Reilun kaupan data – haihattelua vai aito bisnesmahdollisuus?

”Luottamuksen rakentaminen kestää vuosia, rikkominen sekunnin ja korjaaminen ikuisuuden.”

Näin tiivisti luottamuksen luonteen Anni Ronkainen, Keskon Chief Digital Officer, MyData-konferenssissa keskiviikkona käydyssä paneelikeskustelussa, jossa aiheena oli uudenlaisen, ihmislähtöisen datatalouden mahdollisuudet ja haasteet yrityksille.

Luottamus on ihmislähtöisessä datataloudessa avainasemassa, sillä ilman sitä data ei liiku. Ja ilman dataa ei parhaimmistakaan tekoälyistä tai oppivista koneista ole mitään hyötyä sen enempää ihmisille kuin organisaatioillekaan.

Kaikki muuttuu datalähtöiseksi

Yksi Sitran järjestämän paneelikeskustelun keskeisistä teemoista oli reilu datankäyttö.  Aiheesta olivat keskustelemassa Ronkaisen lisäksi Mika Nikkola Solita/Palmusta, Toni Ruuska Postista ja Jussi Nissilä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Moderaattorina paneelissa toimi Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen.

Ronkaisen mukaan aivan kaikkien toimialojen ja yritysten on muutettava liiketoimintansa datalähtöiseksi lähitulevaisuudessa, jos ne haluavat pärjätä kilpailussa. Tämä murros on jo pitkällä hänen omalla toimialallaan vähittäistavarakaupassa.

”Vähittäistavarakaupassa kaikki tärkeimmät prosessit ovat jo datalähtöisiä: markkinointi, päätöksenteko, asiakassuhteiden ylläpitäminen, digipalvelut, asiakaskokemuksen rakentaminen.”

Sinänsä datan hyödyntämistä on toki tehty jo pitkään. Postin Toni Ruuska totesi, että Suomessa postilla on organisaationa ”pitkä avioliitto” datan kanssa: posti on jo 400 vuotta toimittanut lähetyksiä perille vastineeksi ihmisten sijainti- tai osoitetiedoista.

Nyt, digitalisaation myötä, vastaavia – ja monia muitakin –  palveluja voidaan tuottaa myös esimerkiksi puhelinnumeron avulla.

Digitalisaation vuoksi datan hyödyntämisen mittakaava on kuitenkin muuttunut nopeasti. Siksi myös uusia pelisääntöjä, teknisiä ratkaisuja ja toimintamalleja kaivataan kipeästi.

Yksi näihin tarpeisiin vastaamaan pyrkivä projekti on Sitran IHAN-hanke, jossa paitsi rakennetaan reilun ja sujuvan datatalouden perustuksia, myös yhteisiä, Euroopan kattavia pelisääntöjä ja ratkaisuja ihmislähtöiseen datan vaihtoon.

Reilun kaupan rinnalle reilun datan sertifikaatti?

Entistä selkeämpiä pelisääntöjä peräänkuuluttivat myös panelistit. Yhtenä keskustelun aiheena oli, voisimme vastedes saada tutun Reilun kaupan sertifikaatin rinnalle Reilun datan sertifikaatin.

Toni Ruuskan mukaan reilulla kaupalla ja reilulla datankäytöllä voisi olla paljon yhteisiä piirteitä.

”Henkilökohtaisesti odotan innolla sellaista sertifikaattia, joka vahvistaisi asiakkaan asemaa ja esimerkiksi takaisi datan luovuttajalle näkymän siihen, mitä hänen datallaan tehdään ja miten sitä hyödynnetään”, Ruuska sanoi.

Vaan ovatko kauniit tavoitteet datan käytön reiluudesta ja läpinäkyvyydestä yhdistettävissä yritysten pyrkimykseen kasvaa ja tehdä entistä enemmän rahaa?

Panelistien mukaan reiluus ja menestyvä bisnes eivät sulje toisiaan pois, sillä datan avulla rakennettava, entistä parempi asiakaskokemus on kaikkien osapuolten etu.

Palmua edustanut Mika Nikkola muistutti, että lopulta kyse on siitä, että asiakkaan kunnioittaminen on mukana kaikessa, mitä hänen datallaan tehdään.

Datan arvon määrittely on vielä vaikeaa

Nikkola myös nosti esille datan arvon määrittelemisen vaikeuden. Hänen mukaansa useimmat yritykset kyllä arvioivat, että niiden hallussa oleva data on ”hyvin arvokasta”, mutta kun asiasta pyytää tarkempaa laskelmaa, sellaista on vaikea tai mahdoton tehdä.

”Ei edes tiedetä, kuinka monta nollaa luvussa voisi olla. Siksi olemme miettineet, voiko yrityksen data-arvon laskea. Tulemme lähiaikoina yrittämään tätä muutamien asiakkaidemme kanssa”, Nikkola kertoi.

Tämä herätti panelistit pohtimaan, voisiko ja pitäisikö yritysten hallussa olevan datan arvo huomioida nykyistä paremmin esimerkiksi tilinpäätöksissä.

Miltä täydellinen datatalouden maailma näyttäisi?

Paneelin lopuksi käytiin kommenttikierros siitä, miltä itse kunkin mielessä unelmamaailma näyttäisi datan käytön suhteen.

TEMin Jussi Nissilän mukaan ideaalitapauksessa yritysten pelikenttä olisi nykyistä tasaisempi ja uudet yritykset voisivat nykyistä helpommin haastaa isoja, vakiintuneita toimijoita.

Postin Toni Ruuskan unelmamaailmassa avointa dataa hyödynnettäisiin nykyistä monipuolisemmin ja laajemmin – myös liiketoiminnassa.

Palmu/Solitan Mika Nikkolan unelmamaailmassa ihmisillä olisi nykyistä enemmän tietoa siitä, miten heitä koskevaa dataa käytetään ja mitä se heidän kannaltaan tarkoittaa.

Myös Keskon Anni Ronkaisen ideaalimaailmassa avointa dataa pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä helpommin ja erityisesti perinteisiä yrityksiä hidastavat tekniset ja it-järjestelmiin liittyvät ongelmat olisi ratkaistu. Tämän johdosta myös pienemmät toimijat olisivat nykyistä enemmän samalla viivalla globaalien datajättien kanssa.

Rakennamme IHAN®-hankkeessamme reilun ja sujuvan datatalouden perustuksia. Luomme yhteiset Euroopan kattavat pelisäännöt ja ratkaisut ihmislähtöiseen datan vaihtoon. Tule mukaan!