Impact Investing – sijoita ja vaikuta!

Sitra on liittynyt kansainväliseen vaikuttavuussijoittamisen verkostoon GIIN (Global Impact Investing Network). Vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan sellaista sijoitustoimintaa, jolla tuoton lisäksi tavoitellaan myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sitra oli mukana, kun alan kansainväliset edelläkävijät kokoontuivat lokakuussa Lontooseen ensimmäiseen aihetta käsittelevään konferenssiin.

Vaikuttavuussijoittamisen konferenssi GIIN Investor Forum kokosi järjestön jäsenistön ja alan muut toimijat yhteen. Konferenssi oli Lontoon kaupungin finanssikeskuksen hallinnon (City of London Corporation) ja GIIN:in yhteinen ponnistus nostaa vaikuttavuussijoittaminen parrasvaloihin. Paikalla oli sijoitusalan ammattilaisia, joiden missiona on muuttaa maailmaa katalysoimalla rahavaroja ja innovaatioita sekä ympäristö- että sosiaali- ja terveysongelmien ratkaisuun maailmanlaajuisesti.

Konferenssin avauspuheenvuoro määritteli merkityksen termille Impact Investing, jonka olemme Sitrassa suomentaneet vaikuttavuussijoittamiseksi. Vaikuttavuussijoittaminen on aina tarkoituksellista. Positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus on siis toiminnan tarkoitus, ei tahaton seuraus. Toiseksi korostettiin sitä, että kyseessä on sijoitus – ei lahjoitus, avustus tai muu filantrooppinen toiminta. Kolmas huomio oli se, että sekä sijoittajien tuotto-odotuksien että sijoitusluokkien skaala on laaja. Toisten sijoittajien tuottovaatimukset ovat markkinatuottojen tasolla tai jopa sen yläpuolella (”financial first”), kun taas toisille riittää vähempikin, jos vaikuttavuus on korkea (”impact first”). Sijoituksia tehdään osakkeisiin, lainoihin, reaaliomaisuuteen jne. Neljäs merkittävä asia vaikuttavuussijoittamisessa on mittaaminen, eli vaikuttavuuden tulee aina olla mitattavissa.

Tuttua toimintaa, uusi termi

Vaikuttavuussijoittamiseksi luettavaa toimintaa on harjoitettu pitkään jo ennen kuin itse termi määritelmineen ilmaantui vuonna 2008. Esimerkkejä vakiintuneista työkaluista ovat mm. mikrorahoitus ja tuettu asuntotuotanto tietyille sosiaaliryhmille. Vaikuttavuussijoittamisen juuri nyt tapahtuvaa läpimurtoa kuvaa esimerkiksi se, että vaikuttavuussijoittamisesta on viimeisenä parina vuonna kirjoitettu enemmän sanoja kuin varsinaisiin sijoituksiin on virrannut euroja. Vaikuttavuussijoittamisen instrumentteihin vuodesta 2008 lähtien virranneet noin 40 miljardia dollaria ovat toistaiseksi vain promilleja maailman pääomamarkkinoista, mutta lähes kaikki maailman suurimmista rahoitusinstituutioista ovat jo luoneet oman yksikön aluetta kehittämään.

Erityisen suuren mielenkiinnon kohteena ovat olleet uudet instrumentit, joita alalla on kehitetty. Social Impact Bond (SIB) on viime aikoina vallannut palstatilaa kansainvälisesti. Tässä uudessa instrumentissa yhdistetään yhteiskunnallinen ongelma, sen ratkaisuun tähtäävät interventiot sekä sijoittaja tavalla, jossa viimeksi mainittu tienaa oikeaa rahaa eikä vain hyvää mieltä, jos kyseinen yhteiskunnallinen ongelma helpottuu – ja kantaa myös riskin interventioiden epäonnistumisesta. Koko maailma seuraa, miten Social Finance:n rakentamien maailman ensimmäisten, vuonna 2010 liikkeeseen laskettujen SIB:ien arvo kehittyy.

Konferenssin suurin anti oli, että se kokosi vaikuttavuussijoittamisen koko kirjon samaan paikkaan yhteisen asian taakse. Paikalla oli sekä rahoituksen tarvitsijoita että tarjoajia, sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Julkinen sektori on Iso-Britanniassa ollut proaktiivisesti kehittämässä markkinoita allokoimalla miljardeja vaikuttavuussijoittamisen liikkeelle saamiseen sekä sosiaalipuolella Big Society Capitalin että ympäristöpuolella Green Investment Bankin avulla. Yksityisellä puolella yhä useampi säätiö ja varakas henkilö on mukana allokoiden kaiken sijoitusvarallisuutensa kaikissa sijoitusluokissa vaikuttavuussijoittamisen instrumentteihin. Vaikuttavuussijoituksenmarkkinoiden kasvun rajoittava tekijä onkin sijoitusinstrumenttien luominen eikä pääoman saatavuus.

Benefit Corporation -lainsäädäntö Yhdysvalloissa on myös yksi esimerkki julkisen vallan huomattavasta roolista markkinoiden kehittämisessä. Tämä uusi yritysmuoto mahdollistaa myös muiden kuin perinteisten finanssimittareiden käytön yritysjohdon päätöksentekoa ohjaavina mittareina. Benefit Corporation -yritysten tulee samanaikaisesti luoda arvoa sekä osakkeenomistajille että yhteiskunnalle laajemmin.   

Yksi vaikuttavuussijoittamisen haasteista on vaikuttavuuden mittaaminen ja sen standardointi. Sosiaalisen ja ympäristövaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa jo Albert Einsteinin tutuksi tekemästä lausahduksesta johtuen: ”Not everything that can be counted counts and not everything that counts can be counted”. GIIN on itse ollut luomassa määritelmäkokoelmaa IRIS (Impact Reporting and Investment Standards), joka on kaikkien käytettävissä ilmaiseksi ja josta on tulossa vaikuttavuussijoittamiselle se, mitä IFRS on kirjanpitopuolella. IRIS:in pohjalle on sitten rakennettu varsinaisia mittareita, joista esimerkkinä B Labin kehittämä GIIRS (Global Impact Investing Rating System), joka on kuin vaikuttavuussijoitusmarkkinoiden Morningstar.

Vaikuttavuussijoittamisen leviämisen tulevaisuus riippuu pitkälti julkisen sektorin toimista puitteiden kehittämisessä sekä mittaamiskäytäntöjen vakiintumisesta. Vaikuttavuussijoittamisen tulee perustua käytäntöihin, jotka ovat uskottavia, läpinäkyviä ja luotettavia. Alan auditoinnin kehittymisellä tulee olemaan suuri merkitys luotettavuuden lisääjänä. Sijoitusammattilaisten insentiivirakenteiden tulee olla läpinäkyviä ja toimintaa ohjaavia niin, että vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisen ja palkitsemisen välillä on vahva ja selvä linkki.

Vaikuttavuussijoittaminen on varsinaisen sijoitustoiminnan lisäksi hallittua muutoksen johtamista. Sitä voidaan tehdä joko paikallisesti tai laajemmalla maantieteellisellä säteellä. Haastankin jokaisen sijoittajan pohtimaan omia vaikuttavuustavoitteitaan: mikä on se muutos, jota haluaisit omilla sijoituksillasi edistää? Voit yllättyä, että vaikuttavuussijoittamisen instrumenteilla tuo muutos voi olla mahdollinen tuottotavoitteista tinkimättä.