Mikä on heikko signaali?

Tulevaisuutta voi lähestyä kolmella tavalla. Ensimmäinen on nykyhetkessä selvästi näkyvien kehityskulkujen tunnistaminen ja niiden seurausten miettiminen. Oletuksena on tällöin, että jonkinlainen tulevaisuus on jo nähtävissä nykyhetkestä käsin ja nykyhetkessä tulee keskittyä varautumaan tuleviin muutoksiin. Tätä lähestymistapaa voisikin kutsua tulevaisuuteen varautumiseksi. Megatrenditarkastelut ovat yksi esimerkki tästä lähestymistavasta.

Mutta mitä jos lähdetäänkin siitä, että tulevaisuutta ei vielä ole, vaan se tehdään yhdessä? Tällöin päästään keskusteluun toivottavista tulevaisuuksista ja siitä, miten ne rakennetaan. Tätä lähestymistapaa voisi kutsua tulevaisuuksien suunnitteluksi. Visiointi on olennainen osa tulevaisuuden suunnittelua.

Kolmas ja usein vähemmälle huomiolle jäävä lähestymistapa on tulevaisuuksien avartaminen. Siinä tavoitteena on laajentaa tulevaisuuskuvien kirjoa ja haastaa tulevaisuudesta tehtyjä oletuksia. Tästä on hyötyä niin tulevaisuuksien suunnitteluun kuin niihin varautumiseen. Kun tulevaisuuksia on takataskussa useampi, mahdollisia yllättäviä tilanteita tulee eteen vähemmän ja varautuminen helpottuu. Toisaalta laajasta tulevaisuuksien kirjosta voi löytyä sellaisia toivottavia tulevaisuuksia, joita ei ole aiemmin tullut mieleen.

Heikot signaalit tulevaisuuksien avartajina

Heikolle signaalille on annettu useita määritelmiä vuosien varrella (van Veen & Ortt 2021). Futuristi Elina Hiltusen määritelmän mukaan heikko signaali on ensioire muutoksesta tai merkki nousevasta asiasta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä (Hiltunen 2010). Se on jokin asia, joka on todella tapahtunut jo, mutta joka tuntuu meistä jotenkin oudolta, yllättävältä, naurettavalta tai pöyristyttävältä.

Heikko signaali voidaan tulkita merkiksi jostain suuremmasta mahdollisesta muutoksesta. Heikossa signaalissa voidaan ajatella olevan kolme osaa (Hiltunen 2008):

1. Itse asia tai ilmiö
2. Signaali, eli uutinen, kuva, palvelu, esine, tarina, tapahtuma, joka kertoo asiasta
3.  Tulkinta, eli miten signaali vastaanotetaan, miten se liitetään tulkitsijan omaan näkemykseen ja maailmankuvaan ja miten sitä käytetään.

Juuri tulkinta tekee heikosta signaalista heikon. Yllättävyys tai outous riippuu tulkitsijasta ja sitä voisi ajatella etäisyytenä: kuinka kaukana signaali on havaitsijan tulkintakehikosta eli kuinka hyvin se sopii olemassa olevaan maailmankuvaan ja käsitykseen nykytilanteesta (van Veen & Ortt 2021). Esimerkiksi muokatun hiivan tuottama silkki saattaa tuntua maallikosta yllättävältä, mutta aiheen tutkijalle se on arkipäivää. Samoin joitakin monisuhteisuus (polyamoria) saattaa hämmästyttää, kun taas toisille se on osa elämää.

Heikot signaalit voivatkin auttaa tunnistamaan omia oletuksia niin nykyhetkestä kuin tulevaisuuksista. Mitä jos astun oman kuplani ulkopuolelle? Miten sama signaali tulkittaisiin toisista näkökulmista käsin? Miten omat arvoni ja ihanteeni vaikuttava tulkintaan? Näillä kysymyksillä voi päästä kiinni myös siihen, miksi muut pitävät jotain itselle tuttua outona tai yllättävänä. Uteliaisuus ja halu ymmärtää ovat avaimia niin tulkintaan kuin tulkinnoista keskustelemiseen.

Heikkojen signaalien tulkintaa voisi verrata matkaoppaan kirjoittamiseen: siinä pyritään kuvaamaan ajatuksellisesti kaukaista paikkaa omasta tutusta paikasta käsin. Opas heijastaa paitsi kirjoittajan kokemuksia, myös hänen maailmankuvaansa. Oppaassa kuvatun kaukaisen paikan asukkaat saattavat suhtautua huvittuneesti tai jopa ärtyneesti oppaaseen, mutta samalla sen avulla voi ymmärtää tulkitsijan ajattelua ja näkökulmaa paremmin.

Kuten matkaoppaat, myös heikkojen signaalien käyttö on muuttunut ajan myötä, mikä näkyy määritelmissä (van Veen & Ortt 2021). Ennen 1980-lukua heikko signaali tarkoitti nousevaa ilmiötä. Signaalien käyttö oli suhteellisen suoraviivaista: ne kertoivat asioista, joihin tuli varautua. Sittemmin on korostunut yhä enemmän asioiden keskinäisriippuvaisuus, vaikutusten ennakoimattomuus ja signaalien epämääräisyys. Postnormaalissa ajassa heikkojen signaalien hyöty ei olekaan yllätysten ennusteina – tulevaisuus on arvaamaton. Sen sijaan heikot signaalit auttavat tunnistamaan ja haastamaan omia ja muiden oletuksia ja tulevaisuusnäkemyksiä – ja sitä kautta myös toimimaan nykyhetkessä, jotta tulevaisuus olisi toivottava.

Heikkoja signaaleja tunnistetaan usein osana toimintaympäristön tarkastelua (engl. horizon scanning, environmental scanning) täydentämään trenditarkastelua tai pohjana villien korttien määrittämiselle. Tällöin ne ovat osa tulevaisuuteen varautumista.

Heikkoja signaaleja voidaan käyttää myös tuomaan esille tulevaisuusoletuksia, haastamaan käsityksiämme tulevaisuuksista ja laajentamaan mahdollisten tulevaisuuksien valikoimaa. Sitran Heikot signaalit -työssä korostamme tätä puolta heikoista signaaleista. Heikot signaalit täydentävät toki Sitran megatrendejä ja visiotyötä, mutta tavoitteena on erityisesti auttaa kuvittelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia ja haastaa tulevaisuudesta tekemiämme oletuksia.

Heikot signaalit ja megatrendit

Megatrendit ja trendit ovat tällä hetkellä nähtävissä olevia muutoksen suuntia. Ne kertovat nykyisen järjestelmän kehityksestä ja antavat kokonaiskuvan tämän hetken muutoksista. Ne luovat hyvän pohjan tulevaisuuksien hahmottamiselle ja yhteiselle keskustelulle, mutta yksinään ne eivät riitä. Jos nimittäin tuijottaa vain megatrendejä, voi jäädä meneillään olevien muutosten vangiksi ja tulla sokeaksi yllätyksille.

Heikot signaalit täydentävät trendejä paitsi tuomalla yllättävämpiä kehityskulkuja tarkasteluun, myös ohjaamalla toisenlaiseen ajatteluun. Jos trendit ohjaavat ajattelemaan jatkuvuuksia ja kysymään ”mitä seuraavaksi?”, heikot signaalit korostavat epäjatkuvuutta ja kannustavat kysymään ”mitä jos?”. Mitä jos muutkin kuin ihmislajin edustajat nähtäisiin oikeushenkilöinä? Mitä jos kaikki saisivat perustuloa?

Joskus sama asia voi tulkinnasta riippuen olla sekä trendi että heikko signaali – tai tarkemmin sanoen samaa asiaa voidaan lähestyä joko trendien tai heikkojen signaalien kautta. Kun asiaa katsotaan trendinä, se nähdään kehityskulkuna nykysysteemin sisällä. Jos taas jotakin ilmiötä tarkastellaan heikkojen signaalien kautta, se voidaan nähdä merkkinä jostakin, joka haastaa nykyjärjestelmää.

Heikot signaalit ovat siis työkalu toisenlaisten maailmojen kuvittelemiselle ja nykyisten haastamiselle. Ne auttavat meitä kysymään: mitä jos kaikki olisikin toisin? Tämä tekee niistä trendeihin verrattuna myös hankalampia. On helpompi ajatella pieniä muutoksia nykyiseen kuin täysin toisenlaisia tulevaisuuksia. Kuitenkin haastaminen ja toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelu on erityisen tärkeää postnormaalissa yllätysten ajassa, koska vanhat tavat toimia ja vanhat käsitykset tulevaisuudesta eivät auta meitä ratkaisemaan tämän hetken haasteita. Siksi on tarpeen uudelleenajatella yhteiskunnan rakenteita ja ajatusmalleja, jotta pääsemme kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Heikkojen signaalien tarkastelu auttaa parhaimmillaan:

• tunnistamaan ja haastamaan tulevaisuusoletuksia ja siten avartamaan omaa käsitystä siitä, mitä kaikkea voi tapahtua tulevaisuudessa
• ymmärtämään paremmin erilaisia näkökulmia ja niiden syitä
• sisäistämään yllätyksellisempiä kehityskulkuja ja pohtimaan asioita oman elämän tai vaikkapa työn, kulttuurin tai kansalaistoiminnan kannalta
• tunnistamaan uusia mahdollisuuksia, tapoja vaikuttaa ja nupullaan olevia kehityskulkuja, joita haluaa vahvistaa – ja siten rakentaa parempia tulevaisuuksia yhdessä.

Tulevaisuus ei ole jokin abstrakti, yläpilvessä oleva kehityskulkujen ja yllätysten rypäs, vaan jotain, mikä tapahtuu juuri meille, juuri tässä, seuraavina hetkinä. Mitä jos se onkin jotain aivan muuta?

Lähteet

Hiltunen, E. (2008). The future sign and its three dimensions. Futures, 40(3), 247-260.

Hiltunen, E. (2010). Weak signals in organizational futures learning. Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis, A, 365

van Veen, B. L., & Ortt, J. R. (2021). Unifying weak signals definitions to improve construct understanding. Futures, 134, 102837

Artikkeli on julkaistu alun perin 23.11.2018 Sitran ensimmäisen heikot signaalit -julkistuksen yhteydessä. Artikkelia on päivitetty helmikuussa 2022 uusimman Heikot signaalit 2022 -selvityksen pohjalta.