Minulla on metsää, mitä ihmettä sillä pitäisi tehdä?

600 000 suomalaista yksityishenkilöä omistaa yksin tai yhdessä muiden kanssa suomalaista metsää. Moni meistä on perinyt metsää eikä metsänhoito ole mitenkään tuttua entuudestaan. Vielä vähemmän tuttua se on digitalisaation itsestäänselvyytenä ottaville lapsille. Metsänhoitoon tarttuminen ei ole lainkaan helppoa eikä moni haluaisi käyttää valtavasti aikaa asiaan perehtymiseen tai perehdyttämiseen. Lisäksi arvomaailma voi asettaa omia haasteitaan metsänhoidon vaihtoehtoja punnitsemiseen. Mikä avuksi?

Suurin osa metsänomistajista haluaa metsästään taloudellista turvaa ja tuloja. He yleensä asuvat lähellä metsäänsä ja ovat tottuneet hyödyntämään metsiään. Kolmannes metsänomistajista korostaa puolestaan luontoarvoja. Heistä moni asuu kaupungissa ja omistaa kohtalaisen pienen palan metsää. Viimeiselle kolmannekselle metsänomistajista ei ole erityisiä tavoitteita metsänsä suhteen. He ovat yleensä perineet metsän ja ovat ilman mitään sidettä metsäänsä.

Päätöksentekoa hankaloittaa lisäksi julkinen keskustelu puun riittävyydestä ja toisaalta metsätalouden ympäristövaikutuksista. Miten uusille biojalostamoille löytyy Suomesta kestävästi tarpeeksi raaka-ainetta? Pitäisikö metsiä hakata enemmän ja jos kyllä, niin miten? Mitkä ovat avohakkuun ja jatkuvan metsän kasvatuksen hyödyt ja haitat?

Nämä kaikki pistävät tuskailemaan. Helposti asialle ei lopulta tee mitään, jolloin metsissä piilevä valtava potentiaali jää hyödyntämättä.

”Ultrahack pelastaa!”

Tähän kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävään problematiikkaan etsittiin ratkaisuja Ultrahack –viikonlopussa huhtikuussa 2017. Koodareille suunnatussa tapahtumassa joukkueet ratkoivat erilaisia haasteita, joista yksi oli Sitran, MHG Systemsin, Metsäkeskuksen ja DataBio-projektin järjestämä “Hacking Value from Forests” -haaste. Suomessa on maailman parasta dataa metsistä. Haasteessa oli annettu tiimien käyttöön Metsäkeskuksen hila-aineiston ja Wuudis-palvelun data, joista näkyy esimerkiksi eri alueiden puiden pituus, paksuus ja lajikohtainen tilavuus. Koodaritiimit tekivät koko viikonlopun tiiviisti töitä asiantuntevien mentoreiden opastuksella ja esittelivät tuotoksensa sunnuntaina tuomaristolle.

Ratkaisut olivat kekseliäitä ja monipuolisia. Niissä pyrittiin yhdistämään käytettävyys, mahdollisuus käyttää ratkaisua koulutukseen sekä uusi lähestymistapa metsänhoitoon.

Pääpalkinnon, 5000 euroa, nappasi Forest Designer VR -niminen joukkue, joka kehitti virtuaalitodellisuuspeliä, jonka pelikenttä rakentuu oikeasta metsätiedosta. Metsänomistaja ja -hoitaja voivat näin yhdessä suunnitella metsänhoitoa innovatiivisella visuaalisella työkalulla. Peliä voitaisiin myös käyttää nuorten metsänhoitoon perehdyttämiseen uudella tavalla. Ratkaisussa yhdistyy hienosti innovatiivisuus ja koulutuskäyttö.

Toiseksi tullut joukkue Perfekt Forest keräsi 2000 euron palkinnon. Joukkue loi prototyypin nuorille suunnatusta mobiilisovelluksesta, joka helpottaisi joukkosijoittamista metsäkohteisiin. Sovelluksella saisi helposti muodostettua ryhmiä, jotka voisivat yhdessä sijoittaa eri käyttötarkoituksessa oleviin metsäkohteisiin.

Kolmanneksi tullut joukkue, Silva, kehitti sovelluksen, jossa esitellään kolme eri vaihtoehtoa metsänhoitoon ja niiden tuotto-odotuksia pitkän ajan kuluessa. Sovellus oli vasta prototyyppi, mutta se nosti hyvin esille tarpeen saada helppokäyttöisiä työkaluja eri metsänhoitovaihtoehtojen seurausten visualisointiin.

Myös puutuotteiden elinkaaren seurantaan tarjottiin lupaavia ja innostavia ratkaisuja, esimerkiksi hyödyntämällä lohkoketjuteknologiaa. Ohjelmistokehityksen ja metsädatan yhdistäminen tuotti mielenkiintoisia uusia avauksia – näin käy, kun eri alojen asiantuntijat saadaan kohtaamaan avoimella ja uteliaalla mielellä. Haluamme vielä kiittää kaikkia osallistujia osallistumisesta määrittelemämme haasteen ratkaisemiseen. Viikonloppu oli hieno oppimiskokemus. Toivomme, että se oli sitä myös teille!

Aktiivinen ja kestävä metsänhoito on meidän kaikkien etu: Uusiin kiertotalouden mukaisten biotuotteiden valmistukseen saadaan raaka-aineita, metsäekosysteemipalveluille luodaan taloudellisia edellytyksiä ja ilmastonmuutosta torjutaan metsien muodostamilla hiilinieluilla.

Metsät ovat Suomen keskeisimpiä voimavaroja, joiden potentiaali jää nopeasti muuttuvassa maailmassa alihuomioitua ja -hyödynnettyä ellei metsäala pysy muutoksessa mukana. Mikseivät diginatiivit metsänomistajat vaatisi jatkossa metsänhoitopalveluistaan vastaavaa helppokäyttöisyyttä kuin esimerkiksi musiikin suoratoistopalveluistaan?