Olli Rehn: Luontokadon pysäyttäminen on olemassaolomme elinehto

Aina välillä saamme jouluna lahjan, jota emme osanneet toivoa, mutta jonka tarpeellisuuden välittömästi oivallamme. Sellaisen lahjan antoi YK:n luontokokous Montrealissa joulukuussa 2022.

Lähes 200 maata sitoutui suojelemaan vähintään 30 prosenttia maapallon maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueista vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäksi allekirjoittajamaat aikovat ennallistaa heikentyneitä maa- ja vesiekosysteemejä samassa suhteessa.

Mittaville toimille on tilausta: YK:n vuonna 2019 julkaiseman raportin mukaan eliölajeja katoaa nyt kymmeniä tai jopa satoja kertoja nopeammin kuin viimeisen 10 miljoonan vuoden aikana keskimäärin.

Ilmastoon ja luontoon liittyvät riskit ovat nousseet myös keskuspankkien työpöydälle. Kun Euroopan keskuspankki kesällä 2021 uudisti rahapolitiikan strategiansa, se hyväksyi samalla toimintasuunnitelman ilmastonmuutoksen huomioimiseksi rahapolitiikassa. Luontokadon kanssa yhteen kietoutunut ilmastonmuutos on globaali haaste ja yksi Euroopan unionin politiikan painopisteistä. Hallituksilla ja parlamenteilla on ensisijainen vastuu ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta, mutta myös EKP pyrkii edistämään mandaattinsa puitteissa EU:n asettamia tavoitteita.

Toimimattomuudella olisi valtava hinta.

Viime vuonna luonnon monimuotoisuus nousi ilmastonmuutoksen rinnalle aiempaa näkyvämmäksi puheenaiheeksi rahoitusalalla. Kansainvälinen keskuspankkien ja valvojien kestävän rahoituksen verkosto NGFS, jonka jäsen myös Suomen Pankki on vuodesta 2017 ollut, julkaisi maaliskuussa 2022 raportin luontokadon ja rahoitusvakauden yhteydestä. Yritykset ja kotitaloudet voivat joutua taloudellisiin vaikeuksiin luontokadon takia, jos elinkeino häviää tai elinympäristö taantuu.

Toisaalta siirtymä luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviin toimintatapoihin voi aiheuttaa osalle yrityksistä tappioita, kustannuksia tai konkurssin. Laajamittaisina nämä ongelmat voivat aiheuttaa epävakautta rahoitusmarkkinoilla.

Raportissa NGFS suosittelee keskuspankeille luontokadon aiheuttamien rahoitusvakausriskien ottamista huomioon rahoitussektorin riskiarvioissa ja valvonnan kehittämistä sen mukaisesti. Suositukset ovat saaneet vastakaikua.

Luontokadon pysäyttämisessäkin toteutus on teoriaa monimutkaisempaa. On vaikeaa saada naapuria luopumaan elinkeinostaan tai elämäntavastaan yhteisen hyvän nimissä – varsinkaan, jos vaihtoehtoja tai kannustimia ei ole. Ne taas maksavat rahaa, josta velkaantuvassa maailmassa kisaa entistä useampi budjetin momentti. Teknologinen kehityskään ei tarjoa luontokatoon pikalääkettä. Toisaalta tiedämme, että yli puolet globaalista BKT:sta on kytköksissä luonnonvaroihin, ja siten tekemättä jättämisellä olisi valtava hinta.

Parhaat ratkaisut luontokadon pysäyttämiseen löytyvät kansainvälisestä yhteistyöstä.

Paljon jää valtioiden oman toiminnan varaan. YK:n luontokokouksen tuore päätös ei sisällä maakohtaisia tavoitteita eikä se ole juridisesti sitova. Oikeiden päätösten merkitys korostuu, sillä luonnon monimuotoisuuden kannalta kaikki alueet eivät ole samanarvoisia eivätkä kaikki ratkaisut yhtä kustannustehokkaita. Tämä on myös Suomessa hyvä muistaa, kun vaikuttavimpia toimia punnitaan.

Parhaat ratkaisut luontokadon pysäyttämiseen löytyvät kansainvälisestä yhteistyöstä. Yksi lähestymistapa on luonnon monimuotoisuutta heikentävälle toiminnalle asetettavat globaalit tai alueelliset ympäristöverot, joilla rahoitettaisiin luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimia.

Tätä on esittänyt muun muassa Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasgupta luontokadon ja talouden yhteyttä käsitelleessä raportissaan.

YK:n luontokokouksen päätös osoittaa, että tahtoa luontokadon pysäyttämiseksi löytyy. Syytä tietysti onkin. Luontokadon pysäyttäminen on olemassaolomme elinehto.

Olli Rehn on Suomen Pankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen. Hän toimi Euroopan komission varapuheenjohtajana vuosina 2011–2014. Komission jäsenenä hän vastasi EU:n laajentumisesta 2004–2010 ja talous- ja raha-asioista 2010–2014. Elinkeinoministerinä Rehn toimi 2015–2016. Koulutukseltaan Olli Rehn on Oxfordin yliopistosta valmistunut filosofian tohtori.

Kirjoitus on osa Sitran Luonto turvaa taloutemme -muistiota, joka avaa luonnon ja luontopääoman merkitystä taloudelle ja yhteiskunnalle.