Kosonen haastaa puolueet uudistamaan Suomen hallintomallia

Sitran yliasiamies Mikko Kososen haastattelu Suomen Kuvalehdessä (26.7.2013) herätti keskustelua siitä, millainen hallintomalli voisi toimia tulevaisuuden Suomessa. Haastattelussa Kosonen kritisoi nykymenoa, jossa yhteisten tavoitteiden tai ongelmiin räätälöityjen ratkaisujen sijaan päätöksentekoa ohjaavat vanhat rakenteet. Hänen mukaansa myös ministerit pääministeriä myöten ovat nykyrakenteiden panttivankeina.

”Hallituksen toimintatavat ja rakenteet ovat menneisyydestä”, Kosonen sanoo. ”Maailman muutos kiihtyy ja päätöksenteko on entistä vaativampaa. Teollisen aikakauden rakenteet ja ajatusmallit eivät kerta kaikkiaan toimi enää. On luotava uudet toimintatavat. Ja se on mahdollista.”

Kosonen peräänkuuluttaa muutosta toimintatapoihin kautta koko hallintorakenteen.

”Suomi toimii lyhytnäköisesti ja jäykästi. Isoin ongelma on strategisen ketteryyden puute. Maan voimavarat on jaettu teollisena aikana toimineen mallin mukaisesti erillisiin siiloihin. Kokonaisnäkemys puuttuu, kukin valvoo vain omaa etuaan, ettei joutuisi luopumaan mistään”, Kosonen toteaa.

Yhtenä esimerkkinä Kosonen nostaa Suomen Kuvalehden haastattelussa esiin sote-uudistuksen, joka takkuaa edelleen.

”Oli virhe sitoa kunta- ja sote-uudistuksen teemat toisiinsa jo hallitusohjelmassa. Olisi pitänyt jättää tilaa useille vaihtoehdoille. Rakennekeskustelu hukuttaa soten varsinaiset ongelmat, joita ovat eriarvoisuuden lisääntyminen ja julkisen perusterveydenhoidon rapautuminen. Lähdettiin paikkaamaan aikansa elänyttä järjestelmää, kun olisi pitänyt luoda seuraavan sukupolven toimintamalli”, Kosonen sanoo.

Terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmän uudistamiseksi Sitra on jo kääntänyt katseet lahden taakse Viroon, missä ICT-järjestelmän rakentaminen onnistui. Sitra on kutsunut avuksi Suomeen Madis Tiikin, joka on luonut Viron terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmän.

Kosonen peräänkuuluttaa strategisen konsernijohtamisen soveltamista myös valtion johtamiseen. Hän nostaa Suomen Kuvalehden haastattelussa esiin kaksi konkreettista esimerkkiä sektorirajat rikkovasta yhteistyöstä:

• Koneen toimitusjohtajan Matti Alahuhdan vetämä Team Finland -työryhmä toi valtioneuvoston kanslian alaisuuteen ohjausryhmän, joka luo strategian ja puitteet eri hallinnonalojen väliselle yhteistyölle.
• Pekka Ala-Pietilän ICT2015-työryhmä sitoutti puoluejohtajat hallituskaudet ylittävään kymmenen vuoden kehitysohjelmaan.

Kosonen kaipaa lisää keskustelua siitä, millaisen Suomen eri puolueet tulevaisuudessa haluavat. Sitran visioissa Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

”Voisiko Suomi pienenä, hyvin koulutettuna, luonnonvaroiltaan rikkaana ja yhteistyökykyisenä maana menestyä kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä maailmanlaajuisesti? Voisimme luoda kehityslaboratorion, jossa yhdistetään ihmislähtöisyys ja kestävä kehitys”, Kosonen ehdottaa.

Kosonen haastoi jutussa puolueet visioimaan seuraavissa vaaleissa sitä, miten Suomea johdetaan jatkossa. Hän myös toivoi, että tiukasti sitovan ja yksityiskohtaisen hallitusohjelman tilalle saataisiin lyhyt paperi, joka kuvaisi Suomen kannalta keskeiset avainteemat, joita sitten työstettäisiin konsernijohtamisen keinoin.

Haaste on jo otettu vastaan Keskustapuolueessa, jonka puoluesihteeri Timo Laaninen kertoo Suomenmaassa (29.7.2013), että olennaista on hallituspuolueiden keskinäinen luottamus ja kyky löytää yhteinen visio Suomen uudistamisesta. Lisäksi Keskusta aikoo tuoda vaalikeskusteluun myös oman vaihtoehtonsa julkisten palvelujen uudistamisesta (Keskustan tiedote 27.7.2013).

Suomen Kuvalehti julkaisi haastattelun myös verkkosivuillaan 31.7.2013.