sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Mistä työssä oli kyse?
Tehty kehitystyö on alusta saakka kytketty laajempaan kokonaisuuteen – valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen valmisteluun. Soten uudistamisen tavoitteina on jo pitkään ollut palvelujen integraatio sekä sirpaleisen järjestelmän kehittäminen entistä asiakaslähtöisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi.
Sitra pyrkii edistämään edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista parantamalla palvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, mikä mahdollistaisi sote-johtamisen tietoon perustuvilla päätöksillä. Tämä edistäisi myös kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tukisi mahdollisimman hyvin ihmisten omaa kykyä ja halua ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia. Näin hyvinvointia voidaan vastedes lisätä niukkenevista julkisista varoista huolimatta.
Muun muassa digitalisaatio, väestön ikääntyminen, entistä yksilöllisempi lääketiede ja erilaiset omahoitoratkaisut muuttavat soten toimintaympäristöä lähivuosina ja -vuosikymmeninä merkittävästi. Yksi muutosvoima on myös asiakkaiden laajentuva valinnanvapaus. Palvelujärjestelmän pitää pystyä ennakoimaan edessä olevia muutoksia ja reagoimaan niihin.
Edellä kuvattuja haasteita ja mahdollisuuksia yhdistää kasvava tarve sote-järjestelmän johtamiseen tiedolla. Pilottihankkeiden perusteella palvelupaketit ovat hyvä työkalu tietojohtamiseen ja järjestelmän ohjaamiseen sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti (katso tiivistelmä pilottien kokemuksista tästä).
Palvelupaketit on suunniteltu työkaluksi erityisesti palveluja järjestäville maakunnille
Palvelupaketit on suunniteltu erityisesti palvelujen järjestämisvastuussa olevien maakuntien ja tuottajien välisen ohjauksen ja raportoinnin työkaluksi. Niitä voidaan käyttää myös palvelujen seurantaan ja vertailuun. Palvelupaketit ovat työkalu, jolla eri toimijat voivat raportoida muun muassa palvelujen kustannuksista, laadusta, asiakastyytyväisyydestä ja vaikuttavuudesta sekä järjestelmän uudistumiskyvystä sekä palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta kansallisesti yhtenäisellä tavalla. Paketit voivat myös osaltaan edistää sote-uudistuksen keskeistä tavoitetta sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta. Katso palvelupakettien toimintaperiaatteen tiivistävä video täältä.
Miten työ eteni?
Palvelupakettityö on osa sosiaali- ja terveysministeriön ”Sote-tieto hyötykäyttöön”-strategiatyötä, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamiseen uusia välineitä. Yhteistyössä on mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Palvelupaketteihin liittynyt pilottikokonaisuus oli Sitran historian laajin. STM ja Sitra kehittivät ja arvioivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupaketteja yhdessä keväästä 2015 lähtien. Palvelupaketteja pilotoitiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä, Pohjois-Karjalan alueella, Pohjois-Savon alueella, Tampereella ja Porvoossa syksystä 2015 kevääseen 2016. Talvella 2016 mukaan liittyivät vielä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Varsinais-Suomi.
”Kokeilussa oli merkittävässä osassa myös henkilöstö”
Palvelupaketteja oli matkan varrella kommentoimassa useita satoja asiantuntijoita hallinnosta, sote-palveluiden tuotannosta, elinkeinoelämästä, tutkimusorganisaatioista ja järjestöistä.
”Kehittämistyön menestys piilee siinä, että kokeilussa oli merkittävässä osassa myös henkilöstö, joka on lähellä asiakasta”, johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta totesi pilottihankkeiden tulosten julkistustilaisuudessa kesäkuussa 2016.
Pilottien suunnittelun ja toteutuksen aikana suurimpia haasteita oli esimerkiksi se, että tarvittua tietoa ei ennestään ollut saatavilla vertailtavassa muodossa. Siksi tietoja jouduttiin keräämään käsityönä automatisoidun tiedonkeruun sijaan. Tämä teki tiedon muuttamisesta vertailukelpoiseen muotoon hankalaa ja hidasta. Jonkin verran vertailukelpoista tietoa on ollut saatavilla jo ennestään, mutta se on ollut johtamisen ja ohjaamisen tarpeisiin nähden vanhentunutta jo julkaisuvaiheessa. Oman lisähaasteensa toi eri toimijoiden vaihteleva ymmärrys palvelujen tulevien järjestäjien ja tuottajien roolien eroista.
Vertailtava ja ajantasainen tieto soten toiminnasta onkin yksi merkittävimmistä palvelupakettimallin tuomista parannuksista nykytilanteeseen verrattuna. Tärkeimpiä keinoja haasteiden selättämiseen olivat yhteistyön kautta pilottikunnille muodostunut yhteinen ymmärrys siitä, mihin palvelupakettien tuottamaa tietoa tarvitaan.
Mitä saatiin aikaan?
Palvelupakettien valtakunnallisesti yhtenäisen rakenteen vuoksi palvelukokonaisuuksia pystytään ensi kertaa vertailemaan alueittain ja käyttämään tätä tietoa myös valtakunnallisen päätöksenteon tukena. Palvelujen tuottamisen tapoihin ja organisoimiseen palvelupakettimalli ei ota kantaa.
”Uudistumiskyvyn on oltava sote-palvelujärjestelmän pysyvä ominaisuus”
Esimerkiksi Etelä-Karjalan terveys- ja sosiaalipiiri Eksotessa palvelupaketit tuottivat ennen saavuttamattomissa ollutta tietoa asiakasmääristä ja palvelujen kustannuksista ja niiden jakautumisesta muun muassa lasten ja nuorten palveluissa ja toisaalta ikäihmisten hoiva- ja hoitopalveluissa. Tämän kaltaista asiakasryhmittäin tuotettua tietoa, jossa eri rahoituskanavien ja palveluntuottajien tiedot on yhdistetty toisiinsa, ei aiemmin ole ollut saatavilla.
”Nopeasti muuttuvassa maailmassa uudistumiskyvyn on oltava sote-palvelujärjestelmän pysyvä ominaisuus, eikä mikään erillinen projekti, joka alkaa ja loppuu. Tarvitsemme myös uudenlaista, tietoon perustuvaa johtajuutta, kykyä seurata muutosta ja asettaa mitattavissa olevia tavoitteita. Muuten uudistuminen ei yllä palvelujärjestelmän rakenteista palveluja tuottavien alan ammattilaisten toiminta- ja ajattelumalleihin asti”, Sitran johtava asiantuntija Lea Konttinen totesi pilottihankkeiden päättymisen jälkeen.
Palvelupakettipilottien loppuraportti esiteltiin perjantaina 17.6.2016 Finlandia-talolla pidetyssä Tiedosta tekoihin -tilaisuudessa. Palvelupakettien käyttöönoton käsikirjan löydät puolestaan täältä. Samassa tilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriö kertoi, että palvelupaketit otetaan kansallisen sote-raportoinnin malliksi.
Mikä on työn merkitys tulevaisuudessa?
Sitran johdolla tehty palvelupakettien valmistelutyö siirtyi 1.1.2017 alkaen sosiaali- ja terveysministeriölle ja työ etenee ministeriön ohjauksessa.
Vuoden 2017 alkupuoliskolla palvelupakettien käyttöönottoa valmistellaan viiden maakunnan alueella Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Kevään 2017 aikana kokeillaan, miten palvelupaketit sopivat osaksi maakuntien ohjausjärjestelmää. Tämän työn pohjalta kootaan kansallinen tiekartta, jossa annetaan eväät palvelupakettien käyttöönottoon.
Kevään 2017 aikana kehitetään ja testataan myös laatu- ja vaikuttavuusmittareita, sillä maakunta tarvitsee kustannus ja asiakasmäärien lisäksi tietoa siitä, mitä käytetyllä rahalla on saatu aikaiseksi. Kustannus- ja laatutiedot yhdistämällä saadaan tietoa palvelujen kehittämisen ja johtamisen tueksi.
Palvelupaketit otetaan kansallisesti käyttöön vuonna 2019.
Oheinen video kertoo tarkemmin, mistä palvelupaketeissa on kyse.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.