sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Koululaisia varten rakennetussa Yrityskylässä käy kova kuhina, kun viitisenkymmentä kuudesluokkalaista ottaa Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevan pienoiskaupungin haltuunsa ja asettuu hoitamaan valitsemiaan ammatteja kauppiaasta kaupunginjohtajaan.
Työelämän taitojen ohella päivän aikana perehdytään kiertotalouden perusteisiin, kuten palvelujen käyttämiseen, kierrätykseen ja tavaroiden jakamiseen uusien ostamisen sijaan.
13-vuotiaalle Martta Pyyköselle kiertotalous ei ollut ennestään tuttu sana. Yrityskylässä hänelle kuitenkin valkenee, että perheen arjessa on itse asiassa jo pidempään noudatettu kestävän talouden periaatteita.
”Meillä lajitellaan jätteet, käytetään erilaisia palveluja ja suositaan tavaroiden korjauttamista. Ja itse yritän välttää pikamuotia, koska halvat vaatteet menevät helposti rikki. Käymme mieluummin kaverin kanssa ostoksilla kirpputorilla”, Helsingin Saksalaisen koulun oppilas sanoo.
”Kaikkien pitäisi pienentää hiilijalanjälkeä”
Yrityskylässä puhuva lajittelupiste opastaa oppilaita jätteiden oikeaan lajitteluun. Tai täällä puhutaan mieluummin raaka-aineista, sillä pisteeseen palautetuista muoveista, metallista ja papereista voidaan valmistaa uusia tuotteita.
”Kiertotalouden merkityksen avaaminen käytännössä on hyvä asia. Kaikkien meidän olisi syytä miettiä oman hiilijalanjälkemme pienentämistä, jotta ilmasto ei lämpenisi”, Pyykönen sanoo.
Yrityskylän todennäköisesti suosituin kauppias on jäätelöitä myyvä Konsta Kaskenmaa Vuoniityn peruskoulusta. Hänestäkin on tärkeää puhua kiertotaloudesta, sillä hän on lukenut ilmastonmuutoksesta ja nähnyt kuvia muoviroskan kuorruttamista meristä.
”Olisi hyvä, jos ympäristö ei tuhoutuisi, ja meidän elinaikanamme luonto edes vähän paranisi.”
Samaa mieltä ovat naapurissa kahvilaa pitävä Madina Mohamad Yousuf Malmin peruskoulusta:
”Asioihin voi vaikuttaa esimerkiksi niin, että kouluruokailussa jokainen ottaa lautaselle vain sen verran ruokaa, minkä pystyy syömään. Näin ruokaa ei mene roskiin.”
Maailman paras koulutusinnovaatio
Muutama vuosi sitten maailman parhaaksi koulutusinnovaatioksi valittu Yrityskylä on Talous ja nuoret TATin oppimiskokonaisuus. Se koostuu opettajakoulutuksesta, oppimateriaaleista ja vierailusta Yrityskylän oppimisympäristöön.
Kiertotalous tuli kokonaisuuteen mukaan kaksi vuotta sitten, kun Sitra ja TAT aloittivat yhteistyön.
”Kestävän yhteiskunnan toimintatavat ovat läpileikkaava teema. Se on Yrityskylässä luonnollinen osa yritysten liiketoimintaa ja julkisten palvelujen toimintalogiikkaa”, TATin kiertotalousasiantuntija Päivi Kosunen sanoo.
Kahdeksalla alueella Suomessa toimiva Yrityskylä tekee talouden ja kestävän kehityksen opetussisältöjä myös yhdeksäsluokkalaisille. Heitä varten on laadittu peli, jossa tiimit valmistavat ja myyvät tuotteitaan kansainvälisille markkinoille.
Suomen peruskoulut ovat ottaneet Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden omakseen. Se tavoittaa 75 prosenttia kuudesluokkalaisista ja 40 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista.
Sitran asiantuntija Riitta Silvennoisen mielestä parasta Yrityskylässä on, että kiertotalous on luonnollinen osa Yrityskylän toimintaa sekä talous- ja yhteiskuntamallia. Kaikkea ajatellaan kiertotalouden näkökulmasta.
”Samalla luodaan lapsille näkymää tulevaisuuden yhteiskuntaan eli siihen maailmaan, jossa he toimivat aikuisina. Yrityskylässä hahmottuu hyvin myös se, miten maapallon resurssien antamissa rajoissa pystytään elämään ja torjumaan ilmastonmuutosta.”
Kiertotalous on lyönyt läpi oppilaitoksissa
Kiertotalouden tietojen ja taitojen opettelu on tehnyt muutenkin läpimurron suomalaisissa oppilaitoksissa alakoulusta yliopistoihin. Nyt päättyneenä lukuvuonna yli 70 000 lasta ja nuorta on oppinut kiertotaloustaitoja Sitran ja sen yhteistyökumppaneiden koulutushankkeissa.
”Moni on yllättynyt, kuinka kiinnostuneita nuoret ja opiskelijat ovat kiertotaloudesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Siksi ajankohtaiseen teemaan tarvitaan nykyistä enemmän tietoa ja opetusta, vaikka olemmekin päässeet jo hyvään vauhtiin”, Silvennoinen painottaa.
Yrityskylän ohella Sitra rahoittaa kiertotalousopetuksen kehittämistä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, ammatillisessa koulutuksessa ja peruskoulussa yhteensä 2,5 miljoonalla eurolla.
”Oppilaitosten hankkeissa pilotoidaan kiertotalouden teemojen tuomista opetukseen. Mukana on yli 50 oppilaitosta, koulutusorganisaatiota ja yritystä. Hankkeissa tuotetut oppimateriaalit ovat avoimesti kaikkien hyödynnettävissä”, Silvennoinen sanoo.
Tavoitteena on, että oppilaitokset tekevät mahdollisimman paljon yhteistyötä. Esimerkiksi kaikki teknisen ammattikorkeakoulut työstävät yhdessä opetusmateriaalia, jonka avulla kaikki insinööreiksi opiskelevat pääsevät perehtymään kiertotalouteen.
”Kussakin oppilaitoksessa kiertotalousopetuksessa on lähdetty omista näkökulmista ja vahvuuksista.”
Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ravitsemisalan ammatillisissa kouluissa koulutukseen kehitetään hyönteistalouden koulutuskokonaisuutta. Pohjanmaalla rakennetaan puolestaan kokonaisuutta, jossa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat pääsevät suunnittelemaan akkuteknologiaa resurssitehokkaasti kiertotalouden hengessä.
Myös aikuiset tarvitsevat päivitystä tietoihin
Sitran perimmäisenä tavoitteena on, että kiertotaloustaidot ovat tulevaisuudessa luonnollinen osa jokaisen ihmisen arkea elämisessä, asumisessa ja syömisessä.
”Kiertotaloustaidot eivät ole mikään erillinen juttu, vaan jokaisen pitäisi tietää sen periaatteet vaikkapa omassa ammatissaan. Erillisiä asiantuntijoita ei tarvita. Siksi toivoisin, että myös nykyiset työssäkäyvät päivittäisivät tietojaan näissä asioissa”, Silvennoinen sanoo.
Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kaikille avoimet kurssit voisivat tarjota tähän hyvän mahdollisuuden. Sitra on myös keskustellut ammattiliittojen kanssa, olisivatko ne valmiita ottamaan kiertotalouden teemoja omaan koulutustarjontaansa.
”Lisäksi yrityksissä voidaan järjestää täsmäkoulutuksia, joissa vaikkapa konepajan henkilöstö pääsee perehtymään juuri heitä koskettaviin kiertotalouden teemoihin”, Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen sanoo.
Sitran tavoitteena on edistää kiertotalousopetusta myös kansainvälisesti.
”Kiertotaloutta opetetaan muissakin maissa, mutta tietääksemme missään muualla opetus ei ole yhtä läpileikkaavaa ja laajaa kuin Suomessa. Yksi ajatus on, että eri maiden oppilaitokset voisivat tehdä yhteistyötä kiertotaloudessa vähän samaan tapaan kuin tutkimuksessa.”
Voisiko suomalaisten ilmasto- ja kiertotalouskoulutus sekä osaaminen olla seuraava vientihitti maailmalla? Tervetuloa Suomi ilmasto- ja kiertotalouskoulutuksen kärkimaaksi -tapahtumaan 16.9. Helsingissä kuulemaan uusista vientiavauksista ja ideoimaan ratkaisuja, joiden avulla suomalaisten ilmasto- ja kiertotalousosaaminen vahvistuu entisestään.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.