Mitä jäi käteen YK:n luontokokouksesta Kolumbiasta? Lue 4+1 nostoa

Paz con la naturaleza – rauha luonnon kanssa. Tämä oli Kolumbiassa viikonloppuna päättyneen YK:n luontokokouksen tunnuslause.

Miten maailman maat onnistuivat iskulauseen toteuttamisessa? Mitä neuvotteluissa saatiin aikaan? Sitra seurasi kokouksen kulkua paikan päällä Kolumbian Calissa. Koostimme kokouksen annin 4+1 nostoon.

1. Geenitiedon soveltamisesta maksettavista korvauksista päästiin sopuun

Kasvien ja eläinten geneettistä tietoa hyödynnetään muun muassa lääkkeiden kehittämisessä, kosmetiikan valmistuksessa ja kemianteollisuudessa. Käytännössä tämä tapahtuu niin kutsutun digitaalisen sekvenssoinnin avulla.

Maailman maat ovat käyneet jo pitkään neuvotteluja siitä, miten geenitiedon kaupallinen hyödyntäminen tulisi korvata maille tai yhteisöille, joiden alueelta geenitieto on peräisin.

YK:n luontokokouksen suurimpia saavutuksia oli se, että geenitiedon korvauksista päästiin vihdoin sopuun. Osapuolet päättivät perustaa rahaston (Cali Fund), johon geneettistä tietoa hyödyntävät yritykset voivat maksaa vapaaehtoisia korvauksia 0,1 prosenttia liikevaihdostaan tai prosentin voitostaan.

Maksuja suorittaisivat yritykset, jotka täyttävät kaksi kolmesta seuraavista kriteereistä:

• kokonaisvarat 20 miljoonaa dollaria
• liikevaihto 50 miljoonaa dollaria
• voitto 5 miljoonaa dollaria.

Maksujen saaminen liikkeelle vaatinee kansallista lainsäädäntöä. Vähintään puolet rahaston varoista on tarkoitus suunnata alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen nimeämiin kohteisiin.

2. Luontokadon torjumisen valtavirtaistamisessa varovaista edistystä

Calissa hyväksyttiin periaatteet, joiden mukaan luontokadon vastaiset toimet otettaisiin huomioon laajasti eri toimialoilla. Tämän niin kutsutun valtavirtaistamisen periaatteet koskevat kaikkia sektoreita, mutta erikseen mainittiin muun muassa energia-, kaivos- ja prosessiteollisuus, infrastruktuurin rakentaminen, maa- metsä- ja kalatalous sekä turismi.

Tavoitteet valtavirtaistamiselle eivät kuitenkaan ole kovin konkreettisia ja periaatteet nojaavat pitkälti hyvien käytänteiden ja työkalujen jakamiseen. Calissa käynnistyi Mainstreaming Champions -ryhmä, jossa myös Suomi mukana.

3. Alkuperäiskansojen ääni paremmin kuuluviin

Alkuperäiskansoilla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Alkuperäiskansat edustavat noin viittä prosenttia maailman väestöstä, mutta ne asuttavat yli 40 prosenttia maailman luonnontilaisesta alueesta. Nyt alkuperäiskansat saivat oman, luontosopimuksen toimeenpanoa tukevan, toimielimen (subsidiary body for implementation), jonka kautta alkuperäiskansat voivat paremmin tuoda esiin näkemyksiään ja jakaa tietämystään.

4. Kiista rahoituksesta jumitti luontotavoitteiden toimeenpanoa ja seurantaa koskevat kirjaukset

Useissa arvioissa on todettu, että Kolumbian luontokokouksen tulokset jäivät laihoiksi. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Calissa jäivät sopimatta rahoituskysymykset sekä sääntökirja eli se, miten globaalia biodiversiteettikehikkoa toimeenpannaan ja miten tätä seurataan.

Montrealissa kaksi vuotta sitten tavoitteeksi asetettiin, että kehittyneistä maista kehittyviin maihin annettavan biodiversiteettirahoituksen määrä nousisi 20 miljardiin dollariin vuonna 2025 ja ainakin 30 miljardiin vuonna 2030. Kokonaisuudessaan kansallisten biodiversiteettistrategioiden ja toimintasuunnitelmien (NBSAP) toimeenpanoon pitäisi olla globaalisti käytettävissä 200 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä.

Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, Calissa globaalin etelän maat esittivät perustettavaksi uutta biodiversiteettirahastoa ja strategiaa, joiden avulla varat saataisiin liikkeelle.

Näistä kokouksessa ei päästy sopuun. Monet globaalin etelän maat olivat sitoneet rahoituskysymykset ja sääntökirjan yhteen eli rahoituskysymysten jumiutumisen jälkeen kokouksessa ei ollut enää edellytyksiä sopia sääntökirjasta.

Maailman ympäristörahaston (GEF) alla toimii kuitenkin Montrealissa kaksi vuotta sitten perustettu biodiversiteettikehikon rahasto (GBFF), johon kehittyneet maat ovat tähän mennessä lahjoittaneet 396 miljoonaa dollaria.

+1 Biodiversiteettikrediittejä koskevat keskustelut vetivät teltat täyteen

Virallisten neuvottelujen lomassa tapahtumapaikalla järjestettiin lukuisa määrä sivutapahtumia. Erityisesti biodiversiteettikrediittejä ja luontopositiivisuuden mittaamista koskevat tilaisuudet vetivät teltat täyteen kuulijoita. Biodiversiteettikrediitti on sertifikaatti, joka edustaa mitattua ja näyttöön perustuvaa yksikköä ja positiivista muutosta luonnon monimuotoisuudessa.

Euroopan komission edustajat kertoivat, että komissio tulee edistämään kannustimia luontotoimien ja yksityisen rahoituksen vauhdittamiseksi. Komission tavoitteena ei kuitenkaan ole kehittää kompensaatiomekanismia, joka velvoittaisi yrityksiä hyvittämään luontohaittojaan. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli (International Advisory Panel on Biodiversity Credits, IAPB) puolestaan julkaisi kehikon korkealaatuisille biodiversiteettikrediiteille (englanniksi).

Nature Positive -aloite on 30 organisaation verkosto, jonka tavoitteena on tukea globaalia tavoitetta luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon monimuotoisuuden tilan kääntämisestä kasvu-uralle vuoteen 2030 mennessä. Aloitteella on käynnissä konsultaatio luontopositiivisuuden mittareista.

Keskusteluissa heijastui näkemys, että myös yritysten tulisi pystyä todentamaan toimiensa vaikutukset luontoon. Eli ei riitä, että yritykset vähentävät haitallisia vaikutuksia luontoon, vaan niiden täytyy pystyä myös todentamaan, että luonnon tila parantuu toimien seurauksena.