Maailma toimii uudenlaisella käyttöjärjestelmällä – kenellä on valta?

”Maailma, jossa teknologia on halpaa ja kaikkien saatavilla, toimii uudenlaisella käyttöjärjestelmällä. Suurin valta on siellä, missä on ymmärrystä uuden järjestelmän toimintalogiikasta.” Näin julisti teknologiayrittäjä Maria Ritola eilen Sitrassa. Sitran 50-vuotisjuhlavuoden startanneessa Valoa tulevaisuuteen -tapahtumapäivässä palattiin vuosi sitten julkaistuun analyysiimme tulevaisuuden suurista kehityssuunnista, megatrendeistä. Tilaisuudessa tarkasteltiin kulunutta vuotta ja pohdittiin miltä trendit teknologian kehitys, globaali keskinäisriippuvuus ja kestävyyskriisi näyttäytyvät vuonna 2017.

Ei puhuta teknologiasta, puhutaan arvoista

”Teknologia kehittyy tällä hetkellä niin huimaa vauhtia, että hatuista on pidettävä kiinni”, jatkoi Ritola. Teknologian huimasta kehityksestä saatiin menneen vuoden aikana useita kouriintuntuvia todisteita: tietokone voitti ihmisen intuitiota vaativassa Go-pelissä, robotti tunnisti syövän ja bioteknologiassa ja liikenteessä otettiin suuria harppauksia eteenpäin. Teknologiapuheessa on kuitenkin usein muiden kuin insinöörien vaikea pysyä mukana. Sitran strategiajohtaja Paula Laineen mukaan itse teknologian sijaan pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota ihmisten vaikuttimiin niin teknologian kehittämisessä kuin sen käyttämisessäkin. Vaikka ihmisen ja teknologian välinen suhde on vaikea, on teknologia aina kuitenkin ihmisen luomus. ”Esimerkiksi robottiautoja suunnittelevan insinöörin tavoitteena on varmasti turvallinen liikenne. Siksi en itse ainakaan lähtökohtaisesti pelkää ajatusta automaattiautoista”, kommentoi Laine. Vaikka tekniikkaa kehitettäisiinkin hyväntahtoisesti, on sillä usein tahtomattomia vaikutuksia ja seurauksia. Facebookin algoritmit edistävät kuplien syntymistä toisin kuin sen oli alun perin ehkä tarkoitus. Toisinaan myös välinpitämättömyys ja ymmärtämättömyys johtavat teknologian väärinkäyttöön, kuten valeuutisia tehtailevien teinien tapauksessa. ”Vaarallisinta kuitenkin on tahallinen demokratian arvojen ja ihmisoikeuksien vastainen vaikuttaminen teknologiaan,” Laine totesi. ”Pitäisi olla tarkkana siitä, minkälaisten arvot ohjaavat teknologian kehittämistä. Tämä on tärkeää erityisesti sellaisen teknologian kohdalla, joka tekee autonomisia päätöksiä”, jatkaa Ritola. Jos hyvin yksinkertainenkin teknologia voi muuttaa maailmaa radikaalisti, minkälaisen muutoksen tekoäly voikaan saada aikaan?

Luvassa annus horriblis vai valoisa juhlavuosi?

Teknologian kehitys on vaikuttanut myös globaalin keskinäisriippuvuuden syvenemiseen. Suurlähettiläs Hannu Himanen maalasi synkkää kuvaa sekä menneestä että tulevasta vuodesta. ”Johtajuusvajeesta kärsivä EU on surullisen heikko ja hajanainen. Länsimainen demokratia on lähes eksistentiaalisten haasteiden edessä. Kiristyvä kansainvälispoliittinen ilmapiiri heikentää rauhanomaisen kansainvälisen yhteistyön ja kehitysyhteistyön edellytyksiä entisestään”, listasi Himanen. Jatkuvasti muutoksessa oleva viestintäteknologia haasta jo muutenkin kriisissä olevaa perinteistä mediaa ja tukee vahvoja populistisia virtauksia. ”Hybridiset sodankäynnin keinot lisääntyvät ja informaatiovaikuttaminen saa yhä suuremman roolin.” Onko vuodesta 2017 tulossa annus horriblis? Tilanne ei ole välttämättä ole näin synkkä, lohdutti konfliktinratkaisujärjestö CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie. ”Ääri-ilmiöt mobilisoituvat todella nopeasti. Suurin osa kansasta ei kuitenkaan edusta ääriajattelua. Miten me valistuneet mobilisoituisimme tehokkaammin? Miten vastavoima kauhuskenaarioille järjestäytyy? Meillä on täysi valta sanoa, että myös toisenlaisia tulevaisuuksia voi olla”, kannusti Talvitie.

Ratkaisut ovat jo täällä

Tutkija Markus Vinnari ja Sitran johtava asiantuntija Markus Terho kannustivat myös pessimismin sijaan tarttumaan toimeen. ”Ratkaisut kriiseihin ovat jo täällä. Jokainen voi toimia jokapäiväisessä elämässään toisin. Pienet asiat ovat isoja asioita”, muistutti Vinnari viitaten ekologisiin ja eettisiin elämäntapoihin. Myös tilaisuuden yleisö oli varovaisen optimistinen. Yleisölle esitetyssä kysymyksessä liittyen maapallon tulevaisuuteen, ylivoimaisesti suurin osa oli sitä mieltä että tulemme selviämään, mutta erilaisessa ympäristössä johon sopeudumme tavallamme. Muutama oli jopa sitä mieltä, että maapallon tulevaisuus näyttää toiveikkaalta. Megatrendejä rakentamassa – valoa tulevaisuuteen -tilaisuus järjestettiin Sitrassa 12.1.2017. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa täällä. Megatrendit 2016 -analyysimme tarkastelee tulevaisuutta kolmen suuren teeman, teknologian kehityksen, globaalin keskinäisriippuvuuden ja kestävyyskriisin, näkökulmasta. Seuraava analyysimme megatrendeistä julkaistaan toukokuussa 2017.