sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Yksille kestävä talous tarkoittaa sitä, että talouden järjestelmä toimii yskimättä, toisille se tarkoittaa kestävää tuotantoa ja kulutusta, kun taas jotkut näkevät kestävän talouden yhteiskunnan perusteita ravisuttavana uutena ajattelutapana, jossa keskeiset talouden käsitteet – talouskasvu mukaan lukien – määritellään uudelleen. Kuitenkin lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, ettei määritelmistä keskustelemiseen ole enää aikaa. Nyt tarvitaan tekoja.
Höpinästä pöhinään ja takaisin
Euroopan Kestävän kehityksen viikon alkajaisiksi kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta keskusteltiin 31.5. arvovaltaisessa seurassa. Presidentti Tarja Halonen huudahti ”Toi on hyvä!”, kun valtiosihteeri Paula Lehtomäki siteerasi nimetöntä yritysjohtajaa siitä, mitä kestävässä kehityksessä pitäisi tehdä:
”Höpinästä pitää siirtyä pöhinään.”
Kestävän talouden – kuten kestävän tuotannon ja kulutuksenkin – ympärillä on toisaalta jo paljonkin pöhinää. Koska kestävä talous kuitenkin on niin kovin hähmäinen tabu, on erityisen haastavaa vahvistaa siitä käytävää yhteiskunnallista keskustelua – eli juuri sitä ”höpinää”. Kumpaakin tarvitaan, niin tekoja kuin keskusteluakin.
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin tuoreen julkilausuman mukaan talouskasvun tavoittelemiseen liittyvästä eipäs–juupas -jumituksesta on päästävä pois. Pitää keskustella siitä, minkälaista edistystä haluamme tavoitella talouden avulla ja millä keinoin.
”Ja tähän keskusteluun pitää saada kaikki mukaan, niin tavalliset kansalaiset kuin globaalit osapuoletkin”, yleisö totesi yhteen ääneen.
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen Jaakko Kiander painotti myös sitä, että kestävästä taloudesta käytävässä keskustelussa tarvitaan enemmän myönteistä ja ratkaisuhakuista keskustelua, sillä uhkakuviin turtuu.
Kestävä talous on keino
Jotta kestävä kehitys voidaan saavuttaa, talous pitää nähdä välineenä kestävän hyvinvoinnin saavuttamiseen eikä itseisarvoisena tavoitteena. Suomen kestävän kehityksen politiikankin mukaan kestävä talous on keino luoda hyvinvointia ja elämänlaatua samalla, kun ympäristöhaitat vähenevät.
Eeva Hellströmin vetämässä keskustelussa kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsenet Tuuli Hirvilammi ja Jaakko Kiander toivat esiin suosituksensa siitä, miten taloutta voi käyttää keinona kestävän kehityksen edistämisessä.
”Avainasemassa on energiajärjestelmän uudistaminen”, Kiander sanoi, ”samoin infrainvestoinnit vesi- ja liikennejärjestelmiin.” Hirvilammi puolestaan painotti, että tuottavuutta ja tehokkuutta ei pitäisi mitata vain rahalla: ”Jotta siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan onnistuu, tarvitaan uusia ekotehokkuuden mittareita.”
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna teknologian kehitys ratkaisee monia ongelmia. Kuitenkin ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan tänään eikä vasta 50 vuoden päästä. Myös presidentti Halonen muistutti, ettei aikaa ole loputtomasti.
Kestävä kehitys ja talous nivottava ytimiltään yhteen
”Taloudesta ei tule kestävää vain laittamalla siihen etuliite kestävä”, toteaa Tuuli Hirvilammi. Se on nivottava jo ytimeltään yhteen kestävän kehityksen kanssa.
Kestävästä taloudesta käytävää keskustelua kommentoi presidentti Halosen ohella emeritusprofessori Sixten Korkman. ”Ekologinen kestävyys on kestävyyden ulottuvuuksista tärkein, koska se on meille eksistentiaalinen kysymys. Mutta emme pysty tarttumaan siihen tehokkaasti, ellemme myös tartu köyhyyteen”, Korkman toteaa.
Amerikkalainen ekonomisti Kenneth Boulding on todennut, että ”se, joka uskoo loputtomaan kasvuun, on joko pähkähullu tai ekonomisti”. Korkman on tästä eri mieltä.
”Ei ole kyse kasvusta, vaan siitä, mikä on kasvun sisältö. Meidän pitää huolehtia siitä, että kasvu on ekologisesti kestävää”, toteaa Korkman.
Sekä kestävä kehitys että talouspolitiikka vaikuttavat kumpikin kaikilla hallinnonaloilla. Siksi kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin mielestä ne pitää kytkeä paremmin yhteen. Presidentti Halonen ehdottikin, että kestävän kehityksen tavoitteet ja indikaattorit otettaisiin mukaan jo budjetin lähetekeskusteluun. Näin hallitus joutuisi pohtimaan omien valintojensa merkitystä, ja samalla hallitusohjelman toteutumista pystyttäisiin myös mittaamaan näiden indikaattorien kautta.
Tilaisuuden lopuksi Halonen kuvailee hallituksen kestävän kehityksen politiikkaa vanhan voimisteluvalmentajansa sanoin:
”Kyllä sä yrität, mutta kyvyt riittäisivät parempaan.”
Mihin sinun kykysi riittävät?
Lue lisää: