Tekemisen meininkiä kestävään kehitykseen

Pian asetettava uusi kestävän kehityksen toimikunta käynnisti toimintansa etunojassa ja vauhdikkaasti. Helmikuun ensimmäisen maanantai-aamupäivän intensiivisessä työpajassa pureskeltiin Suomen nykyistä kestävän kehityksen strategiaa ja kehitettiin sitä eteenpäin.

Idea työpajasta syntyi viime vuonna kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa, joka halusi antaa hyvän lähtölaukauksen uuden toimikunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Asiantuntijapaneelin puheenjohtaja Eeva Furman muistutti avauspuheenvuorossaan siitä, että kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin tehtävänä on tukea toimikuntaa ja koko Suomea tuomalla tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.

”Paneelin kokouksissa on välitön tunnelma ja siellä voi nostaa keskusteluun villejäkin ajatuksia – omana itsenään ja häpeämättä. Järjestimme tämän työpajan, koska halusimme tartuttaa tämän avoimen keskustelutavan myös toimikunnan työhön”, Furman totesi työpajan osallistujille.

Työpajan valmisteluihin kuului myös ennakkokysely, jonka tulokset antoivat jo vahvoja viitteitä niistä suuntaviivoista, mihin toimikunnan – ja myös sitä tukevan asiantuntijapaneelin – työtä halutaan kehittää. Toimikunta tarttui työhön innokkaasti. Kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että tätä työtä pitää tehdä kädet savessa, aidossa vuorovaikutuksessa, toisiaan kuunnellen ja arvostaen. Ei siis puheita puheiden vuoksi, vaan asioiden yhdessä kehittämiseksi.

Tavoitteisiin, periaatteisiin ja visioon täydennystä

Uudet toimikuntalaiset olivat ennakkokyselyn perusteella hyvin perillä Suomessa tähän asti tehdystä kestävän kehityksen työstä ja pitivät nykyistä kestävän kehityksen visiota hyvin muotoiltuna, mutta siihen kaivattiin lisää sekä globaalin vastuun että ihmisen ja hyvinvoinnin näkökulmaa. Periaatteiden toivottiin jatkossa huomioivan entistä paremmin myös yhteiskunnan muutoskyvyn ja hyvän hallinnan (governance).

Tavoitteiden uudistamisessa hyödynnetään mm. YK:n Agenda 2030:n tuoretta kehikkoa. Lisäksi asiantuntijapaneeli nosti esiin, mitä muutostekijöitä kestävän kehityksen tavoitteiden päivityksessä pitäisi huomioida ja toimikunta pureskeli näitä ryhmissä. Pohdittavana oli muun muassa, miten yhteiskuntamme sopeutuu niukkaresurssisempaan ja vähäpäästöisempään talouteen eli miten pienemmillä resursseilla saadaan parempaa elämänlaatua. Entä millainen moottori merkityksen ja vaikuttamisen kokemus on hyvinvoinnillemme? Miten työn murros ja kansainvälisen muuttoliikkeen aiheuttamat paineet vaikuttavat työmarkkinoille? Mistä löydetään elintila aurinko- ja tuulivoimainnovaatioille perusvoiman ja rajatun verkkokapasiteetin puitteissa? Miten huomioidaan vahvistuva kiinnostus kokeilulliseen kehittämiseen?

Kestävä kehityskin kehittyy

Vaikka kestävästä kehityksestä on puhuttu jo vuosikymmeniä, on aihe edelleen yhtä ajankohtainen kuin se oli neljännesvuosisata sitten. Kestävän kehityksen tavoitteiden täytyy muuttua ajassa, mutta niin täytyy myös niiden tapojen, joilla kestävää kehitystä edistetään. Työpajan sekä asiantuntijapaneelin fasilitaattori Eeva Hellström kävi läpi edellisen toimikunnan saatesanoja uusille jäsenille: yhdessä, etunojassa, tekoja ja vastuuta. Näissä saatesanoissa vuoropuhelun, parhaiden käytäntöjen ja herättäjän roolin tärkeys nousi keskeiseksi. Miten tuleva toimikunta sitten vastasi?

Uusi toimikunta toivoi kokemusten vaihtoa, tiedon jakamista ja sparrausta. Hyvin valmisteltujen ja tehokkaiden kokousten kannustava vuorovaikutus nähtiin keskeisenä osana yhteistyötä. Virallisen yhteistyön ohella myös epäviralliset tapaamiset sekä pienryhmätyöskentely eri teemojen ympärillä kiinnostavat. Myös varajäsenten osaaminen halutaan valjastaa hyödyksi.

Kun kestävää kehitystä halutaan edistää politiikassa ja hallinnossa, kyky tehdä päätöksiä koetaan keskeiseksi. Päätösten on oltava johdonmukaisia ja niistä on tehtävä vaikutusarviot. Osallistujat haluavat viedä kestävän kehityksen systemaattisesti julkisen sektorin ohjausprosesseihin.

Monitoimijamallin merkitys nostettiin esiin, samoin kuin osallistava prosessi. Erityisesti lapset ja nuoret haluttiin huomioida. Myös toimikunnan nimeen ehdotettiin muutoksia, jotta se paremmin heijastaisi dynaamisia ja vuorovaikutteisia toimintatapoja.

Toimikunta selvästi innostui, koska se myös haastoi asiantuntijapaneelia. Asiantuntijatiedon tarve nähtiin suurena sekä työn tukena että haastajana, ja asiantuntijapaneelilla nähtiin tässä tärkeä rooli, jota voidaan vielä vahvistaakin. Myös eri asiantuntijapaneelien välistä synergiaa haluttiin vahvistaa.

Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Annika Lindblom oli erittäin tyytyväinen toimikunnan heittäytymiseen ja rohkaisi omassa puheenvuorossaan kaikkia jatkamaan yhteistyötä samoissa rennoissa merkeissä, ilman pönötystä.

Sitoumukselle siivet

Osallistujat ilmaisivat työpajassa selkeästi, mitä he odottavat toisiltaan: sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja aitoa halua muutoksen toteuttamiseen. Toimikunnan ohella he haluavat tehdä tätä työtä myös oman työnsä ja verkostojensa kautta.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomeen kehitetty malli kestävän kehityksen ulottamiseksi koko yhteiskuntaan. Sitoumuksen levittämiseen tarvitaan jokaisen panosta. Toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen näytti esimerkkejä jo tehdyistä toimenpidesitoumuksista sekä eri keinoista, joilla toimijat ovat omassa työssään tuoneet sitoumustaan esiin. Hän korosti, kuinka tärkeä rooli viestinnällä on siinä, että yhteiskuntasitoumukselle saadaan siivet.

Innostuneena uuden toimikunnan yhteiskunnallisesta edustavuudesta Innanen peräänkuulutti tarttumaan toimikunnan varapuheenjohtajan, ministeri Kimmo Tiilikaisen ehdotukseen, että jokainen toimikuntalainen laatii oman sitoumuksen ja kannustaa kaikkia kontaktejaan samaan. Tämän lumipalloefektin aikaansaamiseksi hän ehdotti toimikunnalle konkreettista tavoitetta antaa 100 vuotta täyttävälle Suomelle lahjaksi nostaa sitoumusten määrä 10.000:een.

Viestintäihmisenä katselin innolla, kun toimikunta sekä ennakkokyselyssä että työpajassa peräänkuulutti viestinnän tärkeyttä ja kaikkien sitoutumista viestin eteenpäin viemiseen. Jotta viesti menisi perille entistä useammalle ja aiempaa paremmin, haluaa uusi toimikunta viestintään lisää rohkeutta ja kansantajuisuutta. Ja koska keinoja on vaikka kuinka, jokainen löytää niistä kyllä itselleen parhaiten toimivat, olivatpa ne sitten oman organisaation sisällä, sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa tai mediahaastatteluissa.

Aamupäivä oli tuottoisa: sen tuloksena syntyi koottu näkemys Suomen kestävän kehityksen strategian eli yhteiskuntasitoumuksen päivitystarpeista sekä siitä, millaista toimintaa, toimintatapaa ja viestintää toimikunnalle tulisi rakentaa. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä!

Tsekkaa Annikan ja Marjan esitykset: