisraati on edennyt syksyn aikana nuorille suunnattujen draamallisten työpajojen merkeissä. Työpajat järjestettiin lukiolaisille syyskuun lopussa, ja niitä pidettiin kaksi kappaletta. Kummassakin työpajassa oli noin kolmekymmentä osallistujaa.

Työpajojen aiheena olivat ajankohtaiset tapahtumat Suomessa, joita käsiteltiin prosessidraaman menetelmillä. Apuvälineinä olivat ajankohtaiset uutiset ja muut mediatekstit, jotka käsittelivät Kaipolan paperitehtaan sulkemista. Opiskelijat pääsivät tutustumaan aiheeseen monipuolisten mediatekstien kautta, ja teksteihin tutustumisen tavoitteena oli selvittää syitä ja tilanteita tehtaan sulkemispäätöksen taustalla. Mediaosion jälkeen opiskelijat eläytyivät samaan tapahtumaan luokkahuonedraaman keinoin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat ohjasivat luokkahuonedraamaa verkon välityksellä Discord-sovelluksen kautta.

Opiskelijoiden piti draamaosuudessa muun muassa muodostaa annettujen ohjeiden mukaisia hahmoja, jotka irtisanottiin työpaikaltaan paperitehtaan sulkemisen takia. Hahmot keskustelivat elämäntilanteistaan ja tehtaan kohtalosta sekä toisten irtisanottujen että tehtaan välijohtoportaan kanssa, joiden rooliin osa opiskelijoista eläytyi.

Luokkahuonedraaman avulla ajankohtainen tapahtuma, inhimilliset kokemukset ja asiaan sisältyvä päätöksenteko pyrittiin esittämään kokonaisuutena, jonka lukiolainen pystyi ymmärtämään ja jonka hän pääsi kokemaan draamallisten keinojen avulla. Tavoitteena oli luoda ymmärrystä ja näkemystä aiheista, jotka koskettavat monia. Ymmärryksen ja näkemyksen kautta myös kokemus osallisuudesta vahvistuu.

Draamallista kansalaisraatia on työstetty syksyn aikana yhteistyössä niin Kuhmon kaupungin johdon kuin paikallisten ihmisten kanssa. Draamallinen kansalaisraati toteutetaan Kuhmo-talossa marraskuun lopussa 2020.

Kuhmon kaupungin verkkosivut: Draamallinen kansalaisraati – Sitran demokratiakokeilu Kuhmossa,