Jumittaako Trumpin uudelleenvalinta ilmastoneuvottelut? 5 kysymystä Bakun ilmastokokouksesta

YK:n ilmastokokous alkaa poikkeuksellisen haastavissa tunnelmissa sotien, taloudellisen epävarmuuden ja ilmastotoimiin vihamielisesti suhtautuvan Donald Trumpin uudelleenvalinnan myötä.

Kokousta paikan päällä seuraava Sitran johtava asiantuntija Tuuli Hietaniemi painottaa, että kansainvälinen yhteistyö on olosuhteista huolimatta välttämätöntä ilmastokriisin torjumiseksi. Esitimme Tuulille viisi kysymystä ilmastokokouksesta.

1. Mitä kokouksessa pitäisi saada aikaan?

YK:n ilmastoneuvotteluiden tärkein tehtävä on kiirehtiä toimia, joilla ilmaston vaarallista kuumenemista voidaan hidastaa. Viime vuonna Dubain ilmastokokouksessa tehtiin historiaa, kun maat sopivat irtautuvansa fossiilisista polttoaineista. Nyt Bakussa pitäisi päättää, miten linjausta viedään käytäntöön.

Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, sillä päästöt eivät tunne rajoja. Kun ilmasto kuumenee, sään ääri-ilmiöitä nähdään useammin ja niiden tuhovoima kasvaa. Espanjan tuhotulvissa kuoli lokakuun lopussa yli 200 ihmistä. Suomen tilanne ei ole yhtä vakava, mutta meilläkin mitattiin hirmumyrskylukemia ensimmäistä kertaa historiassa vain kymmenen päivää ennen Bakun neuvotteluiden alkua.

2. Mitkä ovat kokouksen kiperimmät kysymykset?

Tämän vuoden ehdoton pääkysymys on se, löytyykö kansainvälisen ilmastorahoituksen jatkosta yhteisymmärrys. Rahoitus auttaa köyhiä maita leikkaamaan päästöjään nopeammin ja sopeutumaan ilmastokriisin vaikutuksiin. Vanha sitoumus, joka takasi köyhille maille 100 miljardia dollaria vuodessa, umpeutuu vuoden lopussa. Sopu uudesta tavoitteesta on elintärkeä köyhille ja haavoittuville maille, joihin ilmastokriisin vaikutukset iskevät täydellä voimalla.

Kiistaa on esimerkiksi siitä, saadaanko maksajien joukkoa kasvatettua Kiinan ja Intian kaltaisilla suurvalloilla tai rikkailla öljyntuottajamailla. Eriäviä näkemyksiä on myös rahoituksen määrästä sekä siitä, mihin kohteisiin varoja tulisi ohjata.

3. Mitä odotat kokoukselta?

Rahoitus on vuodesta toiseen kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden vaikeimpia kysymyksiä, joten en odota helppoa ratkaisua. Silti uskon ja toivon, että Bakussa onnistutaan kursimaan kokoon ainakin laiha sopu, jolla ilmastorahoituksen jatko turvataan. Summat todennäköisesti jäävät kauas köyhien maiden toiveista.

Lisäksi odotan, että vähintään pieni joukko maita ilmoittaa uusista päästösitoumuksista. Viime vuoden puheenjohtajamaa Arabiemiraatit (pdf) on jo avannut pelin. Se aikoo leikata päästöjään aurinko- ja ydinvoiman avulla, mutta myös kasvattaa öljyn ja kaasun tuotantoa. Myös muiden tulee ilmoittaa uusista sitoumuksista hyvissä ajoin ennen ensi vuoden kokousta Brasiliassa.

Aion pitää silmällä myös sitä, miten luontokato näkyy neuvotteluissa. Ymmärrys siitä, että ilmastokriisiä ja luontokatoa on ratkottava yhdessä, vahvistuu vuosi vuodelta. Uskon, että tämä näkyy kokouksen päätösteksteissä.

4. Kokous järjestetään jo kolmatta kertaa peräkkäin öljyvaltiossa. Miten tämä vaikuttaa neuvotteluihin?

Azerbaidžan on autoritäärinen valtio, joka saa valtaosan tuloistaan myymällä fossiilisia polttoaineita ulkomaille – myös Eurooppaan. Se myös suunnittelee lisäävänsä tuotantoa lähivuosina. Vaarana on, että maalta puuttuu sekä kyky että halu luotsata neuvottelut kunnialla loppuun. Aivan kokouksen alla paljastui, että kokousjärjestäjät aikoivat edistää öljy- ja kaasudiilejä ilmastoneuvotteluiden kulisseissa.

Tähän saakka maa on ollut ilmastoneuvotteluissa varsin näkymätön. Se ei sinänsä ole ihme, sillä maa on yksi harvoista, joka on heikentänyt ilmastositoumustaan Pariisin sopimuksen jälkeen.

Soraääniä kaivattaisiin kipeästi, mutta niitä ei kuulla. Maan kansalaisyhteiskunta on tukahdutettu, eikä mahdollisuutta mielenosoituksiin käytännössä ole.

5. Yhdysvaltain presidentinvaaleilla voi olla suuri vaikutus ilmastotoimiin maailmalla. Miten Trumpin valinta vaikuttaa varsinaisiin YK-neuvotteluihin?

Trumpin valinta on myrkkyä kansainväliselle yhteistyölle. Yhdysvallat todennäköisesti kertoo irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta tammikuussa 2025, kun Trump astuu valtaan.

Vaikka valta Yhdysvalloissa vaihtuu vasta Bakun neuvotteluiden jälkeen, ovat tummat pilvet alkaneet jo kerääntyä kansainvälisen yhteistyön ylle. Tiedetään hyvin, että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa otetaan isoja askelia eteenpäin silloin, kun mukana olla kaksi maata: Kiina ja Yhdysvallat. Jos nämä kaksi eivät liiku, voi muitakin houkutella ajatus välivuodesta.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että ilmastokriisin ratkaisut eivät ole kadonneet mihinkään. Myös pieni Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija kansainvälisillä areenoilla, jos se näin valitsee.

Ja mitä kävikään, kun Trump viimeksi veti Yhdysvallat pois Pariisin sopimuksesta? Kukaan ei seurannut.

Lue lisää:

Mitä on pelissä YK:n luonto- ja ilmastoneuvotteluissa? Kysy Sitran asiantuntijoilta!

Mitä jäi käteen YK:n luontokokouksesta Kolumbiasta? Lue 4+1 nostoa