Muutokseen sopeutuminen on pakko niin talouspolitiikassa kuin elämässä

Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi 15 kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2020. Toisaalla Sanna Marinin hallitus valmistautui syksyn budjettiriiheen. Koronapandemia osoitti kesän jälkeen uusia kiihtymisen merkkejä, ja talouden näkymät olivat kaikkinensa synkät. Budjettineuvottelut venyivät lopulta kolmipäiväisiksi ja niissä päätettiin, että Suomi ottaa vuonna 2021 uutta velkaa 10,8 miljardia euroa koronakriisin vaikutusten tasaamiseksi.

Korona väritti myös Kestävän talouspolitiikan kurssia. Lupaavan alun jälkeen tapaamiset jatkuivat virtuaalisesti ja verkkaiseen tahtiin kokoontumisrajoitusten purkamisen toivossa. Lopulta hallitusohjelmaharjoitus päätettiin toteuttaa verkon kautta ja hieman tavanomaista kevyemmällä kaavalla.

Kurssin 15 visiossa siintää Suomi, jossa jokaisella on mahdollisuus elää merkityksellistä elämää reilussa ja avoimessa maailmassa planeetan rajoja kunnioittaen. Kestävän talouden Suomi on teknologian ja osaamisen huipulla, ja hiilinegatiivinen Suomi näyttää esimerkkiä maailmalle.

Osallistujat pohtivat talouspolitikkaa neljän eri ilmiön kautta rakentaen polkua tilannekuvasta kohti politiikan tavoitteita ja keinoja. Vastauksia haettiin seuraaviin haasteisiin: Miten pidämme kaikki mukana? Miten toteutamme ekologisen harppauksen? Miten luomme merkityksellisen työelämän? Miten säilytämme avoimen maailman?

Pääministerin, valtiovarainministerin ja työ- ja elinkeinoministerin rinnalle kurssin hallitukseen nousivat tulevaisuusministeri, tiede- ja tulevaisuusministeri sekä tieto- ja menestysministeri. Tulevaisuusministerin salkkuun mahdutettiin painava tavoite: ekologinen harppaus eli Suomen hiilinegatiivisuus vuoteen 2030 mennessä. Keinoista mainittakoon ilmastopäästöjen (reilu) puolitus, liikenteen kestävä remontti, luontopääoman huomioiminen taloudellisissa mittareissa sekä saastuttaja maksaa -periaate.

Opit ja oivallukset

Millaisia oivalluksia kurssin keskustelut, alustukset ja harjoitus herättivät kestävästä talouspolitiikasta, sen johtamisesta sekä ilmiölähtöisestä työskentelystä? Tässä kurssilaisten kiteytykset:

Kurssin toinen ja samalla viimeinen tapaaminen järjestettiin elokuussa 2021. Samanaikaisesti Suomen hallitus valmistautui taas budjettiriiheen eli yhteen vuoden tärkeimmistä neuvotteluista. Tunnelmat syyskuun riihen alla ovat selvästi toiveikkaammat kuin vuosi sitten. Koronarokotukset etenevät, ja valtiovarainministeriö sekä muut tutkimuslaitokset ennakoivat tälle ja ensi vuodelle talouden (määrällistä) kasvua.

Pöydällä on kuitenkin isoja, kompleksisia haasteita, joten talouspolitiikan visio, tavoitteet ja keinot tulevat tarpeeseen. Kuten tunnettua, tämän päivän päätöksillä linjataan tulevaisuutta paitsi vuoden päähän myös pidemmällä aikavälillä. Kerttukin sen jo ymmärtää.