Kymmenen kysymystä Sitran sote-rahoitusmallista

1. Mitä Sitran esittämä rahoitusmalli tarkoittaisi toteutuessaan tavallisen ihmisen eli terveys- tai sosiaalipalvelujen asiakkaan kannalta?

Palveluiden saatavuus paranee, eikä se riipu enää siitä, missä ihminen sattuu asumaan tai onko hän työelämässä vai ei. Ihmisen valinnanvapaus eri palveluiden tarjoajien välillä kasvaa. Terve kilpailu eri palveluntuottajien välillä tuo palvelujen tuottamiseen kustannustehokkuutta, mikä osaltaan varmistaa palvelujen saatavuutta myös tulevaisuudessa. Järjestelmän läpinäkyvyyden ansiosta kuka tahansa voi myös vertailla eri palvelujen laatua ja sopivuutta itselleen entistä paremmin.

2. Malli lupaa sekä parantaa palvelujen saatavuutta että hillitä palvelujen kokonaiskustannusten kasvua. Eivätkö nämä lupaukset ole ristiriidassa keskenään?

Palvelujen tuottajien ja järjestäjien roolien selkiyttäminen varmistaa sekä tavoiteltujen säästöjen saavuttamisen että palvelujen tuottamisen tehokkaasti. Suomessa on riittävästi laadukkaita sote-palvelujen tarjoajia, kunhan kaikki parhaat voimat saadaan toimimaan yhteisen, uuden järjestelmän piirissä.

 3. Miksi sote-palvelujen järjestäjien ja tuottajien erottaminen toisistaan on tärkeää?

Järjestäjän tärkein tehtävä on valvoa ja ohjata tuottajaa. Nykyisen järjestämislakiluonnoksen mukaan kunnat olisivat sekä palvelujen tuottajia että kuntien päättäjät olisivat mukana hallinnollisesti järjestäjän organisaatiossa. Jos sote-alue esimerkiksi toteaisi, että yksittäinen kunta ei ole pystynyt tuottamaan palveluja sovitulla tavalla, sote-alueen päätöksentekoelimessä istuva kunnan edustaja tuskin silti kannattaisi palvelun ostamista joltakulta muulta toimijalta. ”Esimerkki yritysmaailman puolelta olisi, että jos jonkin yrityksen osakas istuu kaupunginvaltuustossa, hän jäävää itsensä, jos käsiteltävänä on yritykseen liittyviä asioita”, Sitran asiantuntija Eveliina Huurre sanoo. 

4. Sitran rahoitusmallissa jokaisella sote-alueella on oma, Kelan operoima tili, jonka kautta kaikki sote-palveluihin käytettävä raha kulkee. Lisääkö tämä Kelan valtaa sote-palveluihin?

Kela on rahaliikenteen operaattori, koska sillä on ennestään sekä tehtävään tarvittavaa osaamista että siihen pienillä muutoksilla soveltuvat tietojärjestelmät sekä rahaliikenteen että palvelujen laatua koskevan tiedon hallintaa varten. 

5. Mitä ovat Sitran esittämät palvelupaketit?

Palvelupaketit ovat työkaluja, joilla voidaan sopia palvelujen tuottamisesta ja seurata miten niitä tuotetaan. Palvelupaketeissa erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita on myös nivottu yhteen asiakkaan kannalta järkeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteen pakettiin voidaan sisällyttää esimerkiksi nykyiset lääkärinvastaanottopalvelut, sosiaalityöntekijän palvelut sekä nykyisen erikoissairaanhoidon puolella olevia poliklinikkapalveluja. Palvelupakettien avulla eri alueiden palveluiden laatua ja kustannuksia voidaan myös vertailla toisiinsa nykyistä paremmin. Tämä tukee myös poliittista päätöksentekoa ja järjestelmän valvontaa.

 6. Mitä hyötyä sote-alueiden omista tileistä on?

Isoin hyöty on niin sanotun osaoptimoinnin vähentyminen. Kun raha tulee yhdestä lähteestä, esimerkiksi sillä ei enää ole merkitystä, maksaako lääkkeet Kela, kunta vai sairaanhoitopiiri. Tällöin hoitoa ja palveluja pohditaan todennäköisemmin asiakkaan näkökulmasta eikä siltä kannalta, voiko kustannukset maksaa joku muu toimija järjestelmässä.

 7. Sote-puitelakiesitystä on arvosteltu siitä, että se betonoi julkisten palveluntuottajienaseman. Millainen asema erilaisilla sote-toimijoilla on Sitran rahoitusmallissa?

Sitra ehdottaa asiakkaan valinnanvapauden käyttöönottamista askeleittain. Ensimmäisessä vaiheessa valinnanvapaus voitaisiin ulottaa perustason avovastaanottopalveluihin niin, että tuottajina voisivat olla julkisen sektorin lisäksi myös kolmas sektori ja yritykset.

8. Työterveyshuoltoa pidetään nykyisen terveydenhoitojärjestelmän parhaiten toimivana osana. Mikä työterveyden rooli on Sitran sote-rahoitusmallissa?

Nykyistä lakisääteistä, eli ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ei pureta. Jos yksityinen ja kolmas sektori tulevat mallin mukaisesti julkisten palveluntuottajien rinnalle tuottamaan sairasvastaanottopalveluita ja palveluiden saatavuus paranee huomattavasti nykyisestä, työterveyshuollon sairausvastaanottopalvelut pitää ottaa tarkasteltavaksi. Kaksi hyvin toimivaa mutta päällekkäistä palvelua ei ole kenenkään etu.

9. Mitä tehtävää Sitran rahoitusmallissa jää kunnille?

Kunnat vastaavat kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin luomisesta ja ylläpidosta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi satsaamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin, kolmannen sektorin toimijoihin, koulu-, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin tai toimiin, joilla kuntalaiset tekevät osan palvelujärjestelmän tehtävistä itse tai tuetun omahoidon tuella. Onnistuessaan tässä kunta voi saada sote-alueelle maksamistaan sote-maksuista ”palautusta” erillisen kannustusperiaatteen mukaisesti. Kuntien rooli on keskeinen, sillä ihmisten terveys luodaan pääosin muualla kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

10. Sitra puhuu omahoidon roolin kasvattamisen puolesta. Onko vaarana, että ihmiset jäävät oman onnensa nojaan?

Omahoidon korostuminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lääkärin ja potilaan roolit ovat muuttumassa. Uusi teknologia, lääketieteen ja lääkkeiden kehittyminen tekevät ihmisistä itsestään oman terveytensä asiantuntijoita. Tiedämme viiden vuoden päästä omasta terveydestämme huomattavasti enemmän kuin tiesimme kymmenen vuotta sitten. Omahoito ei tarkoita sitä, että ihmisen pitäisi hoitaa itseään yksin, vaan sitä, että terveydenhoito muuttuu yksilön tarpeisiin räätälöidyksi ja ihminen on itse entistä enemmän osallinen oman terveytensä hoitamisessa.