Ratkaisu 100 -kilpailun tuomarit: ”Kaikilla ratkaisuilla on omat vahvuutensa”

– Hankkeihin tutustuessa huomasi, että niihin on uhrattu todella paljon ajatuksia ja työtä. Töissä on kova taso, eikä mitään niistä ole ollut helppo pudottaa pois, Laura Hirvi kuvailee.

Tuomarit tutustuivat 15 kilpailutyöhön aluksi itsenäisesti. Sen jälkeen he ovat tavanneet toisensa ja käyneet yhdessä pitkiä keskusteluja hankkeista. Kilpailun tässä vaiheessa tuomarit ovat edelleen varovaisia sanoissaan, etteivät paljastaisi mitään voittajasta.

– Kaikilla töillä on omat vahvuutensa, mutta pääsimme yhteisymmärrykseen loppujen lopuksi aika helposti, Hirvi paljastaa.

Miten erilaisia ratkaisuja voi edes arvottaa?

Ratkaisu 100 -kilpailussa on mukana hyvin erilaisia ideoita. Joissain töissä esitellään ratkaisua nuorten ongelmiin, toisissa kehitysvammaisten tai maahanmuuttajien. Osassa töistä halutaan helpottaa tutkijoiden arkea, toisissa työttömien työnhakua. Miten ihmeessä ehdotuksia voi edes arvottaa?

Laura Hirvi vastaa, että töiden paremmuusjärjestyksen arvioiminen olisi vaikeaa ilman Sitran kehittämää kriteeristöä. Siinä otetaan huomioon ratkaisun innovatiivisuus, toteuttamiskelpoisuus ja vaikuttavuus.

Jokaista ratkaisua pohdittiin Aalto-yliopiston professorin Liisa Välikankaan mukaan annettujen perustelujen pohjalta huolellisesti.

– Kilpailutyöt ovat tietenkin erilaisia eivätkä millään tavalla yhteismitallisia, mutta kriteeristö oli hyvä lähtökohta meidän työllemme. Mietimme esimerkiksi sitä, kuinka paljon ratkaisulla on absoluuttista vaikuttavuutta, ja miten se vaikuttavuutensa saa, Välikangas avaa.

”Hyvällä tavalla haasteellista”

Ratkaisujen arviointi ei Välikankaan mielestä ollut kovin vaikeaa, vaan hyvällä tavalla haasteellista. Samaa mieltä on Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtaja Harri Peltoniemi.

– Olemme päässeet hyvin arviossamme eteenpäin ja päätökset ovat syntyneet yksimielisesti, vaikka takana on tietenkin paljon perehtymistä ja keskustelua.

Tuomarit kertovat kokeneensa itsensä etuoikeutetuiksi päästessään arvioimaan Ratkaisu 100 -kilpailun töitä. Työ on ollut mielenkiintoista.

– Meillä on aivan huippuhieno tuomaristo ja nämä työthän ovat aivan upeita, varsinkin, kun niihin on päässyt oikein syvällisesti tutustumaan. Tämä on ollut meille myös opettavaista, Peltoniemi huomauttaa.

Koko Ratkaisu 100 -kilpailun konsepti saa kehuja tuomareilta. Onnistuneena pidetään myös kilpailun ajankohtaa juuri Suomi 100 -juhlavuonna.

– Suomalaisuutta kuvaa hyvin se, että ratkaisuhankkeissa osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja tiimeissä kaikki ovat yhtä porukkaa, se on jopa jotenkin liikuttavaa, Peltoniemi sanoo.

Osalle löytyy rahoitusta joka tapauksessa jatkossakin

Vaikka oma suosikkiehdotus ei nyt voittaisikaan, moni projekti saa todennäköisesti jatkoa joltakin taholta, esimerkiksi ministeriöltä, kaupungilta tai yksityisiltä yrityksiltä.

– Tarjolla on niin paljon hyviä aiheita ja tekijöitä, että varmasti ainakin osalle ratkaisuista löytyy rahoitusta, tuomariston Timur Kärki digitalisaation palveluyritys Gofore Oy:stä sanoo.

Tuomaristossa istuu monen eri alan asiantuntijoita, mikä on lisännyt näkemystä ratkaisuiden arvioinnissa

– Olemme kuunnelleet toisiamme ja perustelleet omat näkemyksemme. Uskon lopputuloksen olevan paras mahdollinen, Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola pohtii.

Hän toivoo kaikille kilpailijoille menestystä jatkossa.

– Toivon todella, että kaikki ratkaisut etenisivät jollakin tavalla ja löytäisivät paikkansa tämän kilpailun jälkeenkin.

Tuomarit vierailivat MTV:n Huomenta Suomessa 16.11. 2017.

Sitran Ratkaisu 100 -kilpailussa etsitään ideoita siihen, miten suomalaisten piilevä osaaminen saataisiin parhaiten hyödynnettyä. Kaikkiaan kilpailussa on mukana 15 tiimiä, joilla kaikilla on oma ideansa suomalaisten osaamisen nykyistä parempaan tunnistamiseen. Parhaat ratkaisut palkitaan tämän viikon torstaina 16.11.2017 yhteensä miljoonalla eurolla Sitra 50 -juhlassa Vantaan Heurekassa.

Anu Punkari/Mediahub & Sitra