Kestävän talouspolitiikan periaatteisiin on helppo sitoutua – toimintaan tarttuminen onkin sitten toinen juttu

Sitran sarjassaan 13. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus päättyi marraskuussa ja 28 kurssilaista sai jälleen todistuksen.

Syksyn 2018 kurssia sävyttivät erityisesti Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n erikoisraportin julkistus, historian tuhoisimmat maastopalot Kaliforniassa ja värikäs julkinen keskustelu Juha Sipilän hallituksen ehdotuksesta helpottaa henkilöperustaisia irtisanomisia pienissä yrityksissä.

Tämän päivän haasteiden taklaamisen sijaan kurssilaisten tehtävänä oli kuitenkin katsoa pitkälle tulevaisuuteen: turvata tuleville sukupolville hyvä elämä maapallon kantokyvyn rajoissa.

Agendalla ilmastonmuutos

Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssien punaisena lankana on harjoitustyö, jossa simuloidaan strategisen hallitusohjelman valmistelua. Kurssilaiset laativat yhdessä kestävän talouden hallitusohjelman, jonka muodostuu tulevaisuus- ja tilannekuvasta, strategista tavoitteista, kärkihankkeista sekä julkisen talouden suunnitelmasta.

Syksyn kurssi tarttui haasteista päivänpolttavimpaan: miten minimoida ilmastonmuutoksen tuomat haitat, hillitä muutosta ja samalla selvitä koko prosessista voittajana?

Kurssilla valittu hallitus otti strategiseksi tavoitteekseen hiilineutraalin Suomen vuonna 2030. Tätä turvaamaan hallitukseen nimettiin ilmastoministeri, jonka tehtävänä olisi johtaa eri ministeriöiden välistä yhteistyötä tavoitteeseen pääsemiseksi. Ilmastovelkaa ryhdyttäisi taklaamaan muun muassa asettamalla lentoliikenteelle mittava hiilivero, tukemalla puurakentamista, panostamalla energiatehokkuuteen ja lisäämällä cleantech-osaamista.

Tulevaisuuden kasvun eväät ammennettaisi osaamisesta ja uusien energiaratkaisujen kehittämisestä ja näiden myötä syntyvästä edelläkävijyydestä globaaleilla markkinoilla.

Simulaatio vs. todellisuus

Tulevaisuuden visiointi ja pitkäjänteisen päätöksenteon suunnittelu on kurssikuplassa kohtuullisen helppoa. Kurssilla tehtävä harjoitustyö kuitenkin pakottaa osallistujat pohtimaan myös toivotun tulevaisuuskuvan toteuttamisen konkreettisia keinoja. Miten pitää kestävä kehitys mukana joka-ikisessä päätöksessä? Syksyn 2018 kurssilaiset pitivät tehtävää erityisen vaikeana. Siilomaiseen ajatteluun on helppo solahtaa, kun hallinto- ja päätöksentekomallimme eivät ole rakennettu siten, että sektoreita ylittäviin ilmiöihin olisi luontevaa tarttua.

Kurssilaiset pohtivat myös demokraattisen päätöksenteon rajoja. Monet kestävää kehitystä edistävät toimet eivät ole omiaan lisäämään puolueiden kannatusta. Miten tehdä pitkälle tulevaisuuteen katsovia päätöksiä neljän vuoden sykäyksissä? Moni kurssilainen koki, että päätöksentekojärjestelmämme ja kestävän tulevaisuuden eteen vaadittavien toimenpiteiden välillä vallitsee dissonanssi, joka tekee vaikuttaviin toimiin ryhtymisestä vaikeaa.

Järjestyksessään 14. Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi ajoittuu syksyyn 2019. Haluaisitko sinä oppia lisää kestävästä talouspolitiikasta? Lue lisää, ilmoita kiinnostuksesi osallistua tai suosittele toista henkilöä osallistujaksi täältä.