sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Mitä yhteistä on suomalaisessa vastaanottokeskuksessa viruvalla syyrialaisella arkkitehdilla ja somalialaisella toimittajalla? He molemmat voivat oppia koodaamaan ja päästä sitä kautta nopeasti kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Maahanmuuttajien integrointi on aikamme vaikeimpia haasteita. Kestää yleensä yli viisi vuotta, ennen kuin maahanmuuttaja löytää töitä ja silloinkin matalapalkka-aloilta. Se on hirveän kallista, eikä siinä ole mitään järkeä, sanoo Daniel Rahman maahanmuuttajien koodausyliopisto Integrifystä.
Joukossa on paljon koulutettuja ihmisiä, joiden osaaminen valuu hukkaan. Suomessakin on tuttua, että esimerkiksi lääkäri ajaa bussia. Samaan aikaan meillä on pula koodaajista. Alan järjestön mukaan täyttämättä on 9 000 työpaikkaa. Tämä maksaa Suomelle vuosittain 3–4 miljardia euroa, ja tulevaisuudessa vaje vain pahenee.
– Samaan aikaan teknologiayritykset ja konsulttitalot ovat muuttuneet yhä enemmän englanninkielisiksi. Työllistymisen perinteinen este, suomen kielen osaaminen, ei ole ongelma. Ensimmäisen polven maahanmuuttajilla on historiallinen mahdollisuus päästä keskiluokkaan saman tien, Rahman sanoo.
It-alan työpaikat ovat hyvin palkattuja töitä, joissa ei tutkintotodistuksia tuijotella. Vain sillä on väliä, osaako ihminen koodata. Integrifyn koulutusohjelmassa ainoat vaatimukset ovat englannin kielen taito, matemaattis-loogiset päättelytaidot ja motivaatio.
– Koodaaminen ei ole rakettitiedettä. Fiksu, motivoitunut ihminen oppii sen, jos pysyy sijoittamaan aikaa ja perslihaksia.
Integrify on kehittänyt verkkosovelluksen, joka testaa vaadittuja taitoja. Lisäksi hakijoita haastatellaan. Ideaa testattiin pilotilla, johon Integrify etsi vastaanottokeskuksista viisi motivoitunutta turvapaikanhakijaa. Heille vuokrattiin asunto ja järjestettiin puolen vuoden koulutus. Opiskelupäivät olivat kurinalaista koodaamista yhdeksästä viiteen.
– Eihän ammattifudariakaan tule sillä, että vähän viikonloppuisin pelaat jalkapalloa. Tavoitteemme on työllistää ihmisiä ja saada heidän tietonsa ja taitonsa tasolle, jolla joku heidät palkkaa.
Koulutukseen valittujen motivaatio yllätti järjestäjätkin. Kaupungin houkutuksista huolimatta moni jatkoi koodaamista opetuksen loputtua pitkälle iltaan. Viidestä neljä sai ohjelman päätökseen ja on nyt töissä, saa palkkaa ja on vuokrannut oman asunnon.
– He eivät uskoneet itsekään, että pääsivät näin nopeasti kiinni yhteiskuntaan ja saivat taas ihmisarvon. Meille oli iso juttu, kun he sanoivat, että te muutitte meidän elämämme.
Kilpailun aikana Integrifylle on kirkastunut, miten toiminta saadaan kannattavaksi. Koulutusohjelman ympärille perustetaan it-konsulttiyritys, joka työllistää osan koulutettavista konsultteina.
Kovin suurta rahoitusta ei tarvita. Jo 250 000 eurolla saataisiin Rahmanin mukaan ainakin 40 ihmisen koulutusohjelma pyörimään vähintään puoleksi vuodeksi.
– Yhden koodarin arvo on eri laskelmien mukaan noin 150 000 euroa. Investointi olisi siis katettu, jos saisimme kaksi koodaria töihin. Tarkoitus on saada kymmeniä.
Seuraa meitä
Tiimi
Daniel Rahman, CEO, Integrify. Daniel on sarjayrittäjä, jolla on vahva toimialakokemus sekä rekrytoinneista että vastaanottokeskustoiminnasta ja näin myös turvapaikanhakijoiden kanssa toimimisesta.
Niklas Lahti, CTO, Integrify & CEO, Nord Software. Niklaksella on kokemusta kymmenien sovelluskehittäjien rekrytoinnista ja koulutuksesta, sekä satojen sovelluskehitysprojektien johdosta.
Lasse Diercks, COO, Integrify & CEO, Biddl. Lasse on startup-yrittäjä jolla on vahvat verkostot teknologia-alalla. Hänen vahvuutensa on operaatioiden suunnittelu ja toteutus sekä kansainvälisille markkinoille laajentuminen.
Eyas Taha, Projektikoordinaattori, Integrify. Eyas on Irakista Suomeen vuonna 2015 tullut entinen turvapaikanhakija. Hänellä on laajat verkostot turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien keskuudessa, mikä tekee hänestä täydellisen koordinaattorin ja rekrytoijan Integrifylle – sekä teknologiataustaa “Jordanin Woltista”.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.