Näin saat mukaan heidätkin, jotka yleensä jäävät keskusteluiden ulkopuolelle

Yleinen ongelma keskustelutilaisuuksissa on, että paikalla ovat tutut kasvot, jotka ovat jo ennestään aktiivisia. Elämme kuitenkin yhä enemmän kuplissa, joiden sisällä todellisuudet ja kokemukset näyttäytyvät hyvin erilaisina.

Erätauko-projektissa on ollut tärkeää saada mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun laajasti erilaisia ihmisiä – mukaan lukien heitä, jotka eivät yleensä koe luontevaksi osallistua tai jotka herkästi jäävät keskustelun ulkopuolelle. Ennen ensimmäisiä Erätauko-keskusteluita vuonna 2017 jännitin, tulisiko kukaan paikalle. Huoli osoittautui turhaksi ja lopulta Erätauko-tapahtumiin on jopa jonotettu – intoa käydä rakentavaa keskustelua tuntuu siis Suomessa löytyvän.

Erätauon kehitystyössä olemme huomanneet, että moninaisen keskustelijajoukon paikalle saaminen vie enemmän resursseja kuin kutsuminen yleensä, mutta moninaisuus vaikuttaa merkittävästi dialogin syvyyteen ja eri näkökulmien esiin saamiseen. Keskustelu on huomattavasti rikkaampaa ja oivalluttavaa, kun mukana on eri taustoista tulevia ihmisiä.

Eri kutsutapoja on lukuisia, mutta olemme havainneet seuraavat vaiheet toimiviksi:

1. Määrittele keskustelun tarve ja tavoitteet
2. Tunnista keskustelun kohderyhmä tarpeen ja tavoitteen pohjalta
3. Löydä parhaat kontaktihenkilöt kohderyhmän tavoittamiseksi
4. Kutsu kontaktihenkilöt mukaan keskusteluun ja sitouta heidät kutsuprosessiin
5. Kohdenna kutsut oikeisiin kanaviin ja kutsu kohderyhmän kielellä

Avaan seuraavaksi esimerkkien kautta ja kokemuksiimme perustuen, mitä kukin vaihe pitää sisällään.

Ensin ei ollut tulossa ketään, sitten talo oli täynnä

Esimerkiksi viime syksynä Lappeenrannan me-talo järjesti Erätauko-keskustelun nuorten palveluista, tavoitteena ymmärtää paremmin nuoria ja heidän tarpeitaan. Kutsua välitettiin sähköpostitse monelle aiheeseen liittyvälle organisaatiolle ja henkilölle, mutta aluksi vain kolme nuorta ilmoittautui mukaan. Tilanne ei vaikuttanut hyvältä. Erätauko-mentoroinnin myötä me-talon työntekijät päättivät miettiä tarkemmin, keitä tarkalleen ottaen ovat nuoret, joita halutaan paikalle ja ottivat yhteyttä suoraan opettajiin, nuoriso-ohjaajiin ja muutamaan nuoreen, jotka lupautuivat kutsumaan nuoria mukaan henkilökohtaisesti.  Lopulta innokkaita keskustelijoita saapui paikalle 64, joista yli puolet olivat nuoria. Moni nuori oli sitä mieltä, että juuri näin kutsuminen pitää hoitaa: jonkun pitää tulla kertomaan heille henkilökohtaisesti, mistä on kyse. Mukana oli kaiken kaikkiaan kirjava joukko osallistujia – työssäkäyviä, työelämän ulkopuolella olevia ja nuorten lisäksi kaiken ikäisiä.

”Kutsumisessa kaikkein parhaiten toimi ja mentoroinnin parasta antia oli se, että kannatti keskittyä opettajiin, ohjaajiin ja nuoriin, jotka kutsuivat omiaan tai heitä, joiden kanssa he tekivät töitä.”
– Niina Kupiainen, Lappeenrannan me-talon koordinaattori

Aiemmin Lappeenrannan me-talon tapahtumien kutsuja oli toteutettu perinteisin tavoin: Facebook-tapahtuman kautta, sähköpostitse ja kouluvierailuilla. Perinteiset kanavat ovat toimineet hyvin, kun on haluttu saavuttaa jo valmiiksi aktiivisia tai näitä kanavia seuraavia ihmisiä. Nyt kun mukaan haluttiin erityisesti nuoria, jotka eivät yleensä koe luontevaksi osallistua vastaaviin keskusteluihin, kohdennetut henkilökohtaiset kutsut tutuilta henkilöiltä toimivat paremmin.

Vaihe 1: Määrittele keskustelun tarve ja tavoitteet

Erätauko-projektissa kutsuprosessimme lähti käyntiin jo keskustelun tarpeen ja tavoitteiden määrittelemisestä. Keskustelun tarve vastaa siihen, miksi keskustelu järjestetään. Tavoitteena voi olla ymmärryksen syventäminen aiheesta, eri näkökulmien esiin saaminen tai esimerkiksi luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille.

Vaihe 2: Tunnista keskustelun kohderyhmä tarpeen ja tavoitteen pohjalta

Tavoitteiden pohjalta on helpompi määritellä, keitä tarkalleen ottaen halutaan paikalle keskustelemaan. Keneen asia vaikuttaa, keille asia on tärkeä? Erätauossa mietimme erityisesti myös, ketkä usein jäävät vastaavien keskusteluiden ulkopuolelle ja panostimme heidän kutsumiseensa. Valmiiksi aktiiviset tulevat paikalle pienemmälläkin vaivalla.

Esimerkiksi kesän 2017 demokratia ja osallisuus -aiheisissa Erätauko-keskusteluissa tavoitteena oli syventää ymmärrystä aiheesta eri taustaisten ihmisten näkökulmien ja kokemusten kautta sekä lisätä osallisuuden tunnetta. Etenkin, kun aiheena oli demokratia ja osallisuus, koimme tärkeäksi saada paikalle juuri heitä, jotka herkästi jäävät yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle tai jotka eivät esimerkiksi äänestä säännöllisesti vaaleissa. Päätimme pitää keskustelut Kajaanin Otanmäellä sekä Vantaalla, sillä tilastojen valossa vuoden 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli näillä paikkakunnilla maan alhaisimpien joukossa.

Myös Lahden edistys -aiheisessa Erätauko-keskustelussa syksyllä 2017 tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, mitä edistys nykypäivänä merkitsee sekä laajentaa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvien joukkoa. Arvelimme, että haasteena on saada erityisesti työssäkäyvät, kenties ruuhkavuosia elävät osallistumaan keskustelutilaisuuksiin ja he valikoituivatkin kohderyhmäksemme.

Vaihe 3: Löydä parhaat kontaktihenkilöt kohderyhmän tavoittamiseksi

Erätauon kehitysvaiheessa vuonna 2017 kutsuprosessissa tärkeässä roolissa olivat paikalliset kontaktihenkilöt, jotka kutsuimme mukaan keskusteluihin ja joiden kautta saimme kutsut leviämään eteenpäin. Tavoitteiden ja kohderyhmien määrittelyä seurasi aina toimijakartoitus, eri toimijoiden kontaktointi ja mahdollinen tapaaminen. Tunnistimme kullakin vuoden 2017 Erätauko-keskustelun paikkakunnalla muutaman organisaation tai henkilön, joiden kautta saisimme kohderyhmämme paikalle. Kajaanin Otanmäessä tapasimme muun muassa etsivästä nuorisotyöstä vastaavan henkilön, alueen suurimman työnantajan, kyläyhdistyksen, urheiluseuran ja aluelautakunnan jäseniä sekä paikallisen koulun rehtorin. Lahdessa puolestaan lähestyimme suuria työnantajia ja oppilaitoksia, joiden kautta arvelimme saavuttavamme suuren joukon työssäkäyviä tai opiskelijoita.

Vaihe 4: Kutsu kontaktihenkilöt mukaan keskusteluun ja sitouta heidät kutsuprosessiin

Lähestyimme kutakin toimijaa, kutsuimme myös heidät mukaan keskusteluun ja sovimme heidän kanssaan kutsujen levittämisestä heidän omia kanaviaan hyödyntäen. Opimme, että kontaktihenkilöt levittävät kutsua mielellään silloin, kun keskustelun aihe on kohderyhmälle tärkeä.

Kontaktihenkilöiden läsnäolo oli usein tärkeää. Esimerkiksi Vantaalla ja Otanmäessä paikalliset nuoriso-ohjaajat toivat mukanaan monta nuorta, jotka eivät todennäköisesti muuten olisi tulleet paikalle.

Vaihe 5: Kohdenna kutsut oikeisiin kanaviin ja kutsu kohderyhmän kielellä

Muotoilimme kutsut ja mietimme kutsukanavat yhdessä kunkin toimijan avustuksella. Kutsut tehtiin niin, että ne herättäisivät juuri tavoiteltavan kohderyhmän kiinnostuksen. Tärkeää oli todella astua kutsuttavan saappaisiin ja käyttää heidän kieltään.

Otanmäessä kutsuttiin henkilökohtaisesti jo muutenkin tapahtuvissa kasvokkain kohtaamisissa esimerkiksi etsivän nuorisotyön ja paikallisen monikulttuurisen järjestön kautta. Lisäksi kutsuja välitettiin muun muassa postilaatikkojakeluna, kylän ilmoitustauluilla ja kouluun jaetuilla paperisilla kutsuilla. Alueen suurin työnantaja kutsui keskusteluun työntekijöitänsä sähköpostitse ja ripusti työpaikan ruokalaan julisteita. Vantaalla kutsuttiin henkilökohtaisesti kaupungin kaduilla, ostarilla, kirjastossa, nuorisotilassa, hävikkiruokajakelussa ja sähköpostitse järjestöjen kautta. Lahdessa yritykset ja oppilaitokset välittivät kutsuja omia, enimmäkseen digitaalisia kanaviansa pitkin. Valitut kutsukanavat toimivat hyvin. Esimerkiksi Otanmäessä 63 % osallistujista sai henkilökohtaisen kutsun tutulta henkilöltä tai työpaikan kautta. Vantaalla 70 % osallistujista tuli paikalle henkilökohtaisen kutsun kautta. Lahdessa, jossa kutsuimme pääasiassa yritysten kautta, 64 % kertoi saaneensa kutsun työnantajaltansa.

Kutsuteksteissä kerroimme suoraan, keitä toivomme paikalle keskusteluun. Erityisesti kehotimme tulemaan paikalle heitä, jotka eivät yleensä koe luontevaksi osallistua tämän kaltaisiin tilaisuuksiin – juuri heidän kokemuksensa olisi merkittävää.

Vuoden 2017 aikana järjestetyissä Erätauko-tapahtumissa parhaimmillaan 77 % palautteen jättäneistä osallistujista kertoi, etteivät he aiemmin olleet osallistuneet tapahtumaan, jossa käsitellään yhteiskunnallisia asioita. Alhaisimmillaan luku oli 35 %.

Mitä minä opin tästä?

Erätauon kehitystyö on opettanut, että moninaisen keskustelijajoukon ja etenkin syystä tai toisesta yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle jäävien paikalle saaminen vaatii hieman enemmän työtä, mutta dialogi on huomattavasti syvempää, kun mukana on henkilöitä, joiden kokemusmaailmat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Aikaa vievää mutta lopulta palkitsevaa tapahtumien kutsuprosessissa oli erityisesti kontaktihenkilöiden kartoittaminen ja sitouttaminen. Olen ollut todella kiitollinen kaikesta avusta, jota olemme saaneet ympäri Suomea paikallisilta toimijoilta. Emme takuulla olisi saaneet paikalle niin paljon ensikertalaisia ilman heitä.

Koin tärkeäksi jo kutsuvaiheessa välittää tunteen siitä, että juuri sinun osallistumisesi on tärkeää. Virittäytyminen tasavertaiseen keskusteluun alkaa jo kutsuista. Erätauossa ymmärsin myös, kuinka tärkeää on, että osallistujat kutsutaan henkilökohtaisesti, tuli kutsu sitten suoraan järjestäjältä tai kontaktihenkilöltä. Onnistumisen tunne oli suuri, kun usea kertoi saapuneensa paikalle, koska sai henkilökohtaisen pyynnön mukavan tuntuiselta henkilöltä.

Olen myös oppinut, että nimenomaan dialogi on matalan kynnyksen tapa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun – ihan jokaiselle. Dialogi tähtää asioiden ja ihmisten ymmärtämiseen ja merkittävää siinä ovat ihmisten kokemukset ja niiden erilaisuus. Dialogin käymiseksi ei tarvita aiempaa kokemusta tai asiantuntemusta. Moni tarina on jäänyt elävästi mieleen meille, jotka olemme saaneet mahdollisuuden osallistua Erätauko-dialogeihin.

Innostuitko? Järjestä oma Erätauko-keskustelu, autan mielelläni!