Millainen on tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta?

Suomi ei ole Euroopassa ainoa, joka kamppailee vaikeiden rakenteellisten ongelmien kourissa. Miten eurooppalaista hyvinvointiyhteiskuntaa sitten pitäisi uudistaa? Säästöt toimivat vain laastarina, linjaa seitsemän eurooppalaisen ajatushautomon verkosto viime viikolla julkaistussa yhteistyöpaperissaan.

Hyvinvointivaltio on toiminut Euroopan ja eurooppalaisuuden perustana. Tänäkin päivänä se on edelleen yhteisen Eurooppamme ydin. Eurooppalaiset hyvinvointimallit ovat kuitenkin joutuneet viime vuosina ankaran tarkastelun kohteeksi. Suomi ei ole Euroopassa ainoa, joka kamppailee vaikeiden rakenteellisten ongelmien kuten kestävyysvajeen ja korkean työttömyyden kourissa.

Viime vuosina on käynyt selväksi, että eurooppalainen malli on tällaisenaan kestämätön ja uudistusten tarpeessa. Kuten Saksan liittokansleri Angela Merkel on todennut, Euroopan unionin väestön osuus on vain noin 7 prosenttia maailman väestöstä, mutta samalla EU tuottaa 25 prosenttia sen bruttokansantuotteesta ja on vastuussa jopa yli 50 prosentista maailman julkisesta hyvinvointikulutuksesta.

Hyvinvointiyhteiskuntien ylläpitämisen kustannukset tulevat jatkossa lisääntymään ​​väestörakenteen muutosten, heikon talouskasvun ja muiden globaalien paineiden tuloksena. Muutoksessa oleva työelämä ja kilpailu kehittyvien talouksien kanssa herättävät myös perustavanlaatuisia kysymyksiä, joihin Euroopan johtajien on ollut vaikea löytää vastauksia.

Suurimmat erot sosiaalimenoissa löytyvät ”vanhojen” teollisuusmaiden ja kehittyvien markkinoiden välillä. Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Korean sosiaalimenot ovat vain pieni murto-osa kehittyneiden talouksien sosiaalimenoista. Kehittyvien maiden sosiaalimenot tulevat jatkossa todennäköisesti kuitenkin kasvamaan maiden vaurauden lisääntyessä ja niiden pyrkiessä edelleen kehittämään yhteiskuntiaan.

Vaikka on selvää, että muutoksia rakenteisiin on tehtävä, on sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen kustannusten vaikutusta Euroopan kilpailukykyyn tarkasteltava huolellisesti. On levinnyt huoli, etteivät kansalliset hallitukset tai EU kokonaisuutena pysty estämään keskipalkkojen laskua ja tuloerojen syvenemistä.

Nyt, jos koskaan, on asianmukaista kysyä: mitä pitäisi muuttaa ja miten muutos tehdään?

Säästöt toimivat vain laastarina

Vision Europe Summit (VES) -yhteistyö, jossa myös Sitra on mukana, keskittyy tänä vuonna tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaan. Tavoitteena on yhdessä johtavien eurooppalaisten ajatushautomoiden ja säätiöiden yhteistyössä kehittää innovatiivisia suosituksia siitä, kuinka eurooppalaisissa yhteiskunnissa varmistetaan pitkän aikavälin kestävyys. Viime viikolla VES-yhteistyössä julkaistussa ja brittiläisen Chatham Housen tuottamassa johdantopaperissa the Welfare State in Europe – Visions for Reform on käsitelty eurooppalaisten yhteiskuntien haasteita tänä päivänä ja sitä, mitä ne tulevat olemaan tulevaisuudessa.

Vaikka yhteiskuntiemme rahoituksen tuleekin olla kestävällä pohjalla, rankat säästötoimet toimivat vain laastarina, linjaa VES-yhteistyössä julkaistu johdantopaperi. Ehdotus siitä, että hyvinvointimme kustannusten täytyy laskea jyrkästi suhteessa bruttokansantuotteeseen, on ongelmallinen. Hyvinvointiyhteiskunta on ollut toimiva järjestelmä sosiaalisten riskien hallinnassa. Kriitikot usein unohtavat, että käsitellessään näitä riskejä tehokkaasti mallimme on pystynyt takaamaan Euroopan taloudellisenkin menestyksen. Hyvinvointiyhteiskunnan toimet pitäisikin nyt nähdä sosiaalisena investointina tulevaisuuteen.

Hyvinvointivaltio on aikanaan rakennettu riskien jakamisen perustalle. Tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta tulisi rakentaa yhtä lailla sekä riskien jakamisen että niiden ehkäisyn periaatteelle. Hyvin suunniteltu ja taloudellisesti tasapainossa oleva yhteiskunta voi edistää kestävää kasvua.

Hyvinvointiyhteiskuntamme uudistustyössä avainkysymyksiä ovat siis ainakin

1. talouden pitkän ja lyhyen aikavälin haasteiden yhteensovittaminen,
2. uusien hyvinvoinnin ulottuvuuksien ja työelämän muutoksen integroiminen osaksi hyvinvointimallia sekä
3. EU:n sosiaalisen agendan mahdollisuuksien pohtiminen.

Sitra johtaa VES-hankkeessa hyvinvointiyhteiskunnan hallinnan (engl. governance) kehittämistä tarkastelevaa asiantuntijaryhmää. Ryhmässä etsitään vastauksia muun muassa siihen, miten eurooppalaisten yhteiskuntien uudistumiskykyä voidaan vahvistaa. Lisäksi ryhmän työskentelyssä olennaisia kysymyksiä ovat: miten varmistetaan resurssien tehokas ja joustava käyttö pyrittäessä vastaamaan monimutkaisiin ja nopeasti muuttuviin hyvinvointihaasteisiin? Miten hallintamalleja tulisi uudistaa sosiaalisten investointien edistämiseksi ja ympäristönäkökulmien mukaan ottamiseksi? Miten varmistetaan kansalaisten riittävä osallistuminen sekä tarkoituksenmukainen työnjako ja yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välillä? Lopuksi vielä pohditaan EU:n mahdollisia rooleja tulevaisuudessa sosiaalisen kestävyyden edistämisessä.

Yhteistyön hedelmät julkaistaan marraskuussa Vision Europe Summit -tilaisuudessa yhdessä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta tarkastelevien raporttien kanssa.

On hyvin tiedossa, että hyvinvointiyhteiskunnat ovat ”tahmeita” siinä mielessä, että poliittisesti suuria muutoksia on äärimmäisen vaikea tehdä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uudistuksille olisi tarvetta. Eurooppalaisen hyvinvointimallin tulevaisuus on vielä sumuverhon peitossa, mutta yhteisiä arvojamme, kuten solidaarisuus ja tasa-arvo, seuraamalla ja rohkeasti rakenteita uudistamalla voi näkymä kirkastua.

Hollantilaista professori Anton Hemerijckiä lainaten:

”Both the welfare state and EU, two major feats of mid-twentieth century institutional engineering, have at critical times been able to reinvent themselves.”

Julkaisun tiedot

The Welfare State in Europe – Visions for Reform
http://www.vision-europe-summit.eu/
Vision Europe Summit -verkostoyhteistyössä mukana ovat:
Bertlesmann-säätiö
Chatham House
Bruegel
Jacques Delors -instituutti
Compagnia di San Paolo
Calouste Gulbenkian -säätiö
Sitra