Kestävä talous -foorumin ekskursio: Berliini, mahdollisuuksien kaupunki

Tämä kirjoitus on osa verkkoartikkelisarjaa siitä, mitä Kestävä talous -foorumi koki ja oppi ekskursiollaan Berliiniin 4.-8.11.2012.

Kestävä talous -foorumin ryhmä jalkautui tutustumaan Berliinin ruohonjuuritalouden ilmiöihin. Miksi kaupungissa kuhisee?

Tapaamme kaupunkiaktiivi Michael La Fondin hänen  perustamansa Institute for Creative Sustainabilityn (ID22)  toimistolla. ”Toimisto”  kuvaa hyvin ruohonjuuritasolla kiihkeästi kuplivaa Berliiniä, sillä se on kirpputorikalusteilla sisustettu kontti  joutomaalla joen rannassa. Pihalla on nuotiopaikka ja vieressä puutarhapalsta. Toimisto on Freiraum, kaikille vapaa tila, joita Berliinissä on vielä paljon.  Kontilla järjestetään keskustelutilaisuuksia, koulutuksia ja kulttuuritapahtumia tai suunnitellaan tulevia julkaisuja. Joskus vain istutaan iltaa nuotiolla naapuruston asukkaiden kanssa. Kaiken tavoitteena on edistää kestävää ja osallistavaa kaupunkikehitystä.

Lähdemme La Fondin mukaan tutustumaan lähiseudun yhteisöllisiin tiloihin. Ensimmäisenä vastaan tulee rakenteilla oleva Spreeacker-talo. Sitä rakennuttaa osuuskunta, jonka jäsenet, talon tulevat käyttäjät, osallistuvat jo suunnitteluun aktiivisesti. Spreeackerista tulee passiivitalo, johon valmistuu asuntojen ja työtilojen lisäksi vapaassa käytössä olevat yhteistilat. Anarkistisen kulttuuritilan ja Berliinin vanhimman vallatun talon Köpi-Squatin banderolli mainostaa ohikulkijoille solidaarisuutta ja anarkismia.

Kohtaamme Oranienplatzin pakolaisleirin, joka pysäyttää. Leiri on suuri telttakylä keskellä Berliiniä, vilkkaan baarikadun varrella. Teltoissa asuu pakolaisia, jotka odottavat turvapaikkapäätöstä. Leiri on protesti pakolaisten käännytyksiä kohtaan ja sitä pyörittävät vapaaehtoiset kaupunkilaiset. Yllättäen kaupunginosan pormestari  on osoittanut tukensa leirille. Kierroksemme loppuu Prinzessinnengärtenille, suurelle kaupunkipuutarhalle. Entisellä parkkipaikalla omaa ruokaansa kasvattavat nyt yhdessä kymmenet berliiniläiset.

Samaan aikaan muut foorumilaisten ryhmät ovat tutustumassa suunnitteilla olevaan Spreeblüte-paikallisvaluuttaan, kulttuuriprojektien joukkorahoitusalusta Inkubatoon sekä maahanmuuttajanaisten perustamaan sosiaalisen yritykseen, Weltküche-ravintolaan. Miksi Berliinissä kuhisee?

Vahva vastarinta vaihtoehtokulttuurin puolesta

-Berliini on mahdollisuuksien kaupunki, Michael la Fond toteaa.

Mahdollisuudet syntyvät pitkälti siitä, että Berliinissä on historiansa perintönä valtavasti tyhjillään olevia tiloja. Kaupungin väkiluku oli pienentynyt miljoonalla toisen maailmansodan jälkeen.  Runsas asuntotarjonta ja halvat vuokrat ovat houkutelleet kaupunkiin paljon taiteilijoita ja erilaisia aktivisteja ja muokanneet siitä hyvin monikulttuurisen kaupungin.  Luova ympäristö on tehnyt Berliinistä myös Saksan start-up -keskuksen.

Gentrifikaatio ja nousevat vuokrat uhkaavat silti jatkuvasti Berliinin luovia, vapaita tiloja. Kaupunki on alkanut enenevästi kiinnostaa sijoittajia.

-Epävarman taloustilanteen aikana sijoittajat laittavat rahansa mielummin kiinteistöihin kuin haavoittuvaisempaan arvopaperikauppaan, La Fond kertoo.

Berliiniläisten vastarinta on silti lujaa. Lähes jokaisen kävelykierroksella näkemämme  tilan toiminta on ollut häätöuhan alla, mutta kaupunkilaisten tiukka puolustautuminen on toistaiseksi purrut. 

-Berliinin kaupunki on ollut varsin myötämielinen kulttuuriaktivisteja kohtaan. Se on ymmärtänyt, että omaehtoinen kulttuuritoiminta on osa Berliinin viehätystä, joka houkuttelee sinne paljon matkailijoita ja uusia asukkaita, La Fond sanoo.

Ennen kaupunki myi maitaan eniten tarjoavalle, mutta nyt yhtenä myyntikriteerinä on laatu. Jos ostaja suunnittelee käyttävänsä tonttinsa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, on hän etusijalla muihin ostajatarjokkaisiin nähden.

Mikä Berliinin aktiivisen vaihtoehtokulttuurin kenttää yhdistää, Michael La Fond? 

-Monimuotoisuus, se että kaikki voivat tulla mukaan toimintaan. Vapaat tilat ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat vaihtoehtoiset elämäntavat. Ei ole pakko toimia pääoman tahdon mukaan. Tarvitaan talous, jota ihmiset ymmärtävät, La Fond toteaa.

Lue täältä, mitä foorumille kerrottiin sosiaalisesta solidaarisuustaloudesta.