sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Viime talven aikana suomalaisissa mediataloissa työskenteli maahanmuuttajataustaisia toimittajia. Toimittajat osallistuivat toimitusten arkeen ja saivat kukin suomalaisesta toimittajasta mentorin, joka tuki heitä harjoittelun aikana.
He pääsivät kirjoittamaan niin italialaisen pizzan saloista kuin maahanmuuttajien äänestysinnokkuudesta presidentinvaaleissa.
Kokeilun taustalla on Sitran rahoittama ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttama toimittajamentorointi, johon osallistui 17 ulkomaalaistaustaista toimittajaa. Kokeilussa oli mukana myös Yle, joka rahoitti osuutensa itse. Tavoitteena oli rikastaa journalismin moniäänisyyttä ja vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta.
Suomi monimuotoistuu yhä nopeammin mutta toimitukset eivät pysy tahdissa mukana. Koko maassa arvioidaan olevan miljoona vieraskielistä vuoteen 2040 mennessä. Tarvitsemme uudenlaisia keinoja saadaksemme eri väestöryhmät mukaan yhteiskuntaan ja vähentääksemme kulttuurien välisiä kuplia.
Kokeiluun osallistunut Darja Vesala on kotoisin Venäjältä ja työskenteli mentoroinnin ajan MTV Uutisissa. Ukrainasta tullut Nadiia Fedorova työskenteli Otavamediassa ja Irakista tullut Sarkawt Ahmed Rstem taas Helsingin Sanomissa.
Kysyimme heiltä, miltä työskentely suomalaisessa mediassa tuntui. Osaa haastattelimme alunperin englanniksi.
Millainen on kokemuksesi harjoittelu- ja mentorointiohjelmasta? Mitkä asiat suomalaisessa työyhteisössä yllättivät, ja kuinka helppoa tai vaikeaa oli päästä osaksi työyhteisöä?
Nadiia: Minut otettiin lämpimästi vastaan ja sain aina vastauksia ja apua. Samalla minulle annettiin vapaus ehdottaa omia aiheita ja työskennellä niiden parissa itsenäisesti. Yksi arvokkaimmista asioista oli, kun mentorini jätti kommentteja artikkeliluonnoksiini, jolloin pystyin itse tekemään korjauksia tai tarkentamaan yksityiskohtia.
Ainoa asia, joka rajoitti integroitumistani, oli suomen kielen taitoni puute. Olin päättänyt harjoitella suomea ja yritin olla käyttämättä englantia keskusteluissa. Tämä johti joskus tilanteisiin, joissa mieluummin jätin ilmaisematta ajatuksiani tai kommenttejani erityisesti kokouksissa, joissa oli paljon osallistujia.
Sarkawt: Se oli minulle hieno tilaisuus, opin siitä paljon. Kokemus avasi minulle hyviä yhteyksiä suomalaiseen journalistiyhteisöön.
Huomasin ensimmäisessä aamukokouksessa, että jokaisen toimittajan täytyy työskennellä yhden aiheen parissa sinä päivänä. Tämä yllätti minut kovasti. Muistan, kun työskentelin toimittajana kotimaassani, jokaiselta vaadittiin vähintään kahdeksan aiheen kirjoittamista päivässä.
Tapa, jolla suomalaiset journalistit kirjoittavat tarinoita, on täysin erilainen. He kirjoittavat suoraan ja selkeästi siten, että jokainen lukija voi ymmärtää sen.
Darja: Olen enemmän kuin tyytyväinen harjoittelukokemukseeni. Ensinnäkin ajatus mentoroinnista itsessään oli erittäin tuottava. Minun oli melko helppoa päästä osaksi tiimiä. Tässä suomen kielen taito ja mentori auttoivat. Melkein kaikki kollegani puhuvat englantia, ja epäselviä kohtia oli aina mahdollista selventää turvautumalla englannin kieleen.
Oliko tällainen mentorointi toimiva malli päästä sisälle suomalaiseen työelämään?
Darja: Minun mielestäni mentorointi oli hyvä kokemus. Opin miten suomalaiset kollegani työskentelevät tv-kanavalla ja syvensin myös omaa tietämystäni. Esimerkiksi paransin suomen kielen tasoani, yritin kirjoittaa uutisia suomeksi ja editoin videoita. Olen iloinen, että mentorini ja kollegani hyväksyivät ideani ja että minun materiaalini julkaistiin.
Nadiia: Mielestäni tämä on varsin tehokas malli. Se antaa maahanmuuttajataustaisille toimittajille mahdollisuuden näyttää taitonsa ja luoda kontakteja samalla, kun he oppivat työskentelyn erityispiirteistä suomalaisissa toimituksissa.
Sarkawt: Mentorointi on todella hyödyllistä ja tehokasta integroitumisen kannalta. Se lisää itseluottamusta ja saa tuntemaan, että on osa yhteiskuntaa. Lisäksi saa hyviä kontakteja ja verkostoja tulevaisuutta varten.
Mentorointi on todella hyödyllistä ja tehokasta integroitumisen kannalta. Se lisää itseluottamusta ja saa tuntemaan, että on osa yhteiskuntaa. Lisäksi saa hyviä kontakteja ja verkostoja tulevaisuutta varten.
Sarkawt Rstem
Mitkä ovat mielestäsi suurimpia esteitä ulkomaalaistaustaisten ihmisten työllistymiselle Suomessa?
Darja: Jos puhutaan nimenomaan journalismin alasta, niin se on ensinnäkin kieli. Kieli on toimittajan työkalu, ja siksi suomen kielen kunnollinen osaaminen on mielestäni välttämätöntä.
Yleisesti ottaen hyvä suomen kielen taito on suotavaa lähes kaikilla työelämän aloilla. Ei vain tehdäkseen laadukasta työtä, vaan ollakseen vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa ja integroituakseen suomalaiseen kulttuuriin.
Hyvä suomen kielen taito on suotavaa lähes kaikilla työelämän aloilla. Ei vain tehdäkseen laadukasta työtä, vaan ollakseen vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa ja integroituakseen suomalaiseen kulttuuriin.
Darja Vesala
Nadiia: Suurimmat rajoittavat tekijät ovat suomen kielen taitotaso, ammatillisen verkoston puute ja kova kilpailu. Ulkomaalaisten palkkaaminen ja integroiminen vaatii työnantajilta lisäponnisteluja. Mediat epäröivät usein investoida aikaa ja rahaa maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin, vaikka pitkällä aikavälillä tämä voisi johtaa monipuolisempaan sisältöön.
Sarkawt: Kieli on suurin ongelma maahanmuuttajalle alalla kuin alalla. Joskus työnantajat eivät halua palkata ulkomaalaisia, ja joskus ulkomaalainen tarvitsee kontakteja saadakseen mahdollisuuden.
Tällaisia juttuja Fedorova, Rstem ja Vesala kirjoittivat
Tämä tavallinen tuote hämmästyttää Suomeen muuttaneita ruokakaupassa MTV Uutiset 26.10.2023
Venäjä julkaisi oman ”Wikipedian” – varsinainen Wikipedia aiotaan sulkea MTV Uutiset 15.1.2024
Haluaisin palavasti äänestää Suomen presidentinvaaleissa mutta en voi HS 10.2.2024
Tällaista keskustelua arabiankielisissä someryhmissä käydään Suomen rajasta HS 30.3.2024
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.