Kuunmaisema, asumisreservaatti vai elävä maaseutu?

Suomalainen maaseutu voi näyttää vuonna 2020 kansainvälisen kaivosteollisuuden kuunmaisemaksi muuttamalta joutomaalta. Muutamassa suurkaupungin lähellä olevassa pienessä asumisreservaatissa saattaa sentään vielä olla hiukan elämää. Ruuhkien ja ympäristöongelmien sijaan suomalaisille olisi kyllä tarjolla muitakin vaihtoehtoja.

– Yhteiskunnallisten kokeilujen aloittaminen tuntuu olevan Suomessa melkein perustuslainvastaista toimintaa. Jos emme kokeile useita erilaisia vaihtoehtoja, emme millään löydä niitä, jotka sopivat Suomeen ja suomalaiselle maaseudulle parhaiten. Meillä uskotaan vain yhteen totuuteen kerrallaan ja odotetaan messiaanisesti, että jokin uusi Nokia tulee ja pelastaa meidät. Unohdetaan vanha ajattelu ja ollaan ennemmin luovia, kokeilevia ja avoimia uusille ideoille. Myös maaseudusta saadaan Suomelle kestävästi tuottava yhteiskunnan voimanlähde, jos niin vain halutaan, herättelee Tarja Cronberg suomalaisia.

Muutaman vuoden takainen työministeri kutsuu itseään nykyään erilaisten selvitystöiden sekatyöläiseksi. Muun muassa taiteilijoiden toimeentuloa ja Itä-Suomen yliopiston metsäbioenergia-asioita selvittänyt Cronberg on myös Sitran Maamerkit-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja.

Kriisissä maaseudun arvo huomataan

Cronberg vieraili Neuvostoliiton hajoamisen aikaan maassa useita kertoja. Tuolloin hänelle aukeni maaseudun merkitys kansallisena huoltovarmuuden lähteenä. Jo neuvostoaikana lähes tyhjät kauppojen hyllyt tyhjenivät silloin täysin, mutta jotenkin kansa vaan pysyi kaikesta huolimatta hengissä.

– Pieniltä perunapalstoilta ja mökkien takapihoilta löytyi riittävästi ruokaa, jolla ihmiset kykenivät kitkuttelemaan päivästä toiseen. Luonnonkatastrofin, sodan tai muun mullistuksen keskellä sekin on riittävästi. Ruoan lisäksi on muistettava, että suomalainen maaseutu tuottaa myös lämpöä ja energiaa. Hajautettu energiajärjestelmä kestää kriisejä keskitettyä järjestelmää paremmin, painottaa intomielinen puunenergian puolustaja ja ydinenergian vastustaja Cronberg.

Monipaikkainen elämä lisääntyy

Pohjois-Karjalassa Höytiäisen Teerisaaressa ympäri vuoden asuva Cronberg yrittää itse elää kuten opettaa. Cronbergin toinen koti ja perhe löytyvät Kööpenhaminasta.

– Asun saaressa kuin juntti, lämmitän kotini puilla ja suosin lähiruokaa. Samalla työskentelen kuitenkin yhtä tehokkaasti kuin maailman johtavat tutkijat. Maaseudulla asuminen ei ole mikään este vaan mahdollisuus. Syrjästä näkee selvemmin ja kauemmaksi, Cronberg filosofioi.

Monipaikkainen elämä on nykyisin yhä yleisempää. Ihmiset asuvat useissa paikoissa sekä Suomessa että maailmalla. Valtioiden ja kuntien byrokratia ei pysy muutoksen perässä.

– Kunnallisveroja voisi hyvin maksaa useampaan kuntaan. Osa maksettaisiin varsinaiseen asuinkuntaan ja osa esimerkiksi kesämökkikuntaan. Ei sen pitäisi nykytekniikalla olla liian vaikeaa, kummastelee kauppatieteiden ja tekniikan tohtori Cronberg.

Puhdasta vettä ja biovoimaa

Sitran Maamerkit-ohjelman tärkein tavoite on muuttaa ihmisten käsityksiä maaseudusta. Suomalainen maaseutu ei koostu vain peräkammarin poikien ja muiden luusereiden asuttamista syrjäkylistä.  Maaseudulla voi elää rennommin ja hitaammin kuin kaupunkien kiireessä ja ruuhkassa, mutta kuitenkin tuottavasti ja tehokkaasti.

– Vanha slogan oli että ”Maaseutua ei voi tuoda”. Se pitää edelleen paikkansa. Sen sijaan toimivalta maaseudulta voi tuoda yhtä sun toista kaupunkeihin. Minun unelmien maaseudulla eivät jyllää kansainvälisten kaivosjättiläisten koneet vaan tuuli- ja biovoimalat, sanoo Cronberg.

Puhdas vesi on eräs sellainen suomalainen voimavara, jonka arvoa suomalaiset eivät Cronbergin mielestä edes ymmärrä.

– Tulevaisuuden sodat syntyvät entistä useammin juuri puhtaan veden saannin vuoksi. Meillä sitä riittää niin vientiin kuin myös matkailuun ja muuhun virkistystoimintaan. Suomessa on myös teknistä osaamista, jolla voimme auttaa muuta maailmaa ratkaisemaan vesipulmiaan, uskoo Cronberg.