Mitä jos tulevaisuus pelottaa?

Vaikutammeko me tulevaisuuteen vai ohjaako oletuksemme tulevaisuudesta itse asiassa sitä, mitä teemme tässä ja nyt?

Tulevaisuuspodcastin 12. jaksossa käsitellään tulevaisuuskuvien merkitystä. Vieraina jaksossa ovat Aalto-yliopiston psykologi Sanni Saarimäki sekä johtava asiantuntija, tulevaisuudentutkija Mikko Dufva Sitrasta.

Molempien kanssa pohditaan sitä, miten tulevaisuuskuvamme vaikuttavat siihen, mitä tulevaisuuden suhteen haluamme ja pystymme tekemään.

Opiskelijoiden kanssa työtään tekevä Sanni Saarimäki kertoo, että opiskelijoita tulevaisuudessa ahdistaa esimerkiksi se, onko oma ala oikea ja sellainen, että siinä pystyy toimimaan oman arvomaailman mukaisesti. Sekin mietityttää, että millainen vastuu oman alan ammattilaisena itsellä tulee olemaan.

Tulevaisuus näyttäytyy kaiken kaikkiaan nuorten näkökulmasta epävarmana paikkana. Huolien taustalla on usein epävarmuutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen etenemisestä. Aihe ja sen käsittelytavat ovat toki puhuttaneet viime vuosina runsaasti myös maailmanlaajuisesti.

“Viime kesänä esimerkiksi New York Magazine julkaisi pitkän, eräänlaisen kauhuskenaario-artikkelin säästä ja sään ääri-ilmiöitä, jotka tulevat vain voimistumaan ja voimistumaan. Se myös vahvisti ihmisten kauhun kokemusta siitä, mitä kaikkea on tulossa. Sen jälkeen monet psykologitkin maailmalla alkoivat ottaa kantaa ja kysyä, että pelastaako jatkuva ahdistus mitään, vaan voitaisiinko miettiä sitäkin, miten ahdistus käännetään toiminnaksi”, Saarimäki sanoo.

Tulevaisuuden herättämät tunteet voivat johtaa toimintaan tai silmien sulkemiseen

Korkeamäen mukaan tulevaisuuteen liittyvien huolien ja pelkojen käsittelemisessä tärkeää on tunne turvallisuudesta: siitä, että kuuluu porukkaan, pystyy jotenkin ennakoimaan myös muiden tuntemuksia ja tulee hyväksytyksi.

Tämä on tärkeää myös toimintakyvyn kannalta: esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai työelämän tulevaisuuteen liittyvä ahdistus täytyy pystyä käsittelemään, jotta niiden suhteen pystyy toimimaan järkevästi eikä esimerkiksi päädy vain sulkemaan silmiään epämiellyttävien näkymien kohdalla.

“Itse ajattelen niin, että esimerkiksi historiassa todellisuuteen ja tulevaisuuteen on vaikuttanut enemmän se, millaiseksi ihmiset ovat asiat kokeneet kuin se, mitä todellisuudessa tapahtui. Siksi, jos mietitään esimerkiksi ilmastonmuutosta, meidän täytyy luoda tietyllä tavalla toivoa antavia, mutta faktoihin perustuvia tulevaisuuskuvia, sillä ajatuksistamme tulee helposti itseään toteuttavia ennusteita”, Saarimäki sanoo.

Tulevaisuuskuvat ovat muuttuneet, mutta ovatko sittenkään tarpeeksi?

Tulevaisuuskuvien muutosta on käsitelty muun muassa Sitran Seuraava erä -visiotyössä. Siinä kehityksen nähdään kulkeneen niin, että pitkään hyvin palvellut tulevaisuudenkuva, pitkiin työuriin ja perinteiseen palkkatyöhön perustuva lupaus keskiluokkaisuudesta, on alkanut horjua ja ainakin osin korvautunut tulevaisuuden herättämällä epävarmuudella.

Tämä johtuu muun muassa maailmaa muuttavista megatrendeistä megatrendeistä kuten ilmastonmuutos ja digitalisaatio.

Podcast-jaksossa Dufva viittaa Fred Polakin kirjaan The Image of the Future, jossa Polak hahmotteli, millaisia tulevaisuuskuvia länsimaissa on ollut eri aikakausina. Hänen hypoteesinsa on, että sivilisaatiot nousevat ja laskevat sen mukaan, miten hyvin ne pystyvät uudistamaan tulevaisuuskuviaan.

Dufvan mukaan ”keskiluokkaisuuden lupaukselle” ei vielä ole löytynyt korvaajaa, ja siksi tulevaisuus näyttää monien asioiden suhteen lumisateelta televisioruudulla.

”Nyt tarvitsisimme aktiivista tulevaisuususkoa. Sitä, että kuvitellaan, mitä kaikkia ratkaisuja meillä jo on, mitä tarkoittaisi, jos niitä otettaisiin laajemmin käyttöön, millaista tulevaisuutta ne rakentaisivat ja millaista tulevaisuutta me oikeastaan haluamme”, Dufva sanoo.

Suurin vastuu luottamuksen rakentamisesta on niillä, jotka ovat eniten äänessä

Erityisen suuri vastuu luottamuksen rakentamisesta tulevaisuuteen on niillä, jotka pääsevät kuuluvimmin ääneen, eli esimerkiksi eri areenoilla puhuvilla poliitikoilla.

”Tarvitsemme laajemmin keskustelua toivottavista tulevaisuuksista. Siinä on haaste hissikeskusteluun: keskustele visiosta hississä, tai vähintään peräänkuuluta, että poliitikot ja muut päättäjät puhuisivat siitä, millaista Suomea me haluamme, millainen on se toivottava tulevaisuus”, Dufva sanoo.

Jakson foliohattuosiossa perehdytään yli sadan vuoden takaisiin ranskalaisiin tulevaisuuskuviin, joissa pyrittiin ennustamaan sitä, miltä maailma näyttää vuonna 2000. Samalla pohditaan, mitä kuvat voisivat kertoa omista tämän hetkisistä sokeista pisteistämme tulevaisuuden suhteen. Kuvat löydät tästä linkistä.

Jaksossa kuullaan myös poikkeuksellinen, varhaiskeski-ikäistyvän miehen synkkä monologi Star Trek -sarjaan liittyneestä pettymyksestä ja henkilökohtaisten tulevaisuuskuvien romuttumisesta.

Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sitran Hyvää huomista -tulevaisuuspodcast kertoo, mihin olemme menossa ja miten voimme vaikuttaa huomisen maailmaan jo tänään.

Podcastin uudet jaksot sekä aiheita taustoittavat artikkelit löydät osoitteesta www.sitra.fi/tulevaisuuspodcast. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja Apple Podcasteissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvää huomista”.

Twitteristä meidät löytää hastagilla #tulevaisuuspodcast

Tervetuloa tilaamaan podcast, kommentoimaan, kysymään ja keskustelemaan! (Otamme mieluusti vastaan palautetta myös sähköpostiosoitteessa tulevaisuuspodcast@sitra.fi)