Kiertotalouden kädentaidoilla nopeaa palvelua

Miksi ostaa uutta, jos vanhan voi korjata? Näin pohti Valtralla työskentelevä huoltopalveluiden markkinointipäällikkö Jari Luoma-Aho seitsemän vuotta sitten. Ajatus Valtran traktoreiden vaihteistojen kunnostuksesta ja myynnistä johti aluksi pienimuotoiseen kokeiluun. Siitä kasvoi nopeasti menestyvä ja kiertotaloutta hyödyntävä uusi liiketoiminta.

Valtran Reman-vaihteistojen konsepti on yksinkertainen: Kun traktorin vaihteisto hajoaa, sen omistajan ei aina tarvitse hankkia uutta vaihteistoa tai käyttää aikaa työlääseen vaihteistokorjaukseen. Hän voi myös tilata käytetyistä osista uudelleen valmistetun vaihteiston, joka toimii kuin uusi, mutta on vaihtoehtona ympäristöystävällisempi ja huokeampi. Sana Reman, on perua englanninkielisestä termistä remanufacturing, joka tarkoittaa uudelleenvalmistusta.

Luoma-Aho esittelee Äänekoskella sijaitsevan uuden hallin tiloja ilahduttavalla innostuksella. Hyllyillä lepää öljyisiä, yli 500 kiloa painavia vaihteistoja, joita ei vielä ole pesty.

“Olemme lyöneet pöytään niin isoja kasvulukuja, että johto uskoo meihin täysin.”

Tehdaskorjatuista Reman-vaihteistojen myynnistä on tullut lyhyessä ajassa merkittävä osa Valtran liiketoimintaa. Vuodesta 2012 lähtien liikevaihdon kasvu on ollut noin 25-35 prosenttia vuosittain. Luoma-Aho arvioi, että tehtaalla korjataan vuosittain noin tuhat voimansiirron komponenttia.

Kauppakeskuksen muodonmuutos tehtaaksi

Reilu vuosi sitten vaihteistojen tehdaskorjaus muutti suurempiin tiloihin, entiseen kauppakeskus Spektriin. Uusi 700 neliön toimipiste sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Valtran Suolahden tehtaalta. ABC-aseman taakse rakennettu jyhkeä kauppakeskus kaatui finanssikriisin jälkeen asiakaskatoon. Nykyisin rakennuksessa on vaihteistojen tehdaskorjauksen lisäksi Valtran koulutuskeskus ja suuri kirpputori. Pihan parkkipaikalla huristelee eri värisiä ja -mallisia traktoreita, joita tänään testaavat norjalaiset jälleenmyyjät.

Entisen kirjakaupan ja sisustusliike Pentikin tilat ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen. Ulkoseinään on puhkottu nosto-ovi, ja tilan takaosaan on rakennettu hitsaus-, maalaus- ja pesuhuoneet. Myös valaistus ja lattiat on uudistettu täysin. Kaikkialla on äärimmäisen siistiä, sillä jokaisella työkalulla ja komponentilla on oma tarkka paikkansa.

On selvää, että Valtra on äänekoskelaisille paljon enemmän kuin traktoreita ja maatalouskoneita valmistava yritys. Luoma-Aholle Suolahden tehtaan lattiat ja seinät tulivat tutuiksi, sillä hänen isänsä työskenteli voimansiirtotehtaan koneistushallissa.

“Valtra on seutukunnan suurimpia työllistäjiä ja kaverieni vanhemmista useimmat työskentelivät siellä. Lapsille iskettiin jo taaperona Valtran tai Hankkijan lippalakki päähän”, Luoma-Aho muistelee.

Monet yhtiön työntekijöistä ovat jo monen polven valtralaisia. Luoma-Aholle työpaikan valinta ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Nuorena hän opiskeli Venäjän-kauppaa kauppaoppilaitoksessa ja käväisi työharjoittelussa Pietarissa ja Petroskoissa. Sopivaa työpaikkaa ei kuitenkaan tullut vastaan, joten vuonna 1997 hän meni kesätöihin Valtran koneistushalliin – siihen samaan, jossa Luoma-Ahon isäkin oli työskennellyt. Ensimmäinen vuosi kului inventoidessa ja kuljettaessa traktoreiden osia. Pian Luoma-Aho alkoi edetä urallaan. Ensin hänestä tuli varaosaosaston toimitusvalvoja, myöhemmin ostaja ja tuotepäällikkö.

Kun amerikkalainen traktori- ja maatalouskoneiden valmistaja AGCO vuonna 2004 osti Valtran, Luoma-Aho lähetettiin Britanniaan Valtran edustajaksi. Vuodet ulkomailla olivat avartavia. Käteen jäi mieleenpainuva kokemus kansainvälisestä työyhteisöstä ja ystäviä, joiden kanssa Luoma-Aho on yhä paljon tekemisissä. Britanniassa asuessaan hirvittävä koti-ikävä koversi kuitenkin rintaa jatkuvasti.

“Olen pienestä paikasta kotoisin ja kaipasin rauhallisempiin maisemiin. Ikävöin kalastusta ja metsästystä. Suuri haaveeni oli päästä Laukaan Essolle aamuisin kahville.”

Oivalluksesta kevyeen kokeiluun

Britanniasta palattuaan Luoma-Aho tunsi taas olevansa kotona. Vuonna 2012 hän alkoi silloisen esimiehensä kanssa pohtia, mistä yhtiö voisi saada miljoona euroa lisää liikevaihtoa. Aluksi ideointi oli kepeää heittelyä kahvijuonnin lomassa. Sitten syntyi aidosti innovatiivinen ajatus.

Valtran sisaryritys AGCO Power oli kunnostanut tehtaallaan traktoreiden käytettyjä moottoreita, mutta kenellekään ei ollut aikaisemmin tullut mieleen, että saman voisi tehdä myös traktoreiden vaihteistoille. Luoma-Aho lähetti innostuneena sähköpostia Valtran huolto-organisaation edustajille, ja tiedusteli, voisiko kierrätetyille ja korjatuille vaihteistoille olla kysyntää. Vastaukset olivat kirjavia. Osa piti ideaa hienona, toiset taas täysin joutavanpäiväisenä.

Miehet eivät lannistuneet ja Luoma-Aho alkoi kartoittaa potentiaalisen kysynnän määrää yhteistyökumppaneiltaan. Suolahdelle ryhdyttiin tilaamaan maailmalta käytettyjä ja ylijääneitä traktoreiden vaihteistoja. Luoma-Aho keräsi ympärilleen asiantuntijajoukon, joka alkoi analysoida, millaisia vaurioita vanhoista vaihteistoista löytyi ja olisiko niiden korjaaminen ylipäätään mahdollista.

Valtran johto suhtautui uuden ja potentiaalisen liiketoiminnan kokeiluun myönteisesti, vaikka osa yhtiön myyjistä toi ilmi huolensa: he pelkäsivät, että rikkoutuneiden vaihteistojen kunnostus- ja myyntipalvelu saattaisi rapauttaa laatutuotteita myyvän yhtiön brändiä.

“Huoli oli turha, sillä kaikki työkoneiden kanssa tekemisissä olevat tietävät, kuinka kovaan rasitukseen ne joutuvat. Koska asiakkaidemme elanto on kiinni näissä koneissa, on kriittistä, että laitteiden huolto tapahtuu mahdollisimman helposti ja nopeasti.”

Luoma-Aholle annettiin Suolahden tehtaalta reilut sata neliötä hallitilaa ja yksi vaihteistoihin perehtynyt ammattilainen, Sami Liimatainen. He kehittivät vaihteistojen kunnostamiseen prosessin, joka on edelleen käytössä. Konseptin periaatteena ei ole kunnostaa asiakkaan traktorin alkuperäistä vaihteistoa, vaan lähettää hänelle nopealla aikataululla aiemmin kunnostettu, käytetty vaihteisto. Näin työkoneet saadaan takaisin pelloille pikavauhtia.

Tilatessaan Reman-vaihteiston asiakas maksaa panttimaksun, noin 50 prosenttia vaihteiston hinnasta. Pantti palautetaan asiakkaalle käytettyä vaihdelaatikkoa vastaan. Kun rikkoutunut ja hyvin painava vaihteisto saapuu kuorineen tehtaaseen, se viedään ensimmäiseksi pesutilaan. Pelloilla uurastaneet laitteet ovat usein täynnä multaa, hiekkaa ja eläinten lantaa, joten huolellinen kuuraus on tarpeen. Sen jälkeen vaihteisto tarkastetaan. Vialliset osat korvataan ehjillä, ja kaikki laakerit uusitaan. Kun vaihteisto on koottu uudelleen, se maalataan, päivitetään ja testataan. Kaikilla kunnostetuilla vaihteistoilla on vuoden takuu ja niiden hinta on 30-40 prosenttia uutta vaihteistoa huokeampi. Uuden laitteen valmistukseen verrattuna energiaa säästyy arvioilta 85 prosenttia.

Vaihteistojen kunnostus hyödyttää myös tuotekehitysosastoa

Kunnostus on käsityötä, eikä mitään työvaihetta ole automatisoitu. Vaihteiston korjaa ja uudistaa alusta loppuun sama asentaja. Työ tarjoaa säännöllisesti myös nostalgiaa, sillä asentajat saattavat törmätä vaihteistoon, jota ovat olleet kokoamassa yli 20 vuotta sitten.

“Olemme pohtineet, että liittäisimme vaihteiston testiraporttiin myös asentajan valokuvan“, Luoma-Aho myhäilee ja arvelee, ettei Valtran Reman-vaihteistoja olisi mahdollista korjata ja huoltaa näin suurella tarkkuudella missään muualla.

“Valtran traktoreiden vaihteet on suunniteltu ja valmistettu Suolahden tehtaalla, lisäksi meillä on täällä paras tekninen tuki. Asentajamme ovat työskennelleet näiden vaihteiden kanssa vuosikymmeniä ja heidän osaamisensa on täysin korvaamatonta.”

Luoma-Aho arvioi, että työn isoimmat pettymykset liittyvätkin korjattujen vaihteistojen hajoamiseen.

”On vaikea pala, jos meille tulee viesti, että vaihteisto ei ole kestänyt niin kauan kuin on toivottu. Olen tehnyt selväksi kaikille, että hoidamme ne kuntoon, maksoi mitä maksoi.”

Vaihteistojen tehdaskunnostus on auttanut myös Valtran tuotekehitysosastoa, jonka insinöörit saavat nyt säännöllisesti ajankohtaista tietoa eri vaihteistomallien ongelmista. Näin he voivat kehittää entistä kestävämpiä tuotteita.

Kiertotalouteen nojaava toimintamalli on saanut paljon myönteistä huomiota, mutta Luoma-Aho kertoo, ettei liiketoimintaa kehittäessään ollut edes kuullut kiertotalous-termistä.

“Olemme oikeastaan vasta itse heränneet siihen, että teemme kiertotaloutta. Emme aikoinaan rakentaneet palvelua energiansäästön vuoksi, vaan tarkoituksemme oli saavuttaa puhdasta bisneshyötyä.”

Asiakkaiden sitoutuminen ja tyytyväisyys Valtraan on uuden palvelun myötä lisääntynyt. Pelkän vaihteiston vaihdon avulla vanhalla traktorilla voi ajaa vielä jopa vuosikymmeniä. Reman-vaihteistot ovat osaltaan vastaus maatalouden heikkoon kannattavuustilanteeseen. Suomen traktorimarkkinoiden koko on viime vuosina supistunut ja viljelijät ottavat avosylin vastaan uusia ideoita budjetinhallintaan. Jopa kolmasosa Reman-liikevaihdosta menee Suomeen.

Paras markkinointiväline ovat olleet Valtran jälleenmyyjät, joille palvelua on alusta asti rummutettu äänekkäästi. Suomessa jälleenmyyjien tietoisuus alkaa jo olla hyvä, nyt fokus on Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa.

Valtran sisällä uusi ja menestyvä liiketoiminta on herättänyt paljon mielenkiintoa ja jokaiseen avautuvaan työpaikkaan on paljon hyviä hakijoita. Tällä hetkellä vaihteistojen uudelleenvalmistuksessa on töissä kuusi asentajaa, ja uusi työntekijä aloittaa pian. Luoma-Aho sanoo olevansa ylpeä, että on voinut jättää Valtran brändiin oman kädenjälkensä.

“Meillä on täällä positiivinen fiilis, emmekä ole halunneet pitää kynttilää vakan alla. Täällä työskennellessä voi myös omalta osaltaan osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.”