Muutoskykyjen oppiminen herätti innostusta, toivoa ja toimijuutta

Mistä työssä oli kyse?

Sitra kehitti yhdessä HAUS kehittämiskeskuksen ja aktiivisten, eri sektoreilta tulevien kehittäjien kanssa Muutoskyky-oppimispolun. Sen tavoitteena oli kasvattaa ymmärrystä yhteiskunnallisen muutoksen tekemisestä ja muutoskyvystä. Oppimispolku pureutui siihen, miksi yhteiskunnan muutoskyky on tärkeätä ja mistä se muodostuu sekä siihen, miten jokainen voi kehittää omaa muutoskykyään. Tavoitteena oli lisäksi herättää osallistujien innostusta ja motivaatiota muutoksen tekemiseen.

Muutoskyky-oppimispolku suunniteltiin käänteisen oppimisen (flipped learning) mallin mukaisesti: ensiksi oppija opiskelee itsenäisesti kaikille avoimen digikoulutuksen Näkymiä muutoskykyyn, ja sen jälkeen syventää ymmärrystään yhdessä muiden kanssa esimerkiksi Muutoskykylivessä. Oppimispolkuun kuuluu myös Muutospaja, jossa taitojen soveltamista ja muutoksen syvällisempää käsittelyä voi harjoitella oppijoiden omassa kontekstissa. Lisäksi tarjolla on yksittäisiä työkaluja muutoksen tarkasteluun, esimerkiksi Muutoskyvyt-työpohja.

Oppimispolku on tukenut Sitran vuonna 2020 päivitetyn strategian vaikuttavuustavoitteita, erityisesti seuraavaa:

• Yhteiskunnan muutoskyky sekä kyky ja halu yhteistoimintaan kasvaa.

Miten työ eteni?

Näkymiä muutoskykyyn -digikoulutus julkaistiin helmikuussa 2022. Koulutuksen suunnittelu- ja käsikirjoitusvaiheessa aiheeseen haettiin oppijoiden näkemyksiä muun muassa kyselyn ja työpajojen avulla. Vastauksissa korostui tarve monipuolisille oppimis- ja osallistumismahdollisuuksille.

Perustietojen syventämiseen järjestettiin vuonna 2022 kaksi verkon välityksellä toteutettua Muutoskykyliveä, joissa osallistujat pääsivät keskustelemaan aiheesta sekä asiantuntijoiden johdolla että yhdessä muiden oppijoiden kanssa. Toukokuun oppimistilaisuuden teemana oli Muutoskyky muuttuneessa maailmantilanteessa, syksyllä muutoskykyä tarkasteltiin etenkin kestävän arjen näkökulmasta.

Vuoden 2022 aikana yhteiskehitettiin myös Muutospaja-konsepti muutoskykyjen ja oman toimijuuden vahvistamiseen. Yhteiskehittäjät oli kutsuttu mukaan avoimella haulla. Työskentelyn tavoitteena oli luoda mahdollisimman monikäyttöisiä työkaluja, jotka vastaisivat tunnistettuun tarpeeseen saada jotakin ”kättä pidempää” muutoksen tekemisen tueksi. Muutospajan jatkokehityksenä syntyi suosittu Muutospeli, joka auttaa tiimejä keskustelemaan ja luomaan yhteistä ymmärrystä muutoksesta.

Muutospajassa käytetään myös systeemiajattelusta tuttua Jäävuori-työkalua sekä muutoskykyjen tarkasteluun kehitettyä Muutoskyvyt-työpohjaa (pohjautuu muutoskykyä kriiseissä avaavaan verkkojulkaisuun). Työkalut ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävänä Sitran verkkosivuilla.

Mitä saatiin aikaan?

Kaiken kaikkiaan Muutoskyky-oppimispolun tai sen yksittäisten osioiden kautta tavoitettujen ihmisten määrää on vaikea, lähes mahdotonta, tarkasti arvioida. Digikoulutukseen ja sitä syventäviin ja soveltaviin oppimistilaisuuksiin, kuten Muutoskykyliveihin ja Muutospajaan, on osallistunut reilusti yli 1500 muutoskyvyistä ja muutoksesta kiinnostunutta ihmistä. 

Vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta määrä ei kuitenkaan ole tärkein tekijä. Tärkeämpää on tavoittaa organisaatioiden ja yhteisöjen aktiivisia kehittäjiä, joiden kautta taas saattaa tavoittaa isoja määriä esimerkiksi valtionhallinnon työntekijöitä.

Koulutusten ja erityisesti digitaalisten koulutusten vaikuttavuuden arviointiin liittyy monia haasteita. Juuri koulutuksen aikaansaama muutos on haastavaa todentaa, sillä lähes aina muutokseen vaikuttavat monet eri asiat yhtäaikaisesti ja toisiinsa kietoutuen.

Palaute Muutospajoista ja Muutoskykyliveistä on ollut erinomaista, ja vastaajat ovat pitäneet niitä sekä sisällöllisesti että toteutuksen osalta kiitettävinä. Yksi keskeinen havainto on se, että tarvetta käytännönläheiselle yhdessä oppimiselle on paljon niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Samaan aikaan on hyvä tiedostaa, että digikoulutukseen verrattuna työpajojen ja yhdessä oppimisen tilaisuuksien järjestäminen on kallista ja vie paljon aikaa ja resursseja.

Ideaalitilanteessa organisaatiot, yhteisöt ja järjestöt järjestäisivät itse työpajoja ohjeiden ja valmiiden työpohjien avulla. Onnistunut esimerkki tästä on Muutospajan liittäminen osaksi HAUS kehittämiskeskuksen vetämää Uudistuja-koulutusta, jolloin poikkihallinnollinen joukko on jo valmiiksi samassa tilassa ja paikassa, eikä erillistä prosessia osallistumiseen tarvita.

“

”Sain vahvistusta ja rohkaisua muutoksen tekemiseen.”​

digikoulutuksen osallistuja

Näkymiä muutoskykyyn -digikoulutuksen palaute kertoo oppijoiden korkeasta motivaatiosta koulutuksen suorittamiseen. Vastaajat ovat myös heti koulutuksen suorittamisen jälkeen olleet vahvasti sitä mieltä, että koulutus tulee vaikuttamaan heidän omaan toimintaansa: ”Antoi toivoa.”​ ”Lähden sen myötä kehittämään toimijuuttani.”​

HAUS kehittämiskeskus toteutti Sitran tilaamana digikoulutuksesta myös vaikutustutkimuksen kesällä 2023. Tutkimus tehtiin sähköpostikyselyllä (28 vastaajaa) sekä haastatteluilla (3 vastaajaa).  Tulosten mukaan koulutuksen oppimistavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Koulutus oli muuttanut monen oppijan ajattelua ja he saivat uusia oivalluksia. Suurin osa koki koulutuksen myötä hahmottavansa paremmin, mistä yhteiskunnan muutoskyvyssä on kysymys, ja pyrkivänsä nykyistä aktiivisemmin edistämään sitä työssään.

Opitun asian siirtämisessä käytäntöön oli ollut haasteita: vain osa koki, että koulutuksella oli vaikutusta lähiyhteisönsä, kuten työpaikan, toimintaan. Esteitä muutoksen tiellä olivat vastaajien mukaan ajalliset haasteet, muutosvastarinta sekä vanhat toimintatavat. Haastateltavat ehdottivat käytännön soveltamiseen kannustavia tehtäviä, jotka tulisi tehdä koulutuksen suorittamisen jälkeen esimerkiksi yhdessä kollegoiden kanssa.

Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että tiiviin digikoulutuksen rinnalle tarvitaan usein myös muita toimenpiteitä. Lisäksi oppiminen pitäisi ajatella pidempänä kaarena ja siirtää katse vahvemmin siihen, mitä tapahtuu koulutuksen jälkeen.

Johtopäätöksiä vaikutuksista

Palautteen, vaikutusarvioinnin ja oppija-analytiikan perusteella olemme tehneet seuraavia johtopäätöksiä Muutoskyky-oppimiskokonaisuuden vaikutuksista:

1. Digikoulutuksen avulla on mahdollista saada aikaan muutoksia käyttäytymisessä. Yksilön toimijuuden lisääminen koulutuksen tai oppimisen avulla ei ole helppo tehtävä, mutta muutoksen saavuttamiseksi välttämätön. Kerätyn datan ja palautteen perusteella voidaan sanoa, että Muutoskyky-oppimispolku on saanut aikaan muutoksia monen vastaajan ajatuksissa ja toiminnassa. Lisäksi moni osallistuja on saanut sen avulla kokemuksia yhteiskehittämisestä, vertaistukea ja verkostoja muutoksen tekemiseen.
2. Syventävien ja soveltavien oppimistilaisuuksien tavoitteena oli auttaa osallistujia soveltamaan perustaitoja oman haasteen tai työn kontekstissa, tarjota yhdessä oppimisen paikkoja sekä verkostoitumismahdollisuuksia ja vertaistukea. Osallistujapalautteen perusteella näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin.
3. Muutoskyky-oppimispolussa lopputuotteiden lisäksi lähes yhtä tärkeätä oli niiden yhteiskehittäminen. Sitä voi Leenamaija Otalan & Soili Meklinin (2021) määritelmän mukaan kutsua ketteräksi oppimiseksi. Otalan & Meklinin mukaan ketterä oppiminen ei edellytä kursseille menoa eikä perinteistä opiskelua, vaan toimintatapoja, joissa tekemisen ja kehittämisen ohella samalla luodaan uutta tietoa ja osaamista. Keskeistä ketterässä oppimisessa on vuorovaikutus niin organisaation sisällä kuin sidos- ja kohderyhmien kanssa. Ketterän oppimisen tukena itseopiskeltavat digikoulutukset toimivat hyvin perustietojen haltuunotossa. Samaan aikaan ne jättävät myös ison vastuun oppijalle itselleen. Entä jos aikaa tai itseohjautuvuutta ei ole tarpeeksi digikoulutuksen suorittamiseen?

Mikä on työn merkitys tulevaisuudessa?

2020-luvulla yhteiskunta on muutosten keskellä. Me voimme kuitenkin yhdessä ohjata muutosta. Siihen tarvitsemme halua ja kykyä rakentaa kestävää, reilua ja innostavaa tulevaisuutta yhdessä. Lyhyesti sanottuna muutoskykyä. Muutoskyky-oppimispolku toteutettiin, jotta jokaisella olisi mahdollisuus tulla yhdessä oppimaan ja tarttumaan aikamme suuriin haasteisiin.

Opimme muutoskyky-oppimispolun suunnittelusta, toteutuksesta, vaikutusarvioinnista, datasta ja osallistujien antamasta palautteesta monia asioita. Niiden huomioiminen auttaa yhteiskunnallisten aiheiden oppimiskokemusten vaikuttavuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Ensinnäkin yhteiskunnan muutoskyky on aiheena melko abstrakti ja laaja. Se ei juuri kenenkään arjessa ole heti ratkaistava akuutti asia, jonka ymmärtäminen tuottaisi omassa työssä samantien mitattavia tuloksia. Yhteiskunnallisten aiheiden oppimiseen on vaikea löytää aikaa, ja usein myös motivaatiota. Koska ne koskettavat kaikkia, ne eivät tavallaan kosketa ketään. Kenenkään ei juuri nyt ole ratkaistava jotakin isoa, yhteiskunnallista haastetta. Ja juuri siksi tarvitaan Sitran kaltaisia toimijoita nyt ja tulevaisuudessa luomaan yhteisiä oppimistiloja yhteiskunnallisten asioiden äärelle.

Koulutuksen ja oppimisen vaikuttavuuden arviointiin liittyy aina haasteita. Oppiminen on henkilökohtainen ja uniikki prosessi, jota voi oppijan itsensäkin välillä olla vaikea havainnoida, tunnistaa ja sanoittaa. Oppijat ovat myös erilaisia. Se, minkälaista liikehdintää koulutus saa aikaan, oppijan mielessä tai tekemisessä, on monelle henkilökohtaista.

On kuitenkin tärkeätä yrittää todentaa vaikutuksia jollakin tapaa, esimerkiksi kyselyiden avulla. Heti koulutuksen suorittamisen jälkeen tapahtuvan palautteen antamisen lisäksi on tärkeätä palata asiaan myöhemmin, jolloin vaikutuksia oppijan arjessa on mahdollista arvioida. Digikoulutusten vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi kannattaa huomioida jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa, ja pyytää osallistujilta heti suorittamisen jälkeen lupaa haastattelujen tekemiseen 3 – 6  kuukautta suorituksen jälkeen.

Oppimisen siirtäminen käytännön työhön onnistuu parhaiten kun työyhteisö tukee sitä. Nykymaailmassa systeemisiä ongelmia ratkotaan kuitenkin yli organisaatio- ja sektorirajojen. Haasteena on se, miten tuetaan ihmisten itsenäisesti hankitun osaamisen hyödyntämistä, kumuloitumista ja organisaation tai yhteisön kyvykkyydeksi muuttumista. Yhtä helppoa vastausta siihen ei ole. Muutoskyky-oppimispolun palautteen ja kokemusten perusteella uskallamme kuitenkin sanoa, että yksi avaintekijä on osallistujien toimijuuden vahvistaminen. Kun oppijat osallistuvat itse oppimisprosessiin uuden tiedon ja yhteisen osaamisen kehittämisen kautta, mahdollisuudet opitun tiedon soveltamiseen ovat merkittävästi suuremmat kuin pelkkään koulutukseen osallistumalla.  

Tavoite kasvattaa yhteiskunnan muutoskykyä sekä kykyä ja halua yhteistoimintaan on laaja, ja vaatii monia erilaisia toimia. Muutoskyky-oppimispolku tarjoaa kaikille suomalaisille perustiedot aiheesta. Sen avulla on helppo tarttua aiheeseen. Yhteiskunnan muutoskyvyn systeemisen luonteen vuoksi muutos vaatii ajattelumallien, toimintamallien, rakenteiden ja niiden vuorovaikutusten samanaikaista ja laaja-alaista muutosta. Historia osoittaa, että se on mahdollista, ja muutos voi hyvin lähteä liikkeelle yksittäisestä ihmisestä. Lopulta siihen tarvitaan kuitenkin mukaan kaikki yhteiskunnan eri toimijat.

Tausta-aineistoa ja lisälukemista:

eOppivan pelikirja

Frisk, T. (2005): Koulutuksen arviointi kouluttajan ja henkilöstön kehittäjän työssä. 2.painos. Hyvinkää: Suomen Printman Oy

Otala, Leenamaija & Meklin, Soili (2021): Ketterä oppiminen 2 – strategiasta käytöntöön. Kauppakamari.

Salovuori, A., Pesonen, J.A., Polso, K-M., Ihantola, P. (2022). Vaikuttavuutta yhteisöllisyydellä? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24  (2), 11-27.

Suninen, Siljakaisa (2021): Digitaalisten koulutusten vaikuttavuusarviointi valtionhallinnossa, opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden johtaminen ja asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta

Vataja, Katri & Hyytinen, Kirsi (2020): Vaikuttavuusarviointia monimutkaiseen maailmaan