Miten kartasta muotoiltiin peli?

Kartta, josta tuli peli

Muotoiluprosessissa ei lopputulemaa voi etukäteen lukita liian tarkasti. Tavoitteisiin voidaan päästään montaa eri reittiä, mutta maali pitää kuitenkin olla tiedossa. Tässä kirjoituksessa avaan Muutospelin konkreettisia työvaiheita menetelmien näkökulmasta, jotta muutkin kehittäjät ja kokeilijat voisivat hyödyntää niitä. 
 
Yksi Sitran Muutoskyky-ryhmäprosessin tavoitteista oli yhdessä työstää yhteiskunnallisen muutoskyvyn ”kartta” eri toimijoiden hyödynnettäväksi ja muokattavaksi. Muutoskykyryhmän osallistujina oli 74 alumnia, eli Sitran koulutuksiin aiemmin osallistunutta yhteiskunnallista vaikuttajaa ja suunnannäyttäjää.

Kartan tavoitteena oli auttaa tunnistamaan yhteiskunnallisen muutoskyvyn eri osia, hahmottamaan muutoskykyä sekä tunnistamaan muutoksen eri rooleja. Tärkeänä lähtökohtana oli myös tunnistettu tarve: tarvittiin työkalu tai menetelmä, joka tukisi muutoskeskustelua työyhteisöissä ja muissa ryhmätilanteissa.

Kartasta tuli lopulta Muutospeli. Tässä kirjoituksessa kerron, miten ja miksi.  

Nopeat protot käynnistivät prosessin

Yhteiskehittäminen alkoi lokakuussa 2021. Ensimmäisen orientaatiopäivän päätteeksi osallistujat, alumnit, toteuttivat nopeita protoja muutoskykykartasta. Tehtävänantona oli konkretisoida orientaatiopäivän aikana syntyneet ajatukset ja ideat helposti ymmärrettävään visuaaliseen muotoon muutoskykykartasta.

Kansallismuseon kylmenevässä lokakuisessa illassa syntyi kuusi erilaista muutoskykykarttaprotoa: Muutospolku, Muutoksen virta, Universaali Darwinismi, Muutoskyvyn taidot, Muutoskaappi ja Kuumailmapallo.   

Nopeiden protojen tekeminen toimii mielestäni menetelmällisesti lähes aina. Se pakottaa intuitiiviseen työskentelyyn ja kiteyttämään oleellisen. On kuitenkin hyvä huomioida, että nopeat protot kaipaavat tekemisensä jälkeen muotoilijan huolellista paneutumista ja hienovaraista eteenpäin kuljettamista. Tässäkin projektissa seuraava työvaihe oli protojen digitalisointi, visualisointi ja kommentointi yhteisellä digialustalla sekä sen jälkeen isoiksi kartta-canvoiksi, eli työskentelypohjiksi, muuntaminen.  

Asioita, jotka ensimmäisissä nopeissa protoissa toistuivat, olivat turvallisuus, osallisuus, yhdessä tekeminen ja erilaiset kyvyt. Nopeiden protojen erilaiset lähestymistavat muutoskykyyn kulkivat koko työskentelyprosessin ajan ryhmän mukana. Etenkin visualisoituina ne herättivät monia mielenkiintoisia keskusteluja ja tulkintoja. 

Karttaprotojen syventäminen, rikastaminen ja käyttötilanteiden pohdinta

Marraskuussa Muutoskykyryhmän työskentely jatkui Haikossa. Siellä pohdimme erilaisia käyttötilanteita, kohderyhmien tarpeita, olemassa olevan muutoskuvaston kliseisyyttä sekä metaforien kauheutta ja ihanuutta. Vaikka visuaalinen muutoskuvasto onkin pääasiassa kovin kulunutta, on metaforissa myös voimaa: ne ohjaavat ajatuksia heti johonkin suuntaan.  

Haikossa teimme myös päätöksen, joka oli muhinut jo prototyöskentelystä lähtien. Kartasta ei tulisikaan karttaa, vaan jotain ihan muuta. Muutoksen ja muutoskykyjen typistäminen ja kuvaaminen kartaksi ei tuntunut riittävältä – halusimme tehdä jotain, mikä toisi erilaisia muutokseen ja muutoskykyihin liittyviä näkökulmia esiin ja kasvattaisi samalla ryhmän yhteistä ymmärrystä niistä.  

Haikon työskentelyn yhteenvetona kirjasimme yhdessä ylös:

“Mikä resonoi yhdelle, ei toimi toiselle. Tarvitaan erilaisia lähestymistapoja. Eri menetelmät ja toteutustavat vetoavat eri tavalla ajatteleviin ihmisiin. Muutoksentekijällä pitää olla kapasiteettia ottaa erilaisia menetelmiä käyttöönsä kulloiseenkin tilanteeseen. Siksi tarvitaan erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä, ei vain yhtä karttaa.”  

Muutospeli syntyi ja testattiin

Vielä Haikossa kuljetettiin ja pölytettiin ristiin kaikkia kuutta karttaprotoa, mutta sen jälkeen oli aika lähteä kaventamaan ja supistamaan ajattelua.

Käytännössä se tarkoitti karttaprotojen yhdistämistä, oleellisen löytämistä ja karttatyöpajan oivallusten peilaamista muuhun muutoskykyryhmän työskentelyyn. Loikka muutoskykyyn vie kriiseistä luottamustietoisuuteen -artikkelissa avataan ryhmän muutosta koskevaa ajattelutyötä ja keskitytään 15 muutoskyvyn tarkasteluun.

Siinä, missä artikkelia voidaan pitää työskentelyn tiedollisena elementtinä, toimii Muutospeli käytettävänä, tunnetason tietämistä ja yhteistä ymmärrystä rakentavana elementtinä.  

Helmikuun karttatyöpajassa ideoimme ja käsikirjoitimme ensimmäisen version Muutospelistä, jonka jälkeen työstin siitä protoversion testattavaksi.

Pelisuunnittelussa tarvitaan monenlaisia muotoilijalle tyypillisiä osaamisia: kokonaisuuden hahmottamista, ymmärrystä käytettävyydestä ja pelillisyydestä, sisällöntuotantoa ja käsikirjoitusta, yksityiskohtien hiomista, visualisointitaitoja ja lopulta myös printtigraafikon osaamista. Ilahduin taas siitä, miten kaksikymmentä vuotta sitten opituista printtigraafikon taidoista on yllättävissä yhteyksissä hyötyä. Kaikkea ei tietenkään yhden ihmisen tarvitse osata, mutta ymmärrys kokonaisuudesta auttaa prosessin läpiviemisessä. 

Peliprotoa testattiin sekä alumnien kanssa että muutamissa muissa pelisessioissa. Testipelien palaute oli niin kannustavaa, että päätimme tehdä pelistä parannellun version, joka julkaistiin kaikkien käyttöön toukokuun Heräämössä. 

”Kaikki pääsee ääneen ja saa useammankin puheenvuoron.” 

”Kuvakortit kannustivat ajattelemaan ja mahdollistivat kaikille puheenvuoron.” 

”Kuvat inspiroivat ajatuksia.” 

”Hyvä tapa osallistua, keskustella, jakaa ajatuksia tasapuolisesti. Tunnepuolen tuominen keskusteluun tärkeää! Sille ei normaalisti ole niin paljon tilaa ja mahdollisuuksia.” 

Toukokuussa julkaistu versio toimii parhaiten kasvotusten ja fyysisenä painotuotteena. Olemme koostaneet siitä myös Miro-pohjan vapaaseen käyttöön. Mielellämme kuulisimme käyttökokemuksia niin fyysisestä kuin digiversiostakin, jotta voimme kehittää niistä taas seuraavan version. 

Yhteiskehittämisen hienous ja haasteet

Koronan takia muutoskykyä koskeva prosessi venyi kestämään monta kuukautta pidempään kuin alun perin oli tarkoitus. Se loi omat haasteensa ryhmän työskentelyn intensiteetille ja innostuksen ylläpitämiselle. Lisäksi pelin kehittäminen oli vain osa Muutoskykyryhmän työskentelyä, minkä vuoksi porukka vaihtui karttatyöpajoissa joka kerta. Käytännössä toiset jatkoivat siitä, mihin edelliset jäivät.  

Työskentelyn kannalta ihmisten vaihtuminen on sekä uhka että mahdollisuus. Työskentelyn fasilitoijalta se vaatii johdonmukaista ja eteenpäin vievää työotetta, mutta myös tilan antamista osallistujien uudelle ajattelulle ja ideoinnille. Se, mitä tapahtuu (vai tapahtuuko?) työpajojen jälkeen, välissä ja aikana, ratkaisee useimmiten sen, onnistuuko yhteiskehittämisprosessi vai ei. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että joku johtaa ja vie työtä määrätietoisesti eteenpäin, mutta samaan aikaan luo muille luontevia, oikea-aikaisia tilaisuuksia ja tiloja osallistua. 

Vaikka välillä tuntui, että homma junnasi paikallaan, ei löytänyt suuntaa, pirstaloitui, lähti sivupoluille tai ei konkretisoitunut, ymmärrys ja kokemus siitä, että kaikki edellä mainitut tunteet ja vaiheet kuuluvat aina muotoiluprosesseihin, antoi itselleni luottavaisen mielen sille, että kyllä tästäkin valmista tulee.  

Se, mikä on sopiva määrä haahuilua, etsimistä, ideointia tai toisaalta supistamista, ohjaamista, kiteyttämistä ja kulkemista kohti tavoitteita, on aina tapauskohtaista. Kokemuksesta sanoisin, että useammin haasteena on se, että yhteiskehittämisprojektit jäävät siihen kuuluisaan välitilaan lillumaan kuin se, että ne liian nopeasti tai väkisin konkretisoitaisiin.  

Hienointa muotoiluprosesseissa on, kun pääsee näkemään ja kokemaan, kun ihmiset operoivat itselleen epätyypillisessä maastossa löytäen uusia oivalluksia ja ideoita. Silloin syntyy usein enemmän kuin osiensa summa.

Niin kävi Muutospelinkin kanssa.  

Avoin dokumentointi tärkeä osa yhteiskehittämistä

Karttatyöskentelyn eri vaiheisiin pääset tutustumaan avoimesta dokumentaatiosta. Läpinäkyvä dokumentointi matkan varrella on tärkeä osa yhteiskehittämisprosessia. Se mahdollistaa osallistumisen myös niille, jotka eivät pääse paikan päälle. Lisäksi se jäsentää työtä eri vaiheineen.

Kiteytetty ja visuaalinen dokumentaatio sitouttaa ja motivoi osallistujia, sillä se tekee työn etenemisen näkyväksi ja helpottaa osallistumista. 

Haluatko kokeilla Muutospeliä?

Muutospelin ensimmäinen painettu versio tilattiin loppuun vuorokaudessa heti julkaisun jälkeen. Kehittäjille se on tietenkin iloinen murhe: muutosmenetelmille ja -työkaluille näyttää olevan kysyntää.

Alumniporukka selvästi myös osui oikeaan tunnistettuaan tarpeen siitä, että jotain “kättä pidempää olisi kiva saada työpaikoille ja muihin yhteisöihin muutoskeskustelun tueksi”. 

Digitaalinen versio pelistä on kaikkien saatavilla Miro-alustalla ja toinen painos pelistä on työn alla. Voit tilata painetun Muutospelin veloituksetta perusteltuun käyttötarpeeseen sivuiltamme. Uusi painos saadaan jakeluun elokuun alussa. 

Lisätietoa, tilauslomake ja digiversio pelistä Sitran sivuilta: www.sitra.fi/muutospeli