Olipa kerran kestävä talouspolitiikka

Miten varmistaa hyvä tulevaisuus Kertulle, joka viettää 18-vuotispäiviään vuonna 2033? Tarvitaan uudistavampaa, dynaamisempaa ja yhtenäisempää talouspolitiikkaa, uskovat Sitran seitsemännen Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssin (Talpol 7) osallistujat. 

Jos voisit kirjoittaa Suomen talouspoliittiset linjaukset tyhjältä pöydältä, millaisia valintoja tekisit? Millaista olisi hyvinvointia kehräävä, taloudelliset ja ekologiset reunaehdot yhdistävä talouspolitiikka? Tällaisia kysymyksiä pohti noin 30 hengen ryhmä suomalaisia vaikuttajia, virkamiehistä toimittajiin ja yritysjohtajista kansanedustajiin, Sitran järjestämällä Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssilla viime vuoden lopulla. Osallistujat valitsivat keskuudestaan maalle visionäärisen hallituksen, ja harjoitus huipentui tiedotustilaisuuteen hallitusohjelman linjauksista.  

Talouspolitiikan herkkukori

Eli… Olipa kerran hallitus, jonka pääministeri, puhdasministeri, uudistusministeri, kannustusministeri ja yhteisöllisyysministeri kollegoineen asettivat tavoitteekseen rakentaa hyvinvoivaa ja puhdasta Suomea. Vieläpä niin, että valmista piti tuleman vuoteen 2033 mennessä.

Jos hallituksella olisi yhteinen työtila, sen seinää koristaisi kaksi kuvaa: toinen presidentistä ja toinen vastasyntyneestä Kertusta. Kertun tehtävänä olisi muistuttaa hallitusta sen asiakkaista ja siitä, ettei talouspolitikka ole kvartaalitaloutta.  

“Kestävä talouspolitiikka edellyttää pitkän aikavälin näkemystä ja rohkeita valintoja. Hallitusneuvotteluissa totesimme, että uuden ajan haasteisiin tarvitaan uuden ajan ministerit”, rouva pääministeri selitti ministerinsalkkujen uusjakoa hallituksen ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa.

Hallitusneuvottelut käytiin tavalla, joka mahdollisti neljän hallituspuolueen yhteisen, rohkean ja julkista taloutta uudistavan hallitusohjelman sulle-mulle-kompromissin sijasta. Liikkeelle lähdettiin visiosta ja tavoitteista ilman rajoittavia budjettiraameja ja -kehyksiä. Taloudellinen viitekehikko tuotiin keskusteluun mukaan vasta seuraavassa vaiheessa. Kun suunta oli selvillä, hallituksen oli melko helppo päästä yhteisymmärrykseen konkreettisista toimista tavoitteiden toteuttamiseksi, kuten myös valtion keskeisistä tulonlähteistä ja menoista.   

“Liian usein uudet ajatukset tyrmätään menemällä reaalimaailman taakse: ei onnistu, ei toimi. Oli virkistävää pohtia asioita puhtaalta pöydältä ilman ennakkokäsityksiä ja rajoitteita”, kiitteli uutta lähestymistapaa eräs hallitusneuvotteluihin osallistunut asiantuntijataho.

Hallitusohjelman peruskivi: veroluutio

Näistä lähtökohdista käsin rakentui hallitusohjelma, jonka kolme pääpilaria ovat hiilineutraali Suomi, työhön ja työllistämiseen kannustavat työmarkkinat sekä suuri verouudistus.  

Veroluutioksi nimetty verouudistus luo perustan muun vision toteutukselle. Sen avulla selkeytetään ja yksinkertaistetaan verotusta ja otetaan verojen ohjausvaikutuksista kaikki hyöty irti.

Erilaisia tuloja ansiotuloista osinkotuloihin käsitellään ja verotetaan yhtenäisesti, ja verotuksen oikeudenmukaisuus varmistetaan progressiivisella kolmen verokannan mallilla. Keskimääräinen verokanta asettuu noin 33 prosenttiin. Vastaavasti arvonlisäverotus harmonisoidaan luopumalla erilaisista alv-kannoista.

”Tuloverotus ei kiristy, vaan pikemminkin kevenee, sillä erilaisia haittaveroja nostetaan merkittävästi.  Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja ilmaston lämpenemisen ehkäisy ovat välttämättömyyksiä, joten hallitus oli hyvin yksimielinen tuotantoon ja kulutukseen kohdistuvista haittaveroista”, uudistumisministeri painotti.

Verotuksen avulla ehkäistään myös terveyshaittoja: hallitus aikoo allokoida terveydelle haitallisten kulutushyödykkeiden hintoihin niistä aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset.

”On oikeastaan ihme, ettei näin ole aikaisemmin toimittu”, pohdiskeli uudistusministeri ääneen.

Perustulo tekee työttömyyden käsitteen tarpeettomaksi

Työn vastaanottaminen ja teettäminen tehdään niihin helpoksi kuin mahdollista. Lisäksi Talpol 7 -hallitus lopettaa ihmisten luokittelun työssä käyviin ja työttömiin. Se on mahdollista, kun siirrytään perustuloon. 

”Työn merkitys ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnille on keskeinen, joten kannustamme kaikin tavoin työhön ja työllistämiseen. Tämä tapahtuu työn verotusta ja perusturvaa uudistamalla sekä työllistämisen byrokratiaa karsimalla. Samalla luomme edellytyksiä kilpailukyvyn parantamiselle”, uudistusministeri totesi.

”Perustulon avulla kaadamme raja-aidat työntekijöiden, yrittäjien ja toimettomien välillä. Tärkeintä on varmistaa, että työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin toimettomuus. Yhä useampi meistä tekee jatkossa monenlaisia töitä. Moniduunitaloudessa elinikäinen oppiminen nousee uuteen arvoon”, ministeri visioi.

Yrityksen perustaminen ei tästä helpommaksi muutu: henkilötunnus toimii jatkossa myös Y-tunnuksena.

Puhdas Suomi, puhtaampi maailma

”Vuonna 2033 Suomi on täysin päästötön yhteiskunta. Se vaatii suuria muutoksia niin energiantuotannossa, liikenteessä kuin elämäntavoissa, mutta niistä ei voida joustaa, jos haluamme kestävän tulevaisuuden Kertulle ja lapsillemme”, puhdasministeri teroitti.

Hallitus uskoo, että valittu tie poikii kilpailukykyä ja uusia työpaikkoja: ”Haittaverotus ja sen mahdollistamat investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat ilman muuta tehokkain keino ohjata muutosta toivottuun suuntaan.”

Pääministerin viimeinen puheenvuoro oli vahva vetoomus yhteisöllisyyden puolesta: ”Ennen kaikkea tarvitaan asennemuutos.  On käännettävä jokainen kivi, joka estää Suomea kehittymästä kannustavaksi maaksi, jossa ketään ei jätetä yksin. Haluamme vahvistaa yhteisöllisyyden kulttuuria esimerkiksi erilaisten lähipalvelujen kautta.”

Tiedotustilaisuuden jälkeen hallitus hajosi ja sen ministerit ja asiantuntijat lähtivät Porvoon Sannäsista kukin omalle taholleen, joten sen pituinen se.

Talpol 7 -kurssin hallitusohjelma ei välttämättä olisi toteuttamiskelpoinen sellaisenaan, mutta paljon uusia ideoita ja ajatuksia jäi varmasti itämään lukuisten neuvottelujen, luentojen ja taustakeskustelujen pohjalta. Tällä kurssilla matka on lopputulosta tärkeämpi.

Järjestyksessä seitsemäs Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi ajoittui loka-joulukuuhun 2015. Haluaisitko sinä oppia lisää kestävästä talouspolitiikasta? Lue lisää, ilmoita kiinnostuksesi osallistua Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen tai suosittele toista henkilöä osallistujaksi täältä.