sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tanska pärjää Aasiassa Suomea paremmin, vaikka olemme monessa asiassa parempia – jopa maailman huippuja.
”Olen kärvistellyt Tanskan kanssa. Pieni, suurin piirtein Suomen kokoinen, maa on onnistunut brändäämään itsensä esimerkiksi maailman parhaana kaukolämpöosaajana. Eihän se pidä edes paikkaansa, sillä Suomi on maailman paras kaukolämpöosaaja!” sanoo Sitran Itä-Aasian johtava asiantuntija Teppo Turkki näreissään.
Tanskasta on nopeasti tullut Itä-Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Etelä-Koreassa, merkittävä uusien ympäristöratkaisujen teknologiakehittäjä, uusiutuvan energian asiantuntija, ekokonsultti, kestävän kaupunkikehityksen ja designin osaaja.
”Kyse ei ole enää kvantitatiivisista faktoista, tyyliin montako tonnia ja kuinka nopeasti, vaan siitä, kuinka osaamme kertoa tarinamme. Tanska on osannut brändätä itsensä hienosti. Suomen ja suomalaisyritysten pitäisi ottaa siitä mallia ja opetella kertomaan oma tarinansa ja se, että meillä on ratkaisut juuri teidän ongelmiinne”, sanoi hallitusammattilainen ja Hankenin professori Anne Brunila.
Turkki ja Brunila puhuivat Aasian noususta ja Suomen menestymisen mahdollisuuksista Sitra-Debatti-tilaisuudessa tiistaina Helsingissä. Sitra-Debatin tarkoituksena on nostaa esiin Suomen tulevaisuuden kannalta kiinnostavia ja ajankohtaisia keskustelunaiheita.
Teppo Turkin mukaan Aasian nopea talouskasvu, kaupungistuminen ja keskiluokan nousu ovat tulevien vuosikymmenien merkittävimpiä maailmantalouden moottoreita. Tämän moottorin kyydissä Suomenkin kannattaa olla mukana ja kirjoittaa itsensä sisään Aasian nousuun.
”Sitran tehtävänä on ymmärtää Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia megatrendejä ja muutosta. Aasian nousu on Suomen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta niitä isoimpia megatrendejä, jotka meidän pitää ottaa huomioon”, Turkki sanoi.
Turkin mukaan erityisen merkittävää on Suomen – ja koko maapallonkin – kannalta on Aasian keskiluokan kasvu.
Tällä hetkellä Aasiassa on puoli miljardia keskiluokkaan kuuluvaa ihmistä, mutta vuoteen 2020 mennessä keskiluokkaan nousee 1,7 miljardia ihmistä ja vuoteen 2030 mennessä kolme miljardia. Aasian kehityspankin laskelmien mukaan Aasian keskiluokkavetoinen kulutus kasvaa vuoteen 2030 mennessä 24 biljoonaan euroon, eli 43 prosenttiin koko maailman kulutuksesta.
”On koko maapallon tulevaisuuden kannalta fundamentaalista, miten nämä uudet kuluttajat käyttäytyvät. Toistaiseksi he tavoittelevat länsimaista elämäntyyliä, mikä on resurssien kulutuksen tai vaikka ilmastonmuutoksen kannalta haastavaa. Voitaisiinko tässä vaikuttaa siihen, että uuden aasialaisen keskiluokan elämäntyyli olisikin esimerkiksi resurssitehokkaampi ja ekologisempi? Suomella olisi tässä hyvä paikka toimia osaajana, liiketoiminnan kehittäjänä ja kauppiaana”, Turkki sanoi.
Turkki esitti tilaisuudessa myös, että suomalaisesta kestävästä hyvinvoinnista, esimerkiksi julkisen sektorin palveluista, voisi tulla Aasiassa menestystuote. Tästä debattitilaisuuden toinen puhuja Anne Brunila oli kuitenkin eri mieltä.
”Me emme ole pystyneet tekemään sote-uudistusta emmekä kuntauudistusta, joten en tiedä, kuinka hyvää meriittiä meillä tästä on. Meidän pitää ensin ratkoa omat hyvinvointivaltion ongelmamme ennen kuin voimme niitä lähteä markkinoimaan”, Brunila vastasi ja nauratti yleisöä.
Suomi tarvitsee Turkin mukaan ennen kaikkea lisää kahdenvälistä yhteistyötä Kiinan, Japanin, Etelä-Korean, Taiwanin ja Indonesian kanssa. Esimerkiksi kestävällä, edullisella ja ekologisella kaupunkirakentamisella on Aasiassa valtava kysyntä, ja Suomella olisi näillä sektoreilla hyvää osaamista. Erityisen tärkeää on nyt lisätä Suomen läsnäoloa ja verkostoitumista Aasiassa.
”Jos vertaa Suomea useiden eurooppalaisten valtioiden, kuten Saksan, Ruotsin, Tanskan tai Englannin, aktiivisuuteen ja läsnäoloon idässä, laahaamme jäljessä”, kirjoittaa Turkki Katse itään -työpaperissaan. Keskustelutilaisuuden pohjaksi tehty Katse itään on luettavissa täältä.
Videokooste Sitra-Debatti keskustelutilaisuudesta.
Suosittelemme