artikkelit
Arvioitu lukuaika 4 min

Ilmasto ja kiertotalous hallitus­neuvotteluissa

Hallitustunnustelija Antti Rinteen 11 kysymysteemassa puolueille ilmastonmuutos nousee vahvasti esille. Sitralaiset asiantuntijat ovat tarjonneet päättäjille tietoa erilaisista ilmastoratkaisuista niin vaalien alla kuin niiden jälkeenkin. Millaisia ratkaisuja ja toimenpiteitä hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi käytännössä edellyttäisi? Tällaisin ajatuksin olemme eri puolueiden päättäjiä evästäneet.

Julkaistu

Ennen vaaleja julkaisemiimme Sitran hiilineutraaliin kiertotalouteen liittyviin hallitusohjelmaehdotuksiin voi tutustua tästä.  Sitran 1 + 5 strategista tavoitetta Suomelle löytyvät täältä. 

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a) Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Ennen vaaleja julkaistun Ilmastobarometrin mukaan kolme neljäsosaa kansalaisista näkee ilmastonmuutokset turvallisuusuhkana ja noin 70 prosenttia kansalaisista toivoo ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitsevää politiikkaa tulevalta hallitukselta.

Hallitusneuvotteluita käyvillä puolueilla tulee olla jaettu yhteinen ymmärrys ilmasto- ja biodiversiteettikriisin vakavuudesta. On hienoa, että tunnustelukysymyksissä ilmastokysymykset ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu kärkiteemaksi. Tulevaisuudessa ei voi olla hyvinvoivaa Suomea, jos ilmastokriisiä ja biodiversiteettikatoa ei globaalisti ratkaista. Suomen on pakko tehdä oma osansa. Kysymykset myös lähtevät liikkeelle aivan oikein: on tärkeää ensin lyödä lukkoon iso sitova tavoite, ja sitten päättää askelmerkit, miten siihen päästään.

Tunnustelukysymyksissä mainitaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 1,5 asteeseen, hiilineutraalius 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiivisuus. Tämä on Suomen Ilmastopaneelin suosittelema tavoitetaso, ja juuri tähän meidän on päästävä. Tavoitteesta ei saa tinkiä – jo hyvinvointimme varmistamiseksi. Näiden lisäksi Suomen on myös päivitettävä päästövähennystavoitteensa 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä nykyisen 40 prosentin sijaan.

b) Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

On sovittava askelmerkeistä, miten laaditaan sektorikohtaiset päästövähennyssuunnitelmat. Päästöjä on pienennettävä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja samalla hiilinieluja on kasvatettava. Jos esimerkiksi hiilinielut pienenevät jonkin sektorien toimien seurauksena, on päästöjä vähennettävä muualla enemmän.

Sitra on ehdottanut ja ehdottaa hallituskauden tavoitteeksi, että 1) Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja käynnistänyt ekologisen verosiirtymän ja että 2) Suomen kasvustrategia perustuu hiilineutraaliin kiertotalouteen.

Mitä nämä tavoitteet konkreettisesti tarkoittaisivat? Olemme avanneet Sitran hiilineutraaliin kiertotalouteen liittyviä hallitusohjelmaehdotuksia tarkemmin täällä.

Esimerkiksi verotus on tehokas keino yhteiskunnan ja talouden ohjaamiseen, ja sitä tulisi vielä voimakkaammin hyödyntää myös ilmastopolitiikassa. Sitran tekemän selvityksen mukaan Kestävän kehityksen verouudistuksella voidaan vähentää päästöjä ja samalla vahvistaa työllisyyttä ja taloutta – sosiaalista oikeudenmukaisuutta unohtamatta. Verouudistuksen mallinnukset tarjoavat tulevalle hallitukselle ideoita ja esimerkkejä työkaluista, joilla lähteä toteuttamaan reilua siirtymää kohti päästötöntä Suomea.

c) Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kysymys on elintärkeä ja on hyvä, että siinä kysytään heti keskeisiä keinoja. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen on luotava sitova tavoite sekä hallituskaudelle että vuoteen 2030 mennessä. Kestävä metsien hakkuutaso ja kiertotalouden tiekartan toteuttaminen ovat keskeisiä keinoja pienentää monimuotoisuuden heikkenemistä. Hollannin tapaan neitseellisten luonnonvarojen käytölle pitäisi asettaa numeeriset tavoitteet. Hollannin tavoite on puolittaa luonnonvarojen käyttö 2030 mennessä

4. Elinvoimainen Suomi

a) Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?

Lähtökohtaisesti ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ratkaista ilmasto- ja biodiversiteettikriisi. Lisäksi Suomen on taattava pärjäämisensä maailmassa, jossa taloudellinen kilpailukyky ja hyvinvointi eivät voi enää perustua luonnonvarojen tuhlailevaan ja ilmastoa kuormittavaan toimintaan. Kiertotalous voi luoda Suomelle useiden miljardien eurojen vuosittaisen arvonlisän sekä parantaa yritystemme kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla synnyttäen jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Lisäksi tilastot kertovat, että puhtaiden ratkaisujen cleantech-markkina on jo nyt Suomen taloudelle merkittävä tulonlähde ja globaalit markkinat tarjoavat jatkuvasti lisää kasvupotentiaalia.  Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet kotimarkkinoilla kannustavat yrityksiä luomaan kustannustehokkaita vähähiilisyysratkaisuja. Nesteen menestystarina on hieno esimerkki kunnianhimoisen kotimarkkinan kannustavasta vaikutuksesta yrityksen kasvussa.

Mikäli strategia päädytään laatimaan, tärkeää on, että sen ytimessä on 1,5 asteen ilmastopolitiikka, biodiversiteetin turvaaminen ja kiertotalouden edistäminen, jotka luovat reunaehdot taloudelliselle toiminnalle. Suomen kiertotalouden tiekartan toimeenpano ja kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet tulee nähdä raameina kestävän kehityksen talouskasvun strategialle. Suomen kestävää kehitystä edistävä toiminta ei saa jäädä vain Suomen rajojen sisälle, vaan Suomen pitää kantaa globaali vastuu ja edistää kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa myös kansainvälisesti.

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu