sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Luonnon monimuotoisuus maapallolla kapenee vauhdilla. Eläin- ja kasvilajeja häviää, ja osa niistä taas leviää hallitsemattomasti. Kyseessä on yhtä iso haaste kuin ilmaston lämpeneminen. Ilmastonmuutos myös kiihdyttää luontokatoa.
YK:n luontokokouksesta Kanadan Montrealista saatiin joulukuussa hyviä uutisia: maailman maat sitoutuivat vihdoin suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja käyttämään luonnonvaroja kestävästi.
Miksi tämä kiinnostaa finanssialalla?
Maailmantalous ei pysty toimimaan ilman luontopääomaa ja siihen kuuluvaa luonnon monimuotoisuutta, sillä talous on syvästi riippuvainen näistä: leipomot tarvitsevat viljaa, metsäyhtiöt puuta, teollisuus mineraaleja jne. Toisaalta talous vaikuttaa molempiin: jos tehdas päästää jätteet jokeen, ympäristö saastuu ja moni eliölaji kärsii, jopa kuolee.
Vaikka merkittävä osa taloudellisesta arvonluonnista perustuu luonnon tuottamiin palveluihin, luonnon tarjoamia hyötyjä ja sille koituvia haittoja ei vielä hinnoitella kunnolla. Tämä johtaa esimerkiksi saastuttamiseen ja luonnonvarojen tuhlaamiseen. Ylikulutamme luonnonvaroja. Niitä pitää kierrättää paljon nykyistä tehokkaammin. Nyt luontopääoma heikkenee, eli syömme pääomaamme.
On taloudellisesti järkevää toimia päättäväisesti: tekemättä jättäminen tai hidasteleminen tulee kalliiksi.
Luontokato on systeemitason riski koko talousjärjestelmälle. Esimerkiksi eläkeyhtiöt pienentävät sijoitusriskiä hajauttamalla sijoituksia laajasti eri toimialoille ja maantieteellisille alueille eivätkä voi täysin suojautua luontokadon aiheuttamalta riskiltä. Siksi tarvitsemme kaikkia markkinaosapuolia – esimerkiksi rahoituslaitoksia ja varainhoitajia – jotta pystymme yhdessä sisällyttämään biodiversiteetin päätöksentekoon liiketoiminnassa ja vaikuttamaan luontokadon pysäyttämiseen. On taloudellisesti järkevää toimia päättäväisesti: tekemättä jättäminen tai hidasteleminen tulee kalliiksi.
Onneksi toivoa on. Tavalliset kansalaiset eli yritysten asiakkaat, yritykset, viranomaiset ja myös rahoitusala alkavat laajasti ymmärtää, millainen järjestelmätason riski luonnon monimuotoisuuden rapautumiseen liittyy. Yhä suurempi osa asiakkaista vaatii, että yritykset toimivat vastuullisesti. Luontokato ja siihen liittyvät taloudelliset vaikutukset ovat jatkossa yrityksille ja sitä kautta sijoittajille entistä tärkeämpiä.
Tehtävämme yksityisessä eläkeyhtiössä on sijoittaa eläkevarat tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti, jotta pystymme maksamaan eläkkeet sekä nyt että tulevaisuudessa. Jotta tämä onnistuu, luonnon monimuotoisuus on otettava huomioon riskienhallinnassa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Luontokadosta johtuvat ongelmat vaikuttavat sijoituskohteisiimme ja niiden tuottoihin ja riskeihin eri puolilla maailmaa. Ja toisaalta yhtiöt, joihin sijoitamme, voivat toiminnallaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.
Luontokato on systeemitason riski koko talousjärjestelmälle.
Olemme Ilmarisessa aloittaneet biodiversiteettityön. Aluksi perehdyimme aiheeseen ja selvitimme, mitä keinoja sijoittajilla on käytettävissään. Lokakuussa 2022 julkistimme Luonnon monimuotoisuus -tiekartan (pdf), jossa jaamme näkemyksiämme ja suunnitelmiamme aiheesta muille. Seuloimme ja analysoimme alustavasti listatun sijoitussalkkumme. Näin tunnistamme jatkossakin alat, jotka ovat voimakkaimmin riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta tai vaikuttavat siihen eniten.
Nyt kun analyysi on tehty, voimme suunnitella menetelmiä, joiden avulla pystymme entistä paremmin ottamaan luonnon monimuotoisuuden huomioon sijoitustoiminnassamme. Näitä ovat esimerkiksi tehostettu huolellisuusvelvoite (due diligence) ja vaikuttaminen sijoituskohteiden toimintaan. Kokemuksemme mukaan omistaja voi vaikuttaa yhtiöihin ja rohkaista niitä muuttamaan toimintaansa jonkin asian kannalta paremmaksi – tässä tapauksessa luonnon monimuotoisuuden suhteen. Yhtiöt hyötyvät vastuullisesta liiketoiminnasta ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisesta.
Pyrimme myös raportoimaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä riskeistä ja vaikutuksista alan parhaiden standardien mukaisesti sitä mukaa kun standardit kehittyvät. Opimme jatkuvasti lisää luonnon monimuotoisuudesta ja näin pystymme ottamaan sen huomioon työssämme koko ajan paremmin.
Markkinatoimijat ja viranomaiset tekevät jo paljon työtä biodiversiteetin edistämiseksi. Ratkaisut varmastikin kehittyvät nopeasti, ja ne ovat onneksi koko ajan käytännönläheisempiä. Keskeistä on luoda ymmärrystä luonnon merkityksestä koko yhteiskuntaan, hyvinvointiin ja talouteen. Samalla on tärkeää oppia, kuinka voimme kukin estää luontokatoa omilla valinnoillamme ja toimillamme.
Meillä ei ole varaa ylikuluttaa luonnonvaroja. Vastuullamme on huolehtia, että luontoa riittää myös lapsillemme ja lastenlapsillemme.
Jouko Pölönen on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen toimitusjohtaja. Hän on toiminut pitkään finanssialalla eri tehtävissä. Pölönen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja EMBA. Vapaa-ajallaan hän liikkuu luonnossa muun muassa hiihtäen, metsästäen ja golfaten.
Kirjoitus on osa Sitran Luonto turvaa taloutemme -muistiota, joka avaa luonnon ja luontopääoman merkitystä taloudelle ja yhteiskunnalle.
