Deprecated: Creation of dynamic property App\Blocks\Factbox::$className is deprecated in /data/wordpress/vendor/generoi/sage-nativeblock/src/NativeBlock.php on line 70
artikkelit
Arvioitu lukuaika 4 min

Miten teemme asioita tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden avartaminen tarkoittaa samalla nykyisten toimintamallien kyseenalaistamista. Seuraako digitalisaatiota biologisaatio, kasvaako tulevaisuuden ruoka bioreaktoreissa? Tässä katsaus tuotannon muutoksiin.

Kirjoittaja

Mikko Dufva

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

Heikot signaalit ovat ensioireita muutoksesta. Ne saattavat kuitenkin tuntua irrallisilta, jos niitä ei pysty yhdistämään suurempaan kokonaisuuteen. Siksi on hyödyllistä pohtia millaisesta systeemisestä muutoksesta saattaisi olla kyse. Mitä heikot signaalit kertovat siitä, miten toimimme tai teemme asioita tulevaisuudessa?

Mistä tavarat?

Suomen sata uutta mahdollisuutta -raportissa kuvataan tavarantuotannon muutosta kohti hajautettua, automatisoitua ja räätälöityä tuotantoa. Robottien kehitys, 3D-tulostuksen yleistyminen ja avoin digitaalinen tuotanto saattavat muuttaa valmistuksen paikallisemmaksi. Signaaleja tästä ovat mm. digitaalisia tavaramalleja kokoavan Thingiversen suosio, open source hardware -liike ja ”Global Village Construction Set”, joka sisältää ohjeet modernin yhteiskunnan tarvitsemien koneiden rakentamiseen. Tuotantoa muuttavat myös itsensä kokoavat esineet ja liikkuvat tehtaat.

Synteettinen biologia on puolestaan avannut ovet uudenlaiselle biologiselle tuotannolle. Muokatun hiivan ja mikrobien avulla voidaan valmistaa mm. lääkeaineita ja silkkiä. Sienien avulla saadaan tuotettua keinonahkaa tai huonekaluja. Puukuiduista saadaan tehtyä vaatteita. Organismit ja biologiset prosessit toimivat myös suunnittelun inspiraationa niin tuotteille kuin laajemmille kokonaisuuksille. Mekaanisen automaation ja digitalisaation jälkeen saattaakin vuorossa olla biologisaatio, eli organismien käyttö niin tuotannossa kuin suunnittelun lähtökohtana.

Valmistetaanko tulevaisuudessa tavarat siis paikallisesti digitaalisten ohjeiden perusteella vai kasvatetaanko ne orgaanisesti? Toisaalta myös uudelleenkäyttöä ja korjattavuutta korostetaan jatkuvasti enemmän, ja esimerkiksi korjauskahvilat ja makerspacet ovat suosittuja. Muotoutuuko niistä uudenlainen käsityöläisyyden muoto, joka hyödyntää jo olemassa olevaa tavarapaljoutta ja pyrkii pidentämään tavaroiden käyttöikää?

Mitäs huomenna syötäisiin?

”Syömiskulttuuri tulee muuttumaan teknologian, robotiikan, eettisten arvojen ja ihanneminän metsästämisen koktaililla.” Tämä mainio kiteytys on eräältä henkilöltä, joka osallistui tulevaisuuden ruokaan liittyneeseen dialogiin Finnsight Visiofest -tapahtumassa syyskuussa 2018. Ruoantuotanto ja ruokakulttuuri saattavat muuttua merkittävästi juuri teknologian, etiikan ja ihanneminän metsästämisen myötä.

Ruokaa voidaan nykyään tuottaa suljetuissa täysautomaattisissa kasvihuoneissa, keittiön pöydälle mahtuvissa bioreaktoreissa tai aeroponisesti kosteassa ilmassa. Proteiinia saa ilmasta ja liha kasvaa laboratoriossa. Ruoantuotanto saattaa siis siirtyä yhä lähemmäs ihmisiä joko keittiöihin tai asuntojen kellareihin – tai vaikkapa liikenteen palvelullistumisen myötä tyhjäksi jääviin parkkihalleihin.

Lihansyönnin väheneminen ilmasto- ja eettisistä syistä muuttaa myös osaltaan maataloutta. Sikalat saatetaan muuttaa sirkkafarmeiksi. Pellot saattavat olla täynnä aurinkopaneeleja tai toimia ensisijaisesti hiilinieluina.

Ruoantuotannon lisäksi on myös merkkejä ruokakulttuurin muutoksesta. Hävikkiruokaravintolat ovat suosittuja ja sienien kasvatus osana ravintolan sisustusta ja omaa ruoantuotantoa on trendikästä. Osaltaan tämä voidaan tulkita myös haluksi saada uusi yhteys ruoan alkuperään ja sen tuotantoon. Esimerkiksi Dark Kitchen pyrkii keräämään positiivisia tarinoita ruoasta ”romahduksen jälkeen” ja siten tarjoamaan vaihtoehdon tarinoihin eri elintarvikkeiden vaarallisuudesta tai niistä luopumisesta.

Työkalu: kolme horisonttia ja muutoksen idut

Yksi hyödyllinen kehikko muutoksen hahmottamiseen on ”kolme horisonttia”. Siinä muutosta tarkastellaan kolme ”horisontin” kautta: nykyinen toimintatapa, murrosvaihe ja visio. Heikot signaalit kertovat nykyhetkessä olevista ”tulevaisuustaskuista” eli tavoista joilla visio tai uuden toimintatavat ovat läsnä jo nykyisin, vaikkakin pienessä mittakaavassa.

Tee näin:

  • Kuvaa nykyinen toimintatapa, jota haluat tarkastella.
  • Kerää siihen liittyviä heikkoja signaaleja. Ne voivat olla esimerkiksi uudenlaisia tapoja toimia, uusia tuotteita tai teknologioita.
  • Mieti millaisesta maailmasta heikot signaalit kertovat. Mikä voisi olla niiden kuvaama visio uudenlaisesta toimintatavasta?
  • Mieti millaisia murrosvaiheen tuotteita ja palveluita tarvitaan, jotta visioon päästään. Löytyykö niistä merkkejä nykyhetkessä?

Katso myös tulevaisuuden tekijän työkalupakin harjoitus ”Testaa visiosi kolmesta eri näkökulmasta”.

Työkalu: tulevaisuuden esine

Toimintatapojen muutos saattaa jäädä helposti yleiselle tasolle. Yksi tapa konkretisoida muutosta on miettiä millainen saattaisi olla tulevaisuuden esine tai palvelu. Lisäinspiraatiota tällaisten mietintään voi hakea Thing from the Future -pelistä tai IFTF:n Artifacts from the Future kokoelmasta.

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu