Kansalaisen valinnoista kiertotalouden pohja

Mitä suomalaisten arjessa kannattaisi muuttaa, jotta Suomi pääsee kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä?

Kertakäyttökulttuurin tuotteista tulee kalliimpia kuin kestävistä kilpailijoistaan. Tarve ja halu kaiken omistamiselle itse laskee, kun tietoisuus eri tuotteiden, palveluiden ja tekojen ympäristövaikutuksista kasvaa. Suomalaisten kulutus- ja käyttäytymistavat muuttuvat kestävämmiksi ja kohti maapallon kantokyvyn rajoja.

Kansalaisten roolia kiertotalouden toteutumisessa tulee vahvistaa ja kestävät valinnat on saatava helpoiksi ja houkutteleviksi. Jo nyt on nähtävissä viitteitä siitä, että kestävä kuluttaminen ja käyttäytyminen ovat lisääntymässä. Yrityksillä on suuri rooli, kun kasvaneeseen kysyntään voidaan vastata tarjoamalla kestäviä palveluja ja ratkaisuja. Kun oikeiden valintojen tekemiseen on tarjontaa, valinnat tulevat helpommiksi.

Oikeiden valintojen tekeminen vaatii myös tietoisuutta, joten on oleellista lisätä keskustelua arjen ympäristövaikutuksista ja saada ihmiset innostumaan kestävistä valinnoista. Näiden ohella tarvitaan myös taloudellista ohjausta, joka ohjaa yrityksiä kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin ja toisaalta tekee kestävistä vaihtoehdoista edullisempia suhteessa haitallisimpiin sekä kannustaa uudelleenkäyttöön, jakamistalouteen ja korjauspalveluiden käyttöön.

“

Kiertotalous tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia kestävän elämäntavan toteuttamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Tulevaisuudessa tämä näkyy siten, että digitalisaation tarjoamia ratkaisuja hyödynnetään yhä enemmän arkisissa asioissa, esimerkiksi asuntojen älykkäässä lämmityksessä.

Omistamisesta siirrytään enenevissä määrin yhteiskäyttöön ja käyttöoikeuden hankkimiseen, joka on jo nyt nähtävissä esimerkiksi liikkumisen palveluiden osalta. Tuotteita valmistetaan kierrätettävistä ja kestävästi tuotetuista materiaaleista, ne ovat tehokkaassa käytössä koko elinkaarensa ajan, niitä pystytään huoltamaan ja korjaamaan sekä elinkaarensa lopussa ne on mahdollista kierrättää tehokkaasti uusiksi tuotteiksi. Materiaalien tarvetta voidaan vähentää arkisia kulutustottumuksia järkeistämällä sekä kehittämällä uudelleenkäytön ja yhteiskäytön markkinoita. Ruokailutottumukset muuttuvat kestävämmiksi: syömme sen mitä tarvitsemme ja hävikin synty ruokajärjestelmässä on mahdollisimman pientä.

Valintojen, tekojen ja kulutuskäyttäytymisen lisäksi on hyvä huomioida, että kiertotalouden edistämistä tapahtuu yksilön kannalta monella tasolla. Näitä ovat muun muassa opetus ja koulutus, vaikuttaminen päätöksentekoon paikallis- ja valtiotasolla, järjestötoiminta sekä kiertotalouden mukainen toiminta esimerkiksi työpaikoilla, kouluissa ja harrastuksissa.

Tulevaisuudessa meidän jokaisen on opittava toimimaan työssä ja arjessa maapallon kannalta fiksusti, joten kiertotalouden mukaista ajattelua on tuotava kaikille koulutusasteille. Eri alojen ammattilaisten osaavat yhdistää kiertotalouden omaan ammattiosaamiseensa. Miten koulutamme nykypäivässä selviytyjien sijaan tulevaisuuden osaajia? On oleellista huomioida, että nämä väylät tunnistetaan kiertotalouden edistämisen keinoina.

Maalissa kunnianhimosta nautitaan

Kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä siirtynyt Suomi on määritellyt käsityksensä edistyksestä uudelleen. Pienet askeleet ja suuret harppaukset hiilineutraalin kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan ovat aloittaneet kokonaan uudenlaisen talouden pelin, jossa voitot jaetaan aivan eri perustein kuin ylikulutuksen aikakaudella. Vanhan lineaarisen talouden tapaan peli hioutuu yhä saumattomammaksi ja tehokkaammaksi, vain lähtökohdat ovat muuttuneet täysin.

Kun Suomi hyödyntää hiilineutraalin kiertotalouden globaalin markkinapotentiaalin täysimääräisesti, perustana olevalla kunnianhimoisella kotimarkkinoilla yritykset synnyttävät ja hyödyntävät uusia ratkaisuja. Se houkuttelee ulkomaisia investointeja Suomeen. Kulutustavat ovat siirtyneet kestävälle pohjalle – hukkaa ei synny ja liikevoitot eivät synny enää ylikulutuksesta.

Eri alueiden taloudelle kiertotalous on luonut uutta yritystoimintaa sekä työpaikkoja. Kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä kiertotalouden mahdollistajia. Kuntien rakennettu ja tietoinfrastruktuuri (energia, liikkuminen, rakennettu ympäristö, jäte- ja vesihuolto) sekä palvelut toimivat kehitysalustoina uusien ratkaisujen markkinoille pääsyssä ja skaalaamisessa. Kiertotalous on kilpailukyvyn ja elinvoiman keskiössä.

“

Suomi käyttää luonnonvaroja kestävästi.

Luonnonvarojen kestävästä käytöstä materiaalien kiertotalouden avulla on kehittynyt yksi ratkaisu myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ehkäisyyn. Elinympäristöjen häviäminen ja heikkeneminen on ollut keskeisin lajien ja luontotyyppien uhanalaisuutta aiheuttava tekijä. Kiertotalouteen siirtyminen on vaikuttanut tämän tekijän voimakkuuteen, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttöönoton tarve on vähentynyt. Paine uusien maa-alueiden muokkaamiseen on vähentynyt, kun rakennettujen alueiden uusiokäyttö on yleistynyt tai rakentamisesta aiheutunut elinympäristöjen heikentyminen on korvattu parantamalla muiden elinympäristöjen tilaa toisaalla.

Kiertotalouden perustana on vähähiilisen energian käyttö. Energialähteinä hyödynnetään mahdollisimman paljon kestävästi tuotettua, uusiutuvaa energiaa (esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja geotermistä energiaa). Energia- ja muun teollisuuden ylijäämäenergia ja sivuvirrat hyödynnetään teollisissa symbiooseissa mahdollisimman tehokkaasti. Energian loppukäytössä kysyntäjoustoa (esimerkiksi sähkönkulutuksen ohjausta) sekä energiatehokkuutta on lisätty.

Hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa

Yhden maapallon tarjoamien luonnonvarojen puitteissa suomalaisen arki vuonna 2025 tarkoittaa seuraavia asioita: Asumisen energiatehokkuus nousee, yhä suurempi osuus liikkumisesta tapahtuu kevyen sekä joukkoliikenteen avuin, ja yhä merkittävämpi osuus kaikista autoista kulkee vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Suomalaiset syövät entistä kasvispainotteisemmin ja ruokahävikin määrä pienenee. Yhteiskäyttö- ja vertaiskauppapalveluiden sekä korjauspalveluiden käyttö kasvaa. Opetuksessa ja koulutuksessa yhä useampi saa kiertotalouden mukaista oppia.