Deprecated: Creation of dynamic property App\Blocks\HeadingCommentary::$className is deprecated in /data/wordpress/vendor/generoi/sage-nativeblock/src/NativeBlock.php on line 70
archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kaivosalalle vuodessa lähes 30 uutta tutkimushanketta

Viime kesänä laatimamme kaivosalan tutkimushankkeiden kartoitus on nyt päivitetty. Lisäyksiä tuli 28 ja hankkeita on kaikkiaan nyt 143, joista käynnissä on 54.

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Globaali kiertotalous

Julkaistu

Päivitimme juuri viime kesänä laaditun kaivosalan tutkimushankkeiden kartoituksen. 2010-luvulla käynnistyneet hankkeet kokoavan tietokannan versio 2.0 on nyt kaikkien tarkasteltavissa ja hyödynnettävissä. Uusia hankkeita lisättiin 28, ja hankkeiden kokonaismäärä on nyt 143. Näistä 54 on parhaillaan käynnissä, kun vuosi sitten vastaava määrä oli 80. Loput kartoituksen hankkeista ovat jo päättyneet.

Merkittäväksi rahoituskanavaksi nousi viime vuonna käynnistynyt ohjelma Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit, jonka myötä Suomen Akatemian osuus kaikista 2010-luvun hankkeista on noussut noin 10 prosenttiin (rahoitettujen hankkeiden lukumäärällä mitattuna, katso kuva 1).


Kuva 1.
Eri rahoituslähteiden osuudet 2010-luvulla käynnistyneistä tutkimushankkeista hankkeiden lukumäärällä mitattuna.

Tutkimusteemoihin ei uusien hankkeiden myötä ole tullut merkittäviä muutoksia, joskin Sosiaaliset kysymykset ja muut elinkeinot -teema on noussut kolmanneksi tutkituimmaksi aiheeksi (kuva 2) vuoden takaiselta kuudennelta sijalta. Tarkasteltaessa vain käynnissä olevia hankkeita vuosi sitten ja nyt, selkein muutos on havaittavissa jäte- ja sivuvirtojen hallintaan sekä hyötykäyttöön liittyen: teemojen yhteenlaskettu osuus käynnissä olevista hankkeista on noussut noin 15 prosentilla, ollen tutkimusteemana lähes kolmanneksessa käynnissä olevista hankkeista.


Kuva 2.
Tutkimusteemojen osuudet kartoitetuista hankkeista.

Tutkimuslaitosten osuuksissa ei ole vuodessa tapahtunut suurta muutosta (kuva 3). Kolme suurinta kaivosalan tutkimustahoa ovat edelleen GTK, Oulun yliopisto ja VTT.

 

Kuva 3. Tutkimuslaitosten prosentuaaliset osallistumisosuudet kartoitetuissa hankkeissa.

Avainsanojen mukainen jaottelu näyttää tutkimusteemojen painottuvan hieman vähemmän teknologiaan, joka kuitenkin edelleen on keskeisessä asemassa yli puolessa hankkeista (kuva 4).


Kuva 4.
Tutkimushankkeissa esiintyneitä yleisimpiä avainsanoja.

Rahalliset panostukset tutkimushankkeisiin

Kirjasimme päivityksen myötä myös tutkimushankkeiden yhteenlasketut rahoitusmäärät hankkeiden alkamisvuoden perusteella. Kartoituksen piirissä olevien hankkeiden yhteenlaskettu rahoitusmäärä on noin 106 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 rahoitusmäärä vaikuttaisi pysyvän kutakuinkin edellisvuosien tasolla, tosin tämä riippuu pitkälti siitä, käynnistyykö loppuvuoden aikana vielä uusia hankkeita. Vuosittaiset rahoitusmäärät käyvät ilmi kuvasta 5.


Kuva 5.
Vuosina 2010–2015 alkaneille hankkeille myönnetty rahoitus.

Miten päivitys tehtiin

Alkukesän 2015 aikana pyysimme eri tahoilta tietoja kartoituksesta puuttuvista hankkeista. Sen lisäksi täydensimme tietoja julkisesti saatavilla olevista lähteistä, kuten Tekesin Green Mining -ohjelman projektihausta ja Suomen Akatemian MISU-ohjelman sivuilta.

Tutkimushankkeiden tietokannan ensimmäisen koosteen keskeiset tulokset löydät tästä artikkelista.

Tutustu päivitettyyn tutkimushankkeiden tietokantaan (versio 2.0).

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu