Konkarisijoittajat: vaikuttavuussijoittamisessa on ideaa

Tutkimusten mukaan etenkin nuoren polven sijoittajat haluavat varallisuudeltaan muutakin kuin tuottoa eli mahdollisuuden muuttaa maailmaa. Yhden keinon tähän tarjoaa vaikuttavuussijoittaminen, joka yhdistää taloudellisen tuoton ja yhteisen hyvän tavoittelun. Mitä siitä ajattelevat kokeneet sijoittajat FIM Oyj:n toimitusjohtaja Teri Heilala, Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilona Herlin, FiBANin eli Suomen bisnesenkeliverkoston hallituksen puheenjohtaja Jaakko Salminen ja Ilmarisen johtaja Esko Torsti? He ovat perehtyneet aiheeseen muun muassa Vaikuttavuusinvestoimisen kansallisessa ohjausryhmässä.

Miksi vaikuttavuussijoittamiseen kannattaa tutustua? Mikä siinä on kiinnostavinta?

Teri Heilala, FIM: Nykyinen markkinaympäristö nollakorkoineen saa sijoittajat aktiivisesti etsimään uusia sijoituskohteita. Vastuullisuusnäkökulma puhuttelee monia, joten uusien tuotteiden etsintään on luonnollista yhdistää myös yhteiskunnallisia näkökulmia. Tähän vaikuttavuussijoittaminen tarjoaa hyviä työkaluja.
Ilona Herlin, Koneen Säätiö: Säätiöissä varallisuudenhoito ja vaikuttavuustyö on perinteisesti nähty erillisinä asioina. Periaatteessa vaikuttavuusinvestoiminen mahdollistaa yhteiskunnallisen hyvän edistämisen myös säätiön sijoitusvarallisuuden kautta. Missä määrin nämä kaksi näkökulmaa voidaan ja halutaan yhdistää on toinen asia. Se edellyttää kulttuurista muutosta ja mahdollisesti myös muutoksia säätiöiden sääntöihin.
Jaakko Salminen, FiBAN: Enkelisijoittajat tekevät sijoituksia usein suurella sydämellä ja haluavat edistää niiden kautta tärkeäksi kokemiaan asioita. Tämä on ollut toiminnan henki aina, vaikka vaikuttavuutta ei ole erikseen mitattu. Vaikuttavuussijoittamisen myötä tällainen näkökulma korostuu entisestään, kun vaikuttavuuden tavoittelu tulee osaksi sijoituskohteiden analyysia ja sijoituspäätöksiä.
Esko Torsti, Ilmarinen: Vaikuttavuussijoittaminen on uusi tapa lähestyä julkisen sektorin tuottamia palveluja – tässä on huikeaa potentiaalia tehokkuuden lisäämiseksi ja uusien lähestymistapojen omaksumiseksi.

Vaikuttavuussijoittamisessa arvioidaan tuoton ja riskin lisäksi sijoituskohteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Millaisen lisän vaikuttavuussijoitukset voivat tarjota sijoittajan salkkuun?

Teri Heilala, FIM: Vaikuttavuussijoitukset tarjoavat hyvinkin mahdollisuuksia salkun hajautukseen, sillä niiden korrelaatio korko- ja osakemarkkinoiden kanssa on pieni. Toisaalta on muistettava, että markkinat ovat vielä ohuet, eikä historiatietoja tuotoista ja exiteistä ole juurikaan saatavilla. Esimerkiksi tulosperusteisiin SIB-sopimuksiin sitoudutaan pitkäaikaisesti useiksi vuosiksi. Ne eivät ole likvidejä, mutta eivät myöskään volatiileja.
Ilona Herlin, Koneen Säätiö: Myönteisen vaihtoehdon. Vastuullinen sijoittaja lähestyy sijoituksia usein negaation kautta eli poissulkemalla tiettyjä toimialoja tai toimintatapoja, esimerkiksi hiilliyhtiöitä tai lapsityövoiman käyttöä. Vaikuttavuussijoittaminen tarjoaa sen sijaan positiivisen näkökulman sijoituskohteiden valintaan ja samalla väylän vastuullisesta sijoittamisesta vaikuttavaan sijoittamiseen. Onhan palkitsevaa ja kivaa edistää hyviä asioita!
Jaakko Salminen, FiBAN: Mahdollisuuksia etenkin ajalliseen hajautukseen. Enkelisijoittaja voi joutua odottamaan tuottoa kymmenenkin vuotta, mutta esimerkiksi tulosperusteisissa SIB-sopimuksissa tuottoa voi kertyä myös omistusaikana, mikä mahdollistaa kassavirran ja pienentää riskejä. Jos vaikuttavuussijoitus kohdistuu startupiin, tarkastelu ei suurestikaan eroa perinteisestä sillä poikkeuksella, että myös vaikuttavuutta tavoitellaan ja mitataan.
Esko Torsti, Ilmarinen: Kokemus suomalaisesta vaikuttavuussijoittamisesta on vielä kapea. Tuotteiden ja insentiivien yksityiskohtainen hinnoittelu on keskeistä tuottojen ja riskienkin arvioinnissa. Hajauttaminen ilman tuottopotentiaalia ei riitä, vaan myös tuottojen on osuttava kohdalleen riski-tuotto-avaruudessa. Olennaista on, että julkisen sektorin palvelutuotanto voidaan ajatella uudella tavalla – jotta tämä saadaan kohtaamaan, myös sijoittajat on otettava tuottoja arvioitaessa huomioon.

Millaisia ajatuksia herättää vaikuttavuuden suhde tuottoon ja riskiin?

Teri Heilala, FIM: Uskon, että moni sijoittaja on valmis tinkimään tuottoprosentin viimeisestä luvusta, jos toisessa vaakakupissa on itselle tärkeä asia ja sijoituksella saadaan aikaan mitattua yhteistä hyvää. Haasteellisinta sijoittajan näkökulmasta on riskin arvioiminen, kuten todennäköisyyden laskeminen sille, että menettää tuoton lisäksi myös osan sijoittamastaan pääomasta. Osassa tuotteita, esimerkiksi SIB-sopimuksissa, sijoittajan tuotto on sidottu siihen, toteutuuko tavoiteltu vaikuttavuus. Kun riskejä analysoidaan, on ymmärrettävä syvällisesti myös vaikuttavuuden mittareita.
Ilona Herlin, Koneen Säätiö: Todennäköisesti vaikuttavuussijoitusten sisällyttäminen salkkuun on yksityissijoittajalle helpompi valinta kuin vaikkapa säätiölle, jota sitovat sekä omat säännöt että säätiölaki. Markkinatuotot ovat tällä hetkellä matalia, ja on luonteva ajatus, että sijoittaja haluaa taloudellisen tuoton lisäksi hyvän mielen, siis eräänlaista henkistä tuottoa. Vaikuttavuus onkin mahdollista nähdä osana tuottoa. Sijoitusten riskiprofiili on erilainen, mutta sekin yksityissijoittajan on ehkä helpompi hyväksyä.
Jaakko Salminen, FiBAN: Jokaisella sijoittajalla on tähän omanlaisensa lähestymistapa. Luulen, että vaikuttavuussijoitukset eivät sisälly siihen perinteiseen osaan enkelisijoittajan salkkua, jossa ajatuksena on kehittää sijoituskohteen liiketoimintaa ja irtautua siitä myöhemmin mahdollisimman suurella voitolla. Varat tulevat eri allokaatiosta ja niitä myös tarkastellaan hieman eri kriteereillä. Parhaimmillaan vaikuttavuus ja tuotto kohtaavat, mutta se ei välttämättä ole aina tärkeintä. Kun sijoittaa omia varoja, voi seurata omia mielihaluja ja tehdä niin kuin tuntuu hyvältä tai oikealta. Strategia voi myös muuttua matkan varrella.
Esko Torsti, Ilmarinen: Kyse on siitä, miten tuotteen parametrit asetetaan. Tämä vaikuttaa sekä tuottoon että riskiin. Näiden suhteen tuotteen on oltava sijoittajalle houkutteleva.

Yleistyykö vaikuttavuussijoittaminen Suomessa seuraavien viiden vuoden aikana?

Teri Heilala, FIM: Uskon, että lisääntyy ja yleistyy samalla tavalla kuin vastuullinen sijoittaminen on yleistynyt. Oppimiskäyrällä ollaan vasta alkuvaiheessa eli tarvitaan lisää tietoa ja kokemusta ennen kuin markkinat avautuvat kunnolla. Viiden vuoden sisällä ymmärrystä kertyy paitsi tuotteista myös tuotoista ja riskeistä.
Ilona Herlin, Koneen Säätiö: Uskon, että yleistyy, sillä ihmiset ovat valistuneita ja varmasti monet sijoittajat haluavat olla mukana kehittämässä yhteiskuntaamme. Tarvitaan ennakkotapauksia, rohkeita edelläkävijöitä ja onnistumisia. On tärkeää, että alalle tulee lisää toimijoita, jotka voivat myös kilpailla keskenään. Hyvän yhteistyön merkitystä ei myöskään voi liikaa painottaa.
Jaakko Salminen, FiBAN: FiBANin jäsenten keskuudessa tähän kohdistuu paljon kiinnostusta. Sen ruokkimiseksi tarvitaan hyviä sijoituskohteita, joiden vaikuttavuus on ymmärrettävissä ja mitattavissa.
Esko Torsti, Ilmarinen: Uskoisin, että tällä teemalla on vahva tulevaisuus. Ekosysteemin käynnistäminen voi olla hidasta, mutta yhteiskunnallinen rationaali teemassa on havaittavissa.

Mikä saa sijoittajat innostumaan?

Teri Heilala, FIM: Sijoittajilla on valmiuksia tehdä vaikuttavuussijoituksia, joten toiselle puolelle tarvitaan hyviä sijoituskohteita, jotka pystyvät osoittamaan ja viestimään yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Sijoittajien lisäksi tarvitaan siis julkisen puolen toimijoita, esimerkiksi kuntia, jotka lähtevät mukaan uusia sijoituskohteita rakentamaan.
Ilona Herlin, Koneen Säätiö: Jotta säätiöt ja yksityissijoittajat saadaan syttymään vaikuttavuuden tavoitteluun, tarvitaan lisää erilaisia projekteja. Silloin yhä useampi sijoittaja löytää omia arvoja tai säätiölle määrättyä tehtävää vastaavan sijoituskohteen. Hyvinvointialan lisäksi kiinnostavia kohteita voisi löytyä muun muassa ympäristöpuolelta. Tarvitaan myös tietoa hankkeiden pitemmän aikavälin vaikuttavuudesta ennen kuin skeptikot lähtevät mukaan.
Jaakko Salminen, FiBAN: Varainhankinnassa kannattaisi hyödyntää myös joukkorahoitusta. Se olisi omiaan lisäämään suuren yleisön tietoutta ja ymmärrystä vaikuttavuussijoittamisesta.
Esko Torsti, Ilmarinen: On nähtävä toteutuneita hankkeita, jotka ovat täyttäneet sekä yhteiskunnalliset että sijoittajien kriteerit. Kyse on kaikkien toimijoiden välisestä tasapainosta.

Oma vaikuttavuussijoittamiseen liittyvä oivalluksesi?

Teri Heilala, FIM: Julkisen sektorin tulisi ostaa tuloksia suoritteiden sijaan. Julkisten varojen käyttö tehostuu merkittävästi, kun raha liikkuu tulosten mukaan.
Ilona Herlin, Koneen Säätiö: Suurin yllätys on ollut se, että vielä tarvitaan asennemuutosta eli ymmärrystä siitä, että yksityisen pääoman mukanaolo julkisen toiminnan puolella voidaan nähdä myönteisenä ja rakentavana tekijänä. Vielä pelätään, että yhden voitto olisi toisen tappio, vaikka yhteistyössä yleensä kaikki osapuolet hyötyvät.
Jaakko Salminen, FiBAN: Termejä impact ja vaikuttavuus käytetään välillä hyvin kevyin perustein. Monien sijoituskohteiden taustalta löytyy hyvää tarkoittavia aikeita, ja hyvä niin. On kuitenkin tärkeä erottaa hyvää tarkoittavat ja toisaalta mitattavaa, todennettavaa hyötyä tavoittelevat kohteet toisistaan. Toivon, että vaikuttavuussijoittaminen profiloituu Suomessa sellaiseksi vakavasti otettavaksi toiminnaksi, jossa vaikuttavuus todennetaan. Muuten voi käydä niin, että löyhän vaikuttavuuden varjolla sijoittajille perustellaan matalampia tuotto-odotuksia, mikä ei olisi eduksi myöskään markkinoiden kehitykselle.
Esko Torsti, Ilmarinen: Tilaajan kannattaa hinnoitella ensimmäiset tuotteet siten, että ne menestyvät. Tämän jälkeen markkina kehittyy, ekosysteemi syntyy ja menestys on taattu. Alku on aina hankalaa, myös vaikuttavuussijoittamisessa. Tämä on otettava huomioon tuotteita strukturoitaessa.