sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kuinka innostaa tulevaisuuden Suomen ja maailman tärkeimmät rakentajat eli nuoret vaikuttamaan ja ottamaan kantaa itseään koskeviin asioihin tässä ja nyt?
Kysymyksen tärkeys on tunnistettu ja tunnustettu jo pitkään ja ratkaisuja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen tukemiseksi on pohdittu jo vuosia. Silti nuoret esimerkiksi äänestävät edelleen selvästi muita ikäryhmiä vähemmän.
Erilaiset median käyttötapoihin keskittyneet tutkimukset ovat viime vuosina myös kertoneet, miten nuorimpien ikäluokkien tavat ja kanavat seurata maailman menoa eroavat merkittävästi vanhemmista ikäluokista. Ei siis ihme, että monilla perinteisillä toimijoilla ja instituutioilla on ollut vaikeuksia ylipäätään tavoittaa nuoria saati onnistua puhuttelemaan heitä.
Mäntyharjulla ja Pieksämäellä haasteeseen on tartuttu osana Sitran kokeiluhankekokonaisuudessa Kirjastoista kansanvallan foorumeita. Kyse on kirjastolle uudesta aluevaltauksesta, mutta ei vain kirjaston, vaan useamman toimijan ja erilaisten verkostojen yhteistyönä toteutetusta kokeilusta, johon koronanpandemian aiheuttamat poikkeusolot ovat tuoneet vielä omat vaikutuksensa.
Nuoria on vaikea tavoittaa kunnan yleisellä viestinnällä
Mäntyharjun kirjastotoimenjohtaja ja Mäntyharjun kansalaisopiston rehtori Jari Hautamäki sanoo, että kyselyjen perusteella noin 79 prosenttia nuorista on kiinnostunut vaikuttamaan äänestämällä ja 77 prosenttia ostopäätöksillään, mutta vain 37 prosenttia poliittisista aiheista keskustelemalla.
Juuri tähän nuorten ”keskusteluvajeeseen” Mäntyharjulla on haettu ratkaisuja muun muassa sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntämällä. Hautamäen mukaan nuorten vaikuttaminen on tähän asti tapahtunut kunnassa varsin perinteisesti ja samalla pistemäisesti. Silloin tällöin valtuustoon on valittu joku nuoremman polven edustaja, joka sitten on pitänyt yksittäisiä, nuoriin liittyviä aiheita esillä. Toisaalta nuorisovaltuustolla on ollut iso merkitys nuorten vaikuttamisen kanavoinnissa.
”Tässä kokeilussa ajatuksemme lähti siitä, että mietimme, miten tällainen toiminta saataisiin normaalina ja jatkuvana toimintamallina mukaan kunnan toimintaan. Päädyimme lukion, kirjaston, kansalaisopiston ja nuorisotoimen yhteismalliin, jossa nuoria valmennetaan vaikuttajiksi. Tätä silmällä pitäen kehitetty Aktiivinen kansalaisuus -opintojakso, joka toivottavasti tulee jatkossa myös osaksi lukion ja kansalaisopiston opetussuunnitelmaa”, Hautamäki sanoo.
”Kokeilussa ajatuksemme lähti siitä, että mietimme, miten tällainen toiminta saataisiin normaalina ja jatkuvana toimintamallina mukaan kunnan toimintaan. ”
Kokeilu on toteutettu yhteistyössä kirjaston, kansalaisopiston, lukion, yläkoulun ja nuorisotoimen kanssa. Etsivä-nuorisotyön kautta pyrittiin tunnistamaan ja poimimaan mukaan ennestään aktiivisia nuoria, jotka usein löytyvät esimerkiksi lukion oppilaskunnan hallituksesta, kunnan nuorisovaltuustosta tai nuorille suunnatuista työpajoista. Pieksämäellä aktiivisia ovat olleet erityisesti nuorisovaltuusto ja työpajanuoret.
”Etsivä-nuorisotyön kytkeminen kokeiluun on toiminut hyvin. Nuorten tavoittaminen vaatii sitä, että mennään heidän maailmaansa ja kohdataan mahdollisuuksien mukaan face-to-face. Kunnan yleisviestinnällä heitä on hankala tavoittaa. Nyt pyrimme yhdessä tavoittamaan poliitikkoja, jotka ovat erityisen kiinnostuneita nuorten asioista”, Hautamäki sanoo.
Etäkohtaamisia, vaikuttajaesimerkkejä ja päättäjävalmennusta
Kokeilussa on koronan vuoksi jouduttu turvautumaan pitkälti etäyhteyksiin. Tässä kirjastoon viime kesänä hankittu etäneuvotteluhuone on tullut tarpeeseen, eikä teknologia ole ollut esteenä.
Alkuvuonna Mäntyharjulla ja Pieksämäellä noin 15 nuoren ryhmä on saanut valmennusta vaikuttamiseen. Valtakunnallinen Osallisuuden osaamiskeskus Koordinaatti on tarjonnut ryhmälle vertaisvalmennusta, jossa on kuultu esimerkiksi nuorten vaikuttajien tarinoita ja esimerkkejä onnistumisista.
”Olemme saaneet nuorilta paljon hyvää palautetta, koska valmennus on sisältänyt myös paljon käytännön tekemistä. Opiskelijaryhmät olivat sen aikana kolmessa eri paikassa: Pieksämäellä sekä kahdessa eri paikassa Mäntyharjulla. Yhdeksän kuukauden mittaisessa kokeilussa on edetty nopeasti ja nuoret ovat tykänneet, kun koko ajan tapahtuu ja olemme saaneet hyvää palautetta myös siitä, että valmennus on sisältänyt paljon käytännön tekemistä”, Hautamäki sanoo.
Valmennuksen aikana nuorten ryhmä on kuullut nuorten vaikuttajien tarinoita eri puolilta Suomea heidän itsensä kertomina. Nyt tavoitellaan vaikuttajia valtakunnan politiikan ja EU:n tasolta.
”Olisihan se jännittävä ajatus, että nappia painamalla vaikkapa joku europarlamentaarikko olisi tuossa edessäsi jututettavissa”, Hautamäki sanoo.
Hautamäki uskoo, että kokeilussa kehitetystä konseptista tulee hyvä, kunhan se maltetaan pitää riittävän yksinkertaisena. Suunnitelma levitysverkostosta on jo tehty: siihen kuuluvat kaikki suomen kirjastot ja kunnat. Nuorisopajat on tarkoitus tavoittaa Suomen lukiolaisten liiton kautta ja kuntien nuorisovaltuustot Suomen nuorisovaltuustojen liiton kautta.
Maailman muutos kiihtyy – nuoret osaavat tarttua mahdollisuuksiin
Hautamäki uskoo, että konseptille on kysyntää, sillä kirjastojen rooli on muuttumassa valtakunnallisesti.
”Meilläkin on ollut hyvin perinteinen kirjasto mutta suunnitelmana on muuttaa se elämys- oppimis- ja asiointikeskukseksi. Juuri siirrettiin esimerkiksi kunnan oma asiointipiste kirjastoon, nyt täältä löytyvät nyt myös valtion palvelut.”
Maailman nopeaa muutosta symboloi myös kirjaston musiikkiosaston muutos: siinä missä sieltä lainattiin aiemmin cd-levyjä, lähiaikoina lainataan kuulokkeita, suoratoistoaikaa ja studiotasoisia musiikintekovälineitä.
Muutosta miettiessä ja tulevaisuutta rakentaessa on myös hyvä huomata, että uudet, varttuvat sukupolvet eivät välttämättä vertaa nykyisiä tai tulevia kirjaston palveluja – tai vaikuttamisen tapoja – menneiden vuosikymmenten vastaaviin, vaan tarttuvat tilaisuuksiin tässä ja nyt.
”Vaikuttamiskoulutus pitää aloittaa jo ennen lukiota.”
”Nyt tehdyssä kokeilussa olemme toimineet lukioikäisten kanssa. Kokeilun aikana saimme kuitenkin yhteydenoton alakoulua käyviltä 11—12-vuotiailta, että heillä olisi asia, johon he haluavat vaikuttaa. Alakoululaiset olivat valmistelleet idean uimarannan hyppytornista, joten rakensimme heille yhteyden kunnan sivistystoimenjohtajaan, jolle nuoret myivät ideaansa tinkimättömästi. Tämä sai meidät tajuamaan, että itse asiassa vaikuttamiskoulutus pitää aloittaa jo ennen lukiota, sillä lukioiässä kilpaillaan niin monien muidenkin aktiviteettien kanssa. Vaikuttamiskoulutus voisi alkaa vaikkapa neljännellä tai viidennellä luokalla”, Hautamäki sanoo.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.